Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
14
GUTENBERG
N: o 16
Om deltagandet i
förenings-lifvet.
Den som följt mecl Typografernes Förenings
i Helsingfors värksamhet under det sista året,
måste erkänna, att föreningen arbetat rastlöst.
Det är en vacker meritförteckning som kan
annoteras till 1894 års berättelse, en berättelse
som inan väl ej på långa tider skall finna
motstycke till. Glanspunkten i det förflutna
årets program har varit bildandet af ett finskt
typografförbund, och då nu vägen är öppen
för en sammanslutning af Finlands typografer,
är det som om en frisk vind fylde seglen.
Men om ock det gångna året skall framstå
som en glansperiod i föreningens lif, må man ej
invagga sig i den tron att det härefter fordras
mindre energi och idogt arbete för att fullfölja
det påbörjade arbetet. Yi hafva endast tagit det
första vacklande steget, och lätt skall hela den
stora framtidsplanen ramla öfver ända om den
ej kraftigt och enigt understödes med den
tillgifvenhet den stora saken kräfver.
Vår förening gör intet undantag från andra
föreningar beträffande medlemmarnes deltagande
i föreningens angelägenheter. 1 förhållande till I
medlemmarnes antal är det en jämförelsevis I
liten skara utvalde, som med intresse hänge
sig åt de ofta nog otacksamma och arbetsdryga
förtroendeposter föreningen har att bjuda på.
Skulle vi fälla vår dom om deltagandet i
för-eningslifvet efter den stigande medlems-siffran,
blefve utlåtandet långt ifrån ogynsamt, men
som det ej aliena är från denna sida man bör
betrakta saken, utan äfven efter synpunkten af
(let personliga deltagandet i föreningslifvet och
den ansvarighetskänsla medlemmarna hysa för
sin förenings handlingar, blir omdömet ej det
bästa önskliga.
Med spänning se vi den närmaste framtiden
nalkas, ty härefter fordrar föreningen en
dubbelt större arbetsstyrka än hittills. Ifrån våra
led skall rekryteras bestyrelse såväl till
Typografernes Förening i Helsingfors som ock till
Finska Typografförbundet, och de svårigheter
som skola inträffa vid besättandet af de många
förtroendeposterna begripes lätt, om ej större
deltagande visas af alla som vederbör.
Yi påminna en hvar som är angelägen om
vår organisations framtida bestånd och önskar
dess framgång att ej glömma att äfven den
enskilde har en del ansvar för den förening
han tillhör.
Kirje Tukholmalta.
i.
Helmikuun 15 p:nä.
Gutenbergin n:o 2:ssa on luettavana uutinen,
joka perustuu otteeseen yksityisestä kirjeestä
eräältä täällä olevalta suom. kirjaltajalta. Kun
lnkee moisen uutisen voi tulla siihen
käsitykseen että täällä on hyvinkin kultaiset ajat,
kirjeenkirj. kun sanoo Tukholmassa nykyään
olevan työtä »jotenkin riittävästi, väliin oikeen
kiirettäkin.» Koska tämä ei laisinkaan ole
to-denperäistä ja osoittaa tietämättömyyttä
täkäläisistä paino-oloista, joihin itse olen jotenkin
perehtynyt, tahdon muutamalla sanalla valaista
Tukholman nykyisiä työoloja ammattimme
alalla.
Ne ajat saanee laskea menneisin, jolloin voi
sanoa että täällä oli »jotenkin riittävästi työtä»,
s. t. s. että suurimmissa kirjapainoissa oli niin
runsaasti työtä ettei aivan ilman tarvinnut
olla yhtään viikkoa ja kun ilman työpaikkaa
oli ainoastaan pahimmat juopot — ne ajat
kuuluu menneisin ja näyttää siltä kun eivät
koskaan tulisi takasin. Sitten v. 1880 on painoja
kasvanut kun sieniä maasta, mutta näinä 15
vuotena on myös latojien lukumäärä kasvanut
äärettömästi, kun maaseuduilla ulosoppineiden
aina vaan täytyy tehdä tilaa uusille oppilaille.
Mutta työtä ei ole karttunut siinä määrässä
kun uusia painoja on perustettu ja entisiä
laajennettu, ainoastaan suurempi kilpailu olevista
töistä on kasvanut. »Ennen vanhaan» sai joko
yksin tahi yhden avukkaan kanssa latoa
kokonaisen kirjan, 10—20 arkkia, nyt on tulinen
kiire kaikilla tilauksilla — 7—8 avukasta yhtä
kirjaa latoen ei ole tavatonta. Kuumeen
tapaisella innolla »pinnitään» 20—30 arkkia
yhtämittaa, niin kauan kun kirjasimia löytyy, sitten
tulee korjaus, kehisteleminen ja
tarkastusar-kit ja viikko on mennyt, jättämättä muuta
tulosta kun jonkun korjausnotan 3, 4 tai 5 kr.
Jos tilapäisesti sattuu olemaan »jotenkin
riittävästi» tekemistä ja tulee joku vähä uutta,
silloin kohta otetaan lisää latoja tahi useampi ja
silloin on kiire — muuan viikko — ja taas on
parikymmentä latojaa jouten — ties kuinka
kauan, ja vasta maaseudulta tullut, kokematon
nuori mies ihmettelee että miten se nyt niin
yhtäkkiä työ loppui ja joko hakee uuden
työpaikan tahi tekee niinkuin kumppanit —
odottaa, odottaa.
N. k. »ensi luokan» kirjapainoista on viime
aikoina ainoastaan Palmquistin onnistunut
hankkia latojilleen (30) jotenkin riittävästi työtä läpi
vuoden, vaan kun tätäkin painoa alinomaa
laajennetaan, niin tuskin tämä hyvyys kauan
kestänee.
Tosi on että tänne nykyään tuli 4
suomalaista, vaan että kaikki saivat työtä ei ole tosi.
Yhdellä heistä — kirjapainon omistajan poika
— on jo toinen »konditioni» sitte uuden
vuoden. Sittemmin tuli 3 ja sai heistä 2 työtä,
kolmas matkusti etelään päin. Että nämät
kolme kansalaista saivat tilapäistä työtä, ei
suinkaan osoita että on työtä »jotenkin
riittävästi», sillä ainakin kahdessa »ensi luokan»
painossa oli viime viikolla kymmenkunta latojaa
ilman käsikirj. ja yhtä monta oli ilmoitettu
työttömäksi paikanhankkimistoimistoon.
Jossakin pienemmässä painossa, jossa polkuhinnasta
painetaan useampia viikkolehtiä, on tietysti
alituista touhua, »väliin oikeen kiire», vaan
tällainen touhu ei juuri paljon »ränttää»
laskulato-jalle.
Huono ajatus näkyy kirjeenkirj. olevan
ruotsalaisen ammattiveljensä oppivaisuudesta, kun
sanoo hänen olevan mahdoton oppia venäläiset
aakkoset. Turhaa lörpötystä! Oppiihan tuo
esim. kreikkalaiset kirjoitusmerkit. Syy hänen
venäjän taitamattomuuteensa on tietysti se, ettei
hänen ole tarvinnut sitä oppia, venättä kun ei
ole tullut kysymykseen tuskin enemmän kun
sanskriittiä ja koko Tukholmassa on venäläisiä
kirjasimia korkeintaan neljässä painossa. Sanoo
täällä myös olevan paljon venäläistä työtä
m. m. pari sanomalehteä. Sulaa valetta! Yksi
venäläinen lehti ilmestyi täällä Palmquistin
painosta viime vuonna, jota varten tilattiin
kirjasimia, ja jonka latoi suomalainen latoja. Eikä
se mielestäni »paljo» ollut, 1G siv. pientä
oktaavia kerta kuukaudessa, ja nyt sitä on vielä
vähempi, sillä mainittu lehti on lakannut,
ainakin toistaiseksi. Muuta venäläistä lehteä eli
muita venäl. töitä ei täällä ole.
Arv. kirjeenkirjottaja! Kun vastedes
kirjeissänne puhutte oloista täällä, niin älkää valheita
lasketelko!
Kirjeeni näkyy venyneen pitemmäksi kun
oli aikomukseni ja lopetan sen siis kertomalla
pienen kaskun ukko Bergstenistä, joka nykyään
kuoli Upsalassa 83 vuoden vanhana, ollen
ruotsin vanhin kirjaltaja. Bergsten latoi
kerran arkkipiispa Reuterdahlin saarnoja ja sai
ko-rehtuurissa paljo pilkkuja, vastoin käsikirj.
La-toessaan seuraavaa arkkia pisti Bergsten joka
rivin loppuun 3 ja 4 pilkkua („„). Arkkipiispa,
joka itse toi korehtuurit painoon, kysyi
närkästyneenä Bergsteniltä miksi hän niin teki. —
»Onhan se hyvä kun on valmis tila, niin ei
tarvitse korjatessa sitä tehdä». Arkkipiispa otti
jo jätetyn käsikirjoituksen kotiin ja teki
korjauksensa siihen. J-
Redtaurationofrdgan
å föreningen tyckes förföljas af ett oblidt öde.
Tvänne gånger har den varit nära att komma
under debatt, men den ena gången uppsköts
frågan på grund af att den ej varit upptagen
i cirkuläret och den andra gången emedan
tiden ej räkte till. När den nu skall tagas
upp vid extra möte, kan man tänka sig att
alla som intressera sig för densamma skola
beväpna sig med de bäste till buds stående
vapen för att försvara sina åsigter. Af de små
förpostfäktningar som gjorts har man märkt
att åsikterna äro delade. Medan några önska
omorganisation af föreningens restauration
sålunda, att hälst alla eller åtminstone de
starkaste spirituösa varorna skola bortskaffas, hålla
andra pä att restaurationen skall blifva såsom
den hittills varit, men medgifva dock att en
inskränkning i serveringstiden borde införas
och anse att å föreningen förekommande
missförhållanden böra förbättras genom disciplinära
åtgärder.
De två partierna inom föreningen förefalla
att vara något så när jämnstarka och i dag
kan man än ej säga hvilketdera parti vid
omröstningen skall afgöra frågan genom
röst-majoritet.
Det är att bekänna en svaghet att rösta
på de spirituösa varornas inlåsande i skänken,
ty det är att rösta emot sin egen svaghet,
emedan man ej tror sig vara stark nog att
motstå de frestelser, som de spirituösa varorna
åstadkomma om de äro tillgängliga i
föreningen. Men om ej annat hjälper måste väl denna
sista utväg försökas. Därför är det ej sagdt
att den som tycker om en sup eller tuting
skall försmå dessa för det de ej äro tillgängliga
i föreningslokalen, ty han skall helt säkert
uppsöka andra ställen för att tillfredsställa
sina begär.
Af princip hafva vi ej något emot. att
restaurationen förblefve i sitt nuvarande skick,
men då den missbrukas och föreningens
anseende därigenom kan komma att bli lidande,
måste någonting göras till sakens förbättrande.
Skulle de starkare spirituösa varorna afskaffas,
är det möjligt att frän föreningen skulle utträda
några medlemmar, men om det endast är för
restaurationens skull som de tillhört vår
organisation. är förlusten lätt att bära.
Uutisia. - Notiser,
Hels. Kirjanp. Yhdistyksen
kuukaus-kokouksessa t. k. 24 p. oli esillä seuraavat
asiat:
Yhd. jäseniksi oli hyväksytty hrat K.
Lindfors, E. Lindgren, A. Andersson, H. Y.
Kankkunen, G. H. Lindström, E. Lindström, E.
Frimodig, J. Nykänen, K. J. Lindström, Hj.
Ti-kander, J. Eklund ja A. Sandberg.
Lahjaksi oli yhdistys saanut
Teollisuus-hallituksen Tiedonantoja vihkot 19 ja 21.
Yhd. kuukauskokouksessa Tammik. 27 p.
asetettu komitea, jonka tuli valita yhdistyksen
stipendiaatit Pietarin graafilliseen näyttelyyn, oli
päättänyt näiksi latoja A. Karjalaisen ja
konemestari K. Skogsterin. Kirjallisen vastalauseen
viimemainitun valintaa vastaan olivat antaneet
hrat Wahlstein, Snell ja Johansson. Komitea
oli määrännyt että stipendiaattien piti
viimeistään 15 p. kuluessa palaamisensa jälkeen antaa
seikkaperäinen matkakertomus sekä näyttää
näyttelyvirastolta tahi joltakin luotettavalta
henkilöltä hankittu todistus näyttelyssä käynnistään.
Toimikunta ilmoitti että Teollisuushallitus
oli Yhdistykselle lähettänyt kirjaltajain E. J.
Ehnbergin, A. Hautalan ja R. Drockilan
stipendin hakemukset ulkomaan matkaa varten, jotka
kokouksessa luettiin, ja pyytänyt tietää
yhdistyksen mieltä, kenen se katsoi sopivimmaksi.
Yilkkaan keskustelun jälkeen päätti yhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
