Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama v Utgifven af Typograferaes förening i Helsingfors
Helsingfors, Helsingfors Central-tryckeri, 1895
III vuosik.
N:o 3 * 1895
III årg.
Tilaushinta: — Prenumerationspris:
Koko vuosikerta......\ 4 m
Helt år.........) ’
Postim. siihen luettuna. — Postportot inber.
Toimitus: — Eedaktion:
K. I. Forsman — J. A. Snell
(Ansvarig — Vastaava)
Ilmoitushinta: — Annoiispris:
Petiiti-riviltä.
Per petitrad .
I 35 p.
Helmikuu
15
Februari
Gutenbergs redaktion:
Svenskspr. red.: K. I. Forsman. Adress : Helsingfors
Centraltryckeri. Finsks pr. red.: J. A. Snell. Adress:
Finska litteratursällskapets tryckeri. Redaktionen
träffas å föreningslokalen hvarje inànad den 9:de och
24:de kl. 7—7,9 e. m.
Gutenbergs ekonom: hr O. Lindstedt. Adress:
Helsingfors Centraltryckeri.
Gutenbergin toimitus:
Suomenkiel. toirn.: J. A. Snell. Osote: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjapaino. Ruotsinkiel. toim.
K. I. Forsman. Osote: Helsingin Sentraalikirjapaino.
Toimitus tavataan yhdistyksen iiuoneistossa joka
kuukauden 9:nä ja 24:nä p:nä k:lo 7—1/2 9 i. p.
Gutenbergin taloudenhoitaja: herra O. Lindstedt.
Osote: Helsingin Sentraali-kirjapaino.
Mitä Varten meillä on
yhdis-tyshuoneistc ?
»Helsingin Kirjanpainajain Yhdistys
tarkoittaa persoonallisella yhteisvaikutuksella ja
yksimielisyydellä edistää ja kannattaa kaikkea, mikä
voidaan katsoa jäsenille yhteiseksi hyödyksi ja
huviksi», sanotaan sääntöjen l:ssä §:ssä.
Yhdistyshuoneisto kaiketikin on hankittu sitä
varten, että jäsenet siellä saisivat pitää
kokouksiaan, keskustella yhteisistä asioista ja
luku-haluaan tyydyttää.
Mutta kuinka helposti tässä asiassa
syrjäydytään oikealta tieltä, tietää jokainen joka on
vähänkin seurannut elämää
yhdistyshuoneis-toissa yleensä. Hyvin helposti saattaa
tapahtua että yhdistyshuoneisto, sen sijaan että sen
tulisi vaikuttaa jäseniin jalostuttavasta muuttuu
yleiseksi kapakaksi, joksikin yksityisen
henkilön ravintolaksi, jossa useinkin on mahdoton
löytää soppea sanomalehtiä tai muuta
kirjallisuutta rauhassa lukeakseen, kaikki huoneet ja.
pöydät kun käytetään tarjoiluun. Tämä tietysti
enimmin riippuu yhdistyksen ravintoloitsijasta.
Mutta, vaikka hän olisikin samaan ammattiin
kuuluva, on oman voiton pyynti ihmisessä niin
suuri, että ammattikunnan arvoa ja hyvää
nimeä ajatellaan vasta toisessa sijassa.
Tavallisesti löytyy kyllä n. k. järjestysvaliokunta,
jonka tulisi valvoa järjestystä huoneistossa.
Mutta liian paljon olisi vaatia heiltä muutenkin
vastahakoisessa toimessaan, että määräilisivät
kaikki pienimmätkin seikat, varsinkin kun
heidän käskyjänsä ilman vastaväitteitä tuskin
totellaan. Ja vielä yksi asia. Jos
velaksianto-järjestelmä pääsee vallalle, niin silloin
yhdistyshuoneisto edistää jäseniensä pahennusta, eikä
hyötyä. Silloin piankin alkaa ainakin
naineit-ten jäsenien vaimot ja muut omaiset sekä yleensä
siveellistä elämää rakastavat henkilöt pitää
yh-distyshuoneistoa pahuuden pesänä,
kammottavana paikkana.
Jos tahdotaan vhdistyselämää pitää puhtaana
ja jäseniänsä hyödyttävänä, on yhdistyksen
jäsenien itse kukin puolestaan huolta pidettävä,
että se sellaiseksi tulee ja sellaisena pysyy.
Paras olisi tietysti kokonaan poistaa
juovutus-juomat. Mutta nykyoloissa ei se vielä käy
laatuun. Sillä, kuten joku aika sitte vastattiin
eräälle raittiutta harrastavalle henkilölle hänen
ehdottaessaan juovutusjuomain poistamista, yh-
distyshuoneistoa ei ollenkaan tarvittaisi, suurin
osa jäsenistä kun siinä tapauksessa eroaisi.
Pakolla ei saadakaan ketään raittiiksi, ellei
siihen oma luonto vaadi. Sen-saattaa kumminkin
vaatia yhdistyksen jäseniltä, että omaa
huo-neistoaan niin paljon kunnioittavat, etteivät
siellä esiinny muita häiritsevässä tilassa.
Järjestys ei milloinkaan tule moitteettomaksi, ellei
jäsenillä itsellä muiden muistuttamatta ole
ymmärrystä ja malttia esiintyä mallikelpoisesti.
Vasta sitte kun yhdistyselämä on muuttunut
sellaiseksi että naiset ja muut siveetöntä elämää
inhoavat henkilöt halukkaasti sinne tulevat,
vasta silloin on yhdistyshuoneisto todelliseksi
hyödyksi jäsenilleen. Jos huoneistossa käydään
ainoastaan juomaveikkoja tavatakseen, silloin se
myöskin muuttuu paljaaksi ravintolaksi, ja
pa-raimmat ainekset sieltä vähitellen pois
vetäytyvät.
Varmaankin enemmistö jäseniä yhtyy
kanssamme seuraaviin vaatimuksiin, jotka myöskin
kaikella kovuudella olisivat seurattavat:
1) väkijuomat poistetaan;
2) tarjoiluhuoneena saa käyttää ainoastaan
siihen tarkoitukseen määrättyä huonetta;
3) jos joku on vähääkään päihtynyt, ei
hänelle millään ehdolla saa enemmän antaa;
4) velaksi anto kokonaan kiellettävä;
5) kokoussali on pidettävä ainoastaan
juhla-ja kokoussalina;
C) lukusali ainoastaan lukusalina.
Lukusalin suhteen olisi toivottava, että sinne
hankittaisiin muutakin: kirjallisuutta kuin
sanomalehtiä, nim. aikakauskirjallisuutta joka jäseniä
huvittaisi ja hyödyttäisi. Sitä paitsi olisi
käännyttävä kirjapainojen isäntien ja johtajien
puoleen pyynnöllä että he yhdistykselle
lahjoittaisivat tilapäis- y. m. painotuotteita, jotka sitte
kirjastonhoitajan toimesta pidettäisiin jäsenien
saatavissa, että nämä keskusteluilla, ja
vertailuilla voisivat ammattitaitoaan ja
kauneuden-aistiaan edistää. Olemme varmat siitä ettei
kukaan tällaiseen pyyntöön tule antamaan
kieltävää vastausta.
Föreningarna och
ijrkeo-dkiekligheten.
Landets typograf-föreningar hafva — i likhet
med andra fackföreningar -— frivilligt gjort
yrkesskicklighetens höjande till sin sak. Man
har gått så långt i flertalet föreningar, att man
gjort yrkesutbildningen till kärna för
föreningarnas lif och koncentrerat deras
hufvudsakligaste värksamhet därpå. Finnes det någon
fackförening som ej har »yrkesförkofran» eller
något motsvarande ord i sina stadgar, så hör
den åtminstone till en af de sällsyntaste
undantagen.
Det är allt godt och väl. Men det
försvinnande lilla arbete resp. föreningar egna åt
yrkets utbildning är för mycket i ögonen
fallande, för att kunna oförmärkt passera. Man
skyltar med ett program, som man knapt gör
så mycket för som att lägga strå i kors. Man
har kanske hissat upp denna flagg för att möj-
ligen därigenom kunna draga nytta för andra
afsikter eller ock för att värna ett
innehållslöst föreningslif. Faktum är att paragrafen
om yrkesskicklighetens höjande fått och får
vänta på att bli inkallad till tjänstgöring, och
väntan blir i regeln mycket lång.
Häraf kunde man draga den slutsatsen, att
det ej tillhör fackföreningar att göra något för
yrkets utbildning. Man har hört den satsen
uttalas, att vi först böra betrygga vår
ekonomiska existens, samt att clen tid som
fackförening har öfrig, när detta är gjordt, kan
disponeras till annat. Låt så vara, att vårt
hufvudarbete bör egnas åt vårt eget
säkerställande mot fattigdom och nöd, men just
emedan yrkesskicklighet och större ekonomisk
utsikt stå i så nära förbund med hvarandra,
är det föreningarnas skyldighet att mera egna
sin uppmärksamhet åt yrkesskickligheten och
ej förbise den vexelvärkan densamma utöfvar
på arbetarnes inkomst.
Fackföreningarna hos oss acceptera efter
utländska idéer hvarjehanda sociala reformer,
egnade att höja arbetarnes ekonomiska
ressur-ser. Däremot vore ingenting att säga, om det
skulle visa sig att dessa i värkligheten
medförde någon vinst för arbetarne, men det ena
året efter det andra glider förbi, utan att den
storartade socialistiska idén om jämlikhet blir
löst. Det torde därför under sådana
förhållanden vara rådligast att ej uteslutande grubbla
på jämlikhetsidén, utan hällre söka en annan
säkrare utväg att förbättra sin ställning. För
öfrigt är ju vår åsikt om ersättning sådan,
specielt hvad vårt fack vidkommer, att hvar
och en skall godtgöras efter den förmåga han
besitter, d. v. s. clen skicklige arbetaren skall
blifva bättre aflönad än den oskicklige. På
dylik grund är också vår sättningstariff
uppgjord, och grundtanken i denna har ju allmänt
blifvit erkänd som den rätta måttstocken för
ersättning.
När vi gjort detta medgifvande om
godtgörelse för värkstäldt arbete, så hafva vi i
ock med detsamma klart för oss, genom hvilka
medel föreningarna bäst kunna tjäna sina
medlemmar. Från denna synpunkt sedt äro
programmen om yrkesskicklighetens höjande
nödvändiga, och den förening som nöjer sig
endast med toma ord, tryckta i stadgarne, begår
ett stort fel. Tv för det första skall det vara
ett säkert och värksamt medel att förbättra
arbetarnes ställning genom att bibringa dem
kunskap i yrket, och för det andra skall man
kunna göra anspråk på förbättringar, emedan
prestationsförmågan vuxit.
Katekbmuàriita Kuopiona.
Kirj. K. Roine.
Syrjäinen Kuopion kaupunki on sinne
siir-tyneitten taitavien kirjanpainajien kautta tullut
erittäin eteväksi kirjapainokaupungiksi. Noin
6—7 vuotta sitte ei sillä vielä ollut mitään
merkitystä, mutta nyt vetää se erittäin suurta
huomiota puoleensa.
Ensinnäkin siirtyi sinne herra O. W.
Backman, perustaen pääasiallisesti herra Bruno
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
