Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
GUTENBERG
N: o 16
Man vågar dock ej hoppas, det någon
enskild skall taga i hop med företaget, hvarför
vi föreslå att någon typografisk förening,
exempelvis» Helsingfors’ som är den största i
landet, skulle ställa sig i spetsen för
utgifvandet af det här föreslagna al.bumet. Någon
vinst på förläggningen vore till en början ej
att förvänta, men det kunde dock bestämmas
att vinsten af företaget skulle tillfalla någon
för hela kåren gemensam fond. På så sätt
skulle, i lyckligaste fall, två goda ändamål
blifva betjänade, och äfven typograferne skulle
därigenom helt visst blifva mera intresserade
för saken.
Vårt förslag kan möjligen synas djärft och
inge den föreställningen, att vi tro oss äga
större förmåga än vi värkligen hafva. Så bör
dock detta ej förstås. Vi hafva mycket
anspråkslösa förhoppningar, och veta att vi till
en början ej kunna täfla med utlänningar i
förevarande fall, ty därtill äro våra krafter och
pänningemedel otillräckliga, men någonting
vore dock bättre än ingenting.
Om någon finnes som har något tillägg att
göra till vårt förslag eller hyser annan åsikt
än vi om den inhemska fackliteraturens
upphjälpande, skola vi gärna lyssna därpå och
tacksamt upplåta våra spalter för uttalanden i
förevarande fråga.
Kirje Tukholmalta.
n.
Huhtikuulla.
Kehilöitten puhdistaminen tarkastusarkin
korjausta varten näyttää olevan vastenmielistä
Helsingin konemestareille, sain tietää v. v.
Guten-bergin n:sta 10. Tekemättä minkäänlaisia
johtopäätöksiä konemestarien esiintuoduista syistä
asiansa puolustukseksi, pyydän saada mainita,
että painajat Ruotsissa, ei ainoastaan täällä
Tukholmassa vaan vieläpä pienissä
maaseutnpainois-sakin, ■ yleiseen puhdistavat kehilön, tehtyään
tarkastusarkin, ja tämän he sanovat tekevänsä
ei ainoastaan säästääkseen latojan vaatteita ja
aikaa, vaan säästääkseen omaa aikaansa ja
saadakseen kunnollisen painoksen.
* *
*
Eräs K. R. on t. v. Gutenbergin n:ssa 2
ottanut puheeksi sanomalehtilatojain »fortelit».
Hra K. R. ehdottaa, että käsikirjoitus jaettaisiin
tasan silloin lain sitä on runsaasti, mutta jos
sattuu olemaan vähäsen, niin pitäisi
vanhemmilla ja kauemmin paikallaan olleilla olla
etuoikeus. Samoin pitäisi »fortelit» jaettaman
ainoastaan niiden kesken, jotka ovat olleet
paikoillaan noin 4 eli 5 vuotta j. n. e.
Asian selvikkeeksi ja siksi hyödyksi kun
siitä voi olla, tahdon mainita miten
käsikirjoitusten ja »fortelien» kanssa menetellään
Tukholman jokapäiväisissä sanomalehdissä. Otan
esim. Dagens Nyheter, Aftonbladet ja Nya
Dagl. Allehanda. Käsikirjoituksen jako on
kaikissa yhtäläinen ja käy siten että ensi tulos,
oli sitä vähä eli paljon, jaetaan tasan. Niin
pian kun latoja saa osansa valmiiksi, kirjoittaa
hän nimensä taululle eli paperiliuskalle. Se,
jonka nimi on ensin saa ensin käsikirjotusta,
sitten seuraava j. n. e. Tällä tavoin ei mikään
»kiskominen» voi tulla kysymykseenkään ja
kaikki on pikemmin loppuun ladottu kun jos
yhdellä on enemmän kun toisella. Mitä
»for-teleihin» taas tulee, niin Dag. Nyh. ja Aftonbl,
on jokaisella vakinaisella latojalla yhtä suuret
etuudet, katsomatta ikään eli perhe-oloiliin.
»Ennen vanhaan» näissä lehdissä oli kaikki
»fortelit» sillä, joka ne kerran oli saanut. Nya
Dagl. Allehandassa noudatetaan vielä tätä
vanhaa tapaa, nim. että yhdellä miehellä on aina
esim. kaikki »Handel och Sjöfart» ja siten paljo
suuremmat tulot kuin tovereillaan. Toisin on
ilmoituslatojain laita: Dag. Nyh. esim. on
itse-kullakin otsikkonsa, esim. kun yhdellä on »Tili
salu» niin on toisella »Utbjudes hyra» j. n. e.,
ja saa jokainen rubriikinsa alle kuuluvat
ilmoitukset. Puhuessani Dag. Nyh. ansainnee ehkä
mainita että novellin latoo — faktorin rouva
viikkopalkalla.
* *
*
Uusi kirjapaino-osakeyhtiö, »Skandinaviska
tryckeribolaget» on täällä nykyään perustettu.
Osakepääoma on yli yksi miljoona kruunua. Ent.
kirjap. Norman’in talo on ostettu ja tulee
sisustettavaksi ajan mukaisesti. Huhu tietää
kertoa että mainittu uusi osakeyhtiö olisi ostanut
1,200 osaketta Dag. Nyh:in 2,000:sta ja 250
Stockholms Tidning’in 400:sta, joten
osakeyhtiöllä siis olisi päätösvalta kaikissa näitä lehtiä
koskevissa asioissa. Myös sanotaan tilattaneen
3 latomakonetta. Syksyllä kun yhtiö alkaa
vaikutuksensa saanee nähdä paljoko totta näissä
huhuissa on.
* *
*
Tukholman kirjap. yhdistyksen kokouksessa
ensi kuun 4 p. tulee m. m. puheenjohtajan
vaali hra L. A. Mårtenssonin sijaan, joka eroaa,
tultuaan liiton puheenjohtajaksi. Kuka hänen
jälkeisekseen tulee ei ole hyvä sanoa, ehkä
useampia nimiä on mainittu. Socialistat ovat
ehdottaneet painaja Ohman’in, vaan hän on
kieltäytynyt. Varma vaan on, että sellaista
puheenjohtajaa kun Mårtensson on yhdistyksen
vaikea saada.
* *
*
Olisi kenties vielä ollut yhtä ja toista
sanottavaa, vaan kun en luule tähän numeroon
sopivan enemmän kun pieni kasku, niin lopetan
kertomalla sellaisen.
Faktori (ivallisesti latojalle, joka vähä ennen
tilin kirjoitusta on saanut käsikirj. ja heti on
kirj. koko arkin): »Montako sivua puuttuu
en-nenkun arkki on täysi?»
Latoja: »Ladottuani tämän ja seuraavan
sivun, niin ei puutu kun neljätoista.» J.
Ndgot för ndgot.
Mycket väsen för obetydliga saker har det
med små pauser varit på den senaste tiden om
tryckarne och deras arbete. Den ene klagar
öfver att formen är flottig, den andre vill ha
formarne vaskade före revideringen i prässen
o. s. v. Men för att kunna rätta
missförhållanden, bör man söka deras härledning, och
att åtminstone till en clel de öfverklagade
olägenheterna hafva sin rot i sätteriet, skall här
nedan söka bevisas.
När formarne hämtas till tryckeriet, äro
typerna ej sällan alldeles fullslagna med oren
färg, hvilken t. o. rn. kan vara så tjock och
fastklibbad, att man ej med lut allena kan
rengöra formen, för att kunna trycka på den, utan
man nödgas därtill använda t. ex. terpentin. Den
feta oljan tränger naturligtvis då in mellan
typerna, och däraf kommer sig den
flottigaafläggnin-gen. En sådan grundlig vaskning före
tryckningen är otroligt tidsödande. I sådana fall
skulle formarne måsta vaskas två gånger före
tryckningen, då ju sättarne gjort anspråk på
rena formar före revideringen, tv reviderarket
kan omöjligen dragas af så smutsiga formar,
som ibland komma från sätteriet. Skulle
formarne däremot ej vara fullslagna med smutsig
färg, så kunde det låta sig göra att taga
reviderarket på ovaskad form och därefter företaga
en lätt vaskning i prässen, så att formarne
vore rena då sättaren värkställer revideringen.
Äfven den öfverklagade flottiga afläggningen
skulle ej mera därefter förekomma.
Hvaraf kommer det sig att formarne äro så
fulla med smuts, om de ock ej varit längre i
sätteriet än 6—7 dagar? Jo, felet upptäckes
lätt! Det är korrekturvalsen och färgbordet i
sätteriet som ej bli rengjorda så ofta som
erfordras, hvarför formarne genast vid första
korrekturafdraget nedsmittas med oren färg,
hvilken förökas med hvarje ny korrekturafdrag-
ning af formen. Detta är altså det
ursprungliga upphofvet till de öfverklagade
missförhållandena.
Den som vederbör borcle därför se efter att
färgbordet och korrekturvalsen i sätteriet
rengöras minst en gång hvarje vecka, samt att
färgbordet hålles öfvertäckt, på det ej dam
må kunna lägra sig därpå. När detta blir
gjordt, skall den flottiga afläggningen nog
försvinna, likasom också fortnvaskning före
präss-revideringen bekvämare låta göra sig.
En tryckare.
Uotisia. - Notiser.
Kiijanpainajain yhdistyksen
kuukausko-kouksessa t. k. 21 p:nä ilmoitti toimikunta:
että jäseniksi yhdistykseen oli hyväksytty
lirat A. Söderlund, J. Rooth, A. Schultz, G. A.
Wahlström, A. Luoma, T. Salmi ja A.
Levander;
että yhdistykselle lahjoitettu lippu oli
palovakuutettu »Pohjolassa» 000 markasta;
että yhdistyksen kirjastoon olivat
lahjoittaneet hrat G. E. Ehnberg ja J. Pirhonen
kumpikin yhden kirjan sekä Raittiuden ystävät’
suuremman joukon raittiuskirjallisuutta;
että yhdistykselle oli vuokrattu huoneisto
L. Henrikinkadun talosta n:o 12 1,800 markan
vuokrasummasta; •
että yhdistys panee toimeen hnviretken
Pietariin helluntaipvhinä, jos tarpeellinen määrä
osanottajia matkaan ilmoittautuu;
että yhdistyksen laulukunta aikoo ottaa osaa
täällä tänä kesänä toimeenpantavaan laulu- ja
soittojuhlaan;
että yhdistyksen Urheiluklubi oli vaatinut
Helsingin Soutoklubin kilpailuun 4-airoisilla
sou-toveneillä, vapaahra M. W. af Schulténin
kilpa-maljasta.
Ammattiyhdistysten keskuskomiteaan hra J.
K. Niemen sijaan valittiin hra A. Karjalainen.
Hra K. Hellgren alusti kysymyksen: Koska
on tapahtunut että eroava johtok. jäsen on
valittu tilintarkastajaksi kuluvaa vuotta varten,
kysytään: onko se soveliasta, koska hän siten
tulee tarkastamaan omaa työtänsä 2—3
kuukauden ajalla? — - Kokous hyväksyi alustajan
ehdotuksen ja vastasi kysymykseen kieltävästi.
Keskusteltiin sitte kysymystä: Eikö
yhdistyksen ole aloitettava aiotun suomenkielisen
kirjapaino-oppikirjan ulosantoa, koska
yhdistyksellä on rahasto tarkoitusta varten?
Kysymyksen esittelijä hra E. Wahlstein arveli, että koska
sellainen oppikirja jo on Europan kaikissa
maissa, olisi jo aika että suomenkielisetkin
kirjaltajat sellaisen saisivat. Ehdotti että
yhdistys, jolla jo on noin 500 m. suuruinen
rahasto tarkoitusta varten, hetimiten alkaisi
puheena olevaa kirjaa julkaista. Ehdotus
hyväksyttiin pääasiassa ja valittiin hrat H. J.
Forsström, K. Skogster ja K. Johansson
toimitus-komiteaksi, jolla on oikeus asianymmärtävillä
henkilöillä täydentää itsensä ja jonka tulee
ryhtyä alustaviin töihin. Itse ulosantaminen
lykättiin tuonnemmaksi.
Kysymyksen: Eikö olisi syytä yhdistyksen
erirahastoja varten valita henkilöitä, joiden
toimena olisi kerätä niihin varoja ja pitää
niiden eduista huolta, pohjusti hra H. J. Forsström
lausunnolla, joka on toisessa paikassa lehteä.
Ehdotus hyväksyttiin ja valittiin Vanhusten
rahastoa varten hrat A. Finander, J. Sigell ja
H. J. Forsström; Rakennusrahastoa varten hrat
J. A. Kosk, J. A. Snell ja O. Lindstedt sekä
Satunnaisten menojen rahastoa varten hrat E.
Wahlstein, F. Saastamoinen ja K. Forsman.
Jokaisen komitean velvollisuus on tehdä
toiminnastaan selkoa yhdistykselle.
Typografernes förenings månadsmöte
den 21 april. Bestyreisen meddelade:
att till medlemmar i föreningen godkänts hrr
A. Söderlund, J. Rooth, A. Schultz, G. A.
Wahlström, A. Luoma, T. Salmi och A. Levander;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0030.html
