Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama Utgifven af Typografemes förening i Helsingfors
Helsingfors. Helsingfors Central-tryckeri, 1895
III vuosik. N:o 4 * 1895 III årg. Tilaushinta: — Prenumerationspris: Koko vuosikerta......j ^ Helt år........./ ’ Postim. siihen luettuna. — Postportot inber. Toimitus: — Redaktion: K. 1. Forsman — J A. Snell Ansvarig — Vastaava) Ilmoitushinta: — Annonspris: Per petitrad........| ° ’’’ Helmikuu 28 Februari
Gutenbergs redaktion:
Svenskspr. red.: K. I.Forsman. Adress: Helsingfors
Centraltryckeri. Finskspr. red.: J. A. Snell. Adress:
Finska Litteratursällskapets tryckeri. Bedaktionen
träffas å föreningslokalen hvarje manad den 9:de och
24:de kl. 7—’/, 9 e. ni.
Gutenbergs ekonom: hr O. Lindstedt. Adress:
Helsingfors Centraltryckeri.
Gutenbergin toimitus:
Suomenkiel. toim.: ,T. A. Snell. Osote: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, ßuotsinkiel. toim.
K. I. Forsman. Osote: Helsingin Seutraalikirjapaino.
Toimitus tavataan yhdistyksen huoneistossa joka
kuukauden 9:nä ja 24:nä p:nä k:lo 7—’/s 9 i. p.
Gutenbergin taloudenhoitaja: herra O. Lindstedt.
Osote: Helsingin Sentraali-kirjapaino.
Finska typografemes reshjälpskassa:
Ordförande: H. J. Foreström. Adress: V.
Pettersson & C:os tryckeri.
Kassör: K. Maudelin. Adress: Simelii tryckeri.
Suomen kirjaltajain matka-apurahasto:
Puheenjohtaja: H. J. Forsström. Osote: V.
Pettersson ja Kumpp. kirjapaino.
Rahastonhoitaja: K. Handelin. Osote: Simeliuksen
kirjapaino.
Finska typografemes understödsförening:
Ordförande: löjtnant Th. von Frenckell. Adress:
Vestra kajen 12. Tel. 131.
Kirje Helöingiötä.
25/n 95.
Veikkoseni siellä maaseudulla!
Jo olet kauan saanut odottaa minulta
kirjettä. Täytän siis kauan sitte antamani
lupauksen.
Niinkuin tiedät, alkaa meidänkin maassa yhä
enemmän kuulua vaatimus, että työväellekin
on annettava tilaisuus ottaa osaa kunnallisten
ja valtiollisten asiain hoitoon, että me tässä,
niinkuin muissakin asioissa, pääsisimme
muitten sivistyskansain tasalle. Tämä on toivottu
aikaansaatavan siten, että korkein äänimäärä
kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa
alennettaisiin nykyisestä luonnottoman korkeasta, 25:stä,
10:een. Sillä asian nykyisellä kannalla ollessa
ei ole työmiehellä toivoakaan saada ääntänsä
kuuluville.
Helsingin Kirjanpainajain yhdistyskin lausui
yksimielisesti toivomuksen ylimmän
äänimäärän alentamisesta 10:een. Se oli tietysti oikein.
Mutta kun tulee kysymys velvollisuuksista,
joiden nojalla tuo oikeus, mahdollisuus saada
työväen edustajia lainsäätäjä- ja
kaupungin-valtuuskuntiin, on saavutettava, ollaanko silloin
yksimielisiä? Ettei asianlaita niin ole, arvaat
kaiketi hyvinkin. Suurin osa kirjaltajista on
liian alhaisesti taksoitettu, paljon 011 sellaisiakin
jotka ovat aivan vapaat. Sama on yleensä
laita työväestössä.
sen, pyytäen kumppaneitaan sanomaan ettei
hän enää ole koko Helsingissä. Yksi näistä
ilmoitti kuitenkin hänen lymypaikkansa. Mutta
silloin miehelle hätä käteen. Hyvin
päättävästi hän sanoi: »minä en maksa!», lisäten
siihen hetken ajateltuaan: »minulla ei ole varaa»,
aivan vastoin todellisuutta. Sen hän toki
toivossa jollakin keinoin päästäkseen maksamasta.
Olihan hän »nuorimies», vaikka jo onkin
ehtinyt »ukon» ikään. — »Ei suuret sanat suuta
halkase», ajattelet kaiketi. — Taksoituspelkoa
osottaa sekin seikka, joka tapahtui kun
tammikuussa täkäl. Työväenyhdistyksen
tilastokomi-tea tiedusteli kuinka paljon olisi työväestössä
sellaisia joitten pitäisi olla äänioikeutettuja.
Kaikista muista painoista, paitsi kahdesta, sai
Kirjanp. yhd:n tietojen kokoomista varten
asettama komitea tarkat tiedot. Näissä painoissa
väestö kokonaan kieltäytyi antamasta
minkäänlaisia tietoja, peläten että he sitten tulisivat
veroitetuiksi antamainsa tietojen mukaan.
Tämähän osottaa hyvin huonoa
kansalaisvelvollisuuksien tunnetta. — Ei muisteta oikeuksia vaatiessa
ja sorrosta nuristessa, että oikeuksien saanti
myöskin vaatii velvollisuuksien täyttämistä.
Tuleehan jokaisen ajatella että
yhteiskunta-laitoksen ylläpitämiseen ovat kaikki,
vähäväki-semmätkin, velkapäät, että se on jokaisen
kunnon kansalaisen kallis velvollisuus. Vasta sen
täytettyä saattaa oikeuksia ruveta vaatimaan.
Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia! — Etkö
Sinäkin niin ajattele.
* *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
