Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
GUTENBERG
N: o 16
Granitin avulla uuden kirjapainon, jonka hän
sitten vuosien kuluessa on laajentamistaan
laajentanut, jotta siellä nyt tehdään työtä
höyryn ja sähkön avulla ihmeteltävän paljon.
Samoin tuli sattuman kautta sinne myöskin
herra Emil Vainio ja sai johtajan toimen
toisessa sikäläisessä painossa, silloisessa Gust.
Bergrothin lesken, jonka firmanimi sittemmin,
kun mainittu paino tuli oston kautta erään
yhtiön omaksi, muutettiin: Kuopion Uudeksi
Kirjapainoksi. Tämä paino omaa suurimmaksi
osaksi entisen D. Halosen kirjapainon
Helsingistä. Tätäkin painoa on laajennettu ja
hankittu höyrykone.
Nämä molemmat herrat olivat vanhoja
työtovereita Helsingistä, mutta kuitenkin jo silloin
vihamiehiä keskenään. Kumpikin varustettuna
hyvillä tiedoilla, rohkeudella ja älykkäällä päällä.
Tämä sattuma, että juuri nämä miehet
tulivat samaan kyläpaikkaan, 011 vaikuttanut että
kilpailu kirjapainojen kesken on kasvanut
äärettömästi ja pian huomasivat he, että
paikkakunnalta saatavat työt eivät suinkaan liittäneet sille
työvoimalle jonka kumpikin oli ehtinyt kerätä
ympärilleen. Silloin haalittiin työtä muualta,
pääasiallisesti Helsingistä. Sattumaksi voimme
vielä lukea senkin että Savon rautatie oli juuri
valmistunut, ikäänkuin elonlähteeksi
molemmille. Ja nyt se alkoi. Kilvan ovat he
koettaneet kerätä työtä mistä vaan ovat saaneet, ja
tässä emme suinkaan löydä mitään moitittavaa,
päinvastoin, sillä sehän on affäärin kannalta
kerrassaan luonnollista.
Hyvänä houkutuksena oli heillä muka
heidän kovasti halvat hintansa verrattuna
erittäinkin pääkaupunkiin, ja hyvä työ, joka on kyllä
myönnettävä. Mutta että hintoja on
halvennettu siihen määrään, että on kerrassaan
ihmeteltävää mitenkä semmoinen on juolahtanut edes
heidän päähänsä, 011 asia jota ei heille koskaan
anneta anteeksi. Herra O. W. Backmanilla
esim. on semmoinen ajatus, että hän, saatuaan
tietoonsa jonkun työn, jonka toivoo saavansa,
halventaa hätätilassa hinnan niin alhaiseksi että,
jos joku toinen sen sillä tekee, tuottaa se
suoranaista tappiota. Kas tämä vasta on kilpailua.
Tämä sokea kilpailu on vaikuttanut että on
täytynyt hankkia työtä niistä hyvänsä, maksoi
mitä maksoi. Ja näin tuli herra Backman
saamaan myöskin viime kirkolliskokouksen
hyväksymän uuden katekismuksen mallipainoksen
painattamis-oikeuden, maksaen siitä yli 6,000
markkaa.
Tämä tietysti oli hyvä pala lierra
Vainiollekin ja hän ryhtyi alustaviin toimiin hänkin,
voidakseen painattaa katekismuksia, ei tosin
mallipainosta, vaan jälkipainoksen, johon
hänellä oli täysi oikeus heti kuin niallipainos oli
kirjakauppaan ilmestynyt.
(Jatk.)
Kotka tryckeri dr 1883.
Stadens enda tryckeri var den tiden
inlo-geradt i samma byggnad, som elden nyligen
jämnat med marken. I broderlig sämja voro
sätteri och tryckeri inrymda i en större sal
med fyra fönster.
Jag vill till först presentera sätteriet, d. v. s.
en knut af den stora salen. Här fans tre
regaler af åldrig konstruktion. Kasternas
antal var litet flera än regalernas, nämligen
in summa åtta par, däri inberäknade defekta
kaster och en bourg. ant. på fransk kägel.
Det var hela brödstilförrådet; titelstilar fans
det knapt i proportion därefter. På material
var det en obeskriflig brist. Som exempel
må jag blott nämna att jag, i likhet med min
företrädare hr B., lät klippa utslutning af
tryckeriets enda cic. ant. stil.
Huru miserabelt bestäldt det var i andra
afseenden, kan jag ej underlåta att beskrifva.
En cirka 8 cm bred och 100 em lång låda
betäckt med en vaxdukslapp härbärgerade
tryckeriets linjeförråd, fina, halffeta, korta och
långa, alla i ett fack. I punkterlinjelådan
härskade samma goda ordning. Nämner jag
därtill två sneda vinkelhakor af järn, en dito
af trä, urgröpt till 15 cic. brädd, två träskepp
med tungor och fyra stycken satsbräden, så
har jag uppräknat alt som fans i sätteriet, om
jag undantager tolf svibel bräden, hvilka under
tidernas lopp blifvit mer och mer belastade.
Tryckeriet var ej häller frikostigare
utrustadt. Det bestod af en handpräss, (i tiden
inköpt från F. Litt. sällskapets tryckeri); till
färgbord tjänstgjorde en packlåda, som var
släthyflad på den sidan hvarpå färgen refs.
I en stump af en priina stupränna gjöt
maskinmästaren hr P. valsar och valsmassan
kokades i en vattenkanna. Nära kakelugnen fans
i golfvet ett litet hål, i hvars närhet formarna
vaskades, och vask.vattnet sökte sig vanligen
ut genom hålet. Så primitivt tryckeriet än
var uppsatt, trycktes där dock månget godt
tryck, ty hr P. var en skicklig
handpräss-mästare.
På arbete var det ingen brist. Ortens
tvänne tidningar trycktes här, af hvilka den
svenska utkom hvarje onsdag och den finska
hvarje lördag, hvarförutom mycket
accidens-arbete värkstäldes.
Personalen utgjordes af en utlärd
maskinmästare, två elever och undertecknad. En af
eleverna tjänstgjorde som uppdragare när
»präs-sen gick». Hvarje gång den ena af
tidningarna skulle göras i ordning, måste man
plocka upp utslutning och stilar från den
andra tidningens stående annonser eller sluta
ut försäkringsbolagens rubriker från 14 till 16
cic. och tvärtom. Arbetstiden var långt ifrån
normal, ty åtminstone två gånger i veckan
fick man lof att arbeta från kl. 7 den ena
morgonen till kl. 4 à 5 påföljande morgon.
Undertecknad har härmed velat gifva en
bild af Kotka tryckeri för tolf år tillbaka,
och har jag tecknat dessa rader i anledning af
att samma tryckeri nu nästan totalt förstörts
af elden. De många förargliga minnen jag har
från denna tid, kommer mig att tänka på
hvilka besvärligheter en landsortstypograf än i
dag mångenstädes får utstå.
C. F. L—m.
Uutisia, - Notiser.
Suomen Kirjaltajain Matka-apurahaston
keskushallinnolla oli kokous sunnuntaina t. k. 10
p:nä. Kassööri ilmoitti että jäseniä oli
rahastoon tullut kaikkiaan: Helsingistä 168,
Wiipu-rista 35, Waasasta 25, Kuopiosta 34, Porvoosta
15, Oulusta 12, Joensuusta 5, Haminasta 11,
Hangosta 0, Tampereelta 22. — - Päätettiin
maaseutukaupunkien haaraosastoja muistuttaa
sääntöjen 5:stä ja 9:stä §§:stä.
Centralstyrelsen för Finska
Typografer-nes Reshjälpskassa hade möte söndagen den
10 dennes. Kassören meddelade att till kassan
hade anslutat sig inalles från Helsingfors 168,
från Wiborg 35. från Wasa 25, från Kuopio
34, från Borgå 15, från Uleåborg 12, från
Joensuu 5, från Fredrikshamn 11 samt från
Hangö 6 medlemmar. — Beslöts att göra
landsortsfilialerna uppmärksamma på §§ 5 och 9 i
kassans stadgar.
Ylimääräisen kokouksen piti Hels.
Kir-janp. yhdistys sunnuntaina helmik. 10 p:nä.
Siinä oli keskusteltavana eräs järjestystä
koskeva kysymys, jonka seurauksena tulee
olemaan ensi kokouksessa esiintuleva ehdotus
väki-juomain poistamisesta yhdistyksen huoneistosta.
Vid föreningens extra möte den 10 Febr.
behandlades en disciplinär fråga, hvilken
bestyreisen fick i uppdrag att utreda och afgöra.
Vid förstkommande månadsmöte beslöt
föreningen upptaga restaurationsfrågan under
behandling.
Den 12 Febr. beslöts att inom föreningen
skulle bildas en diskussionsklubb. Listor skulle
cirkulera för anteckning till klubben.
Matkarahat Pietarin graafilliseen
näyttelyyn on Hels. Kirjanp. yhdistyksen sitä
varten asettama komitea määrännyt latoja A.
Karjalaiselle Simeliuksen perill. kirjapainosta ja
painaja K. Skogsterille V. Pettersson & Kumpp.
painosta. Vastalauseen on komitean
vähemmistö pannut jälkimäisen stipendiaatin valintaa
vastaan.
Typgografernes Förenings tvänne
stipendier till grafiska utställningen i S:t
Petersburg ha tilldelats lirr A. Karjalainen och
K. Skogster.
Årsmöte hade föreningens Sportklubb den
3 dennes. Berättelse öfver klubbens två
månaders värksamhet upplästes samt
tillkännagafs klubbens nuvarande kassaställning.
Till bestvrelse valdes hrr A. Itkonen, J. A.
Kosk, O. Lindstedt, K. Hoimela, K. Mustonen,
I. Kurvinen och F. F. W. Ahlroos. Till
revisorer valdes hrr A. Karjalainen och J. A. Snell
samt till revisorssuppleant hr Fr. Saastamoinen.
Till ett följande möte bordlades frågan om
uppköp af båtar och kanoter, till hvilket möte
bestyreisen skulle inkomina med prisuppgift
på de föreslagna farkosterna, hvartill medel
skulle söka erhållas genom aktieteckning.
Ordföranden tillkännagaf att klubbens
gymnastiska öfningar för innevarande termin skulle
inställas. I nästa höst skulle gymnastikfrågan
ånyo upptagas.
Sportklubbens bestyrelse hade konstituerande
möte den 7 Febr. och utsågs hr O. Lindstedt
till ordf., hr A. Kosk till viceordf., hr I.
Kurvinen till kassör samt hr A. Itkonen till
materialförvaltare.
Vuosikokous oli H. K. Y. Urheiluklubilla
sunnuntaina helmik. 3 p:nä. Luettiin
kertomus-klubin kaksikuukautisesta vaikutuksesta ja
annettiin tieto klubin nykyisistä varoista.
Valittiin toimikunta, johon tulivat: hrat A.
Itkonen, J. A. Kosk, O. Lindstedt, K. Hoimela,.
J. A. Snell, A. Karjalainen ja K. Mustonen.
Hrain Karjalaisen ja Snellin erottua, syystä
että katsoivat paremmaksi että toimikuntaan
tulisi henkilöitä eri painoista, tuli heidän
sijaansa hrat I. Kurvinen ja F. F. W. Ahlroos.
Varajäseniä ovat J. Skarp ja A. Tötterman.
Tilintarkastajiksi valittiin A. Karjalainen ja J.
A. Snell sekä varajäseneksi Fr. Saastamoinen.
. Keskusteltiin veneitten ja kanoottien
ostamisesta klubille. Asia lykättiin seuraavaan
kokoukseen. Toimikunnan on siksi hankittava
tietoja veneitten hinnoista ja koetettava saada
varoja tarkoitukseen osakekirjoituksen kautta.
Puheenjohtaja ilmoitti että
voimisteluhuoneis-ton vuokraaminen oli toistaiseksi jätetty
sikseen, koska kokemus on osoittanut että
keväisin osanotto voimisteluun on ollut laimea.
Syksyllä otetaan asia uudestaan esille.
Maskinmästarklubben behandlade vid
mötet den 2 Febr. frågan om den hårda och
mjuka däckelns användning. Under den lifliga
diskussionen framhölls den hårda däckelns
oändamålsenlighet, särskildt till tryck med stil,
och äfven till illustrationstryck ansågs mjuk
däckel som fördelaktigare af flere talare.
I formatlagningsfrågan voro alla ense om
att det hvarken tillkommer tryckaren eller
sättaren att göra format på formarna, utan borde
särskild person därtill anställas.
Konemestariklubi käsitteli kokouksessaan
t. k. 2 p. kysymystä kovan ja pehmeän
dek-kelin käyttämisestä. Vilkkaan keskustelun
kuluessa huomautettiin kovan dekkelin
sopimattomuudesta, varsinkin kirjasinpainossa ja
myöskin kuvapainamisessa pitivät useimmat puhujat
pehmeätä parempana. Kehisteentekemisessä
oltiin yksimielisiä siinä, että sen laittaminen ei
kuulu latojalle eikä painajalle, vaan on eri
henkilö sitä varten pidettävä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
