Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Helsingin Kirjanpainajani yhdistyksen ulosantama Utgifven at’ Typografernes förening i Helsingfors
Helsingfors, Helsingfors Con träl-tryckeri, 1895
III vuosik. Tilaushinta: — Prenumerationspris:
N:o 9 - 1895 ^Juos;kerta ; ; ; ; • • } * >».
Iii årg1. Postim. siihen luettuna. — Postportot inber.
Toimitus: — Kedaktion:
K. I. Forsman — J. A. Snell
-Ansvarig — Vastaava)
Ilmoitushinta: — Annonspris:
Petiiti-riviltä.
Per petitrad .
I 35
Toukokuu
15
Maj
Typografemes förenings i Helsingfors funktionärer:
Bestyreisen sammanträder hvarje tisdag kl. ’/o 8—
’/s 10 e. m. i föreningslokalen.
Ordförande: .1. A. Snell. Adress: Finska
Litteratursällskapets tryckeri.
Viceordförande: lf. J. Forsström. Adress: V.
Pettersson & C:os tryckeri.
Sekreterare: Ë. Wahlstein. Adress: Päivälehtis
tryckeri.
Kassör: G. Ehnberg. Adress: Päivälehtis tryckeri.
Träffas å föreningslokalen den 2:dra och 17:de i hvarje
månad kl. 8—9 e. m. och vid månadsmötena.
Bibliotekarie: K. Kalenins. Adress: Finska
Litteratursällskapets tryckeri. Träffas à lokalen alla
fredagskvällar kl. 8—10.
Materialförvaltare: K. Roine. Adress: Finska
Litteratursällskapets tryckeri.
Kontrollör: O. A. Bernström. Adress: Nva
Pressens tryckeri.
Festbestyrelsens ordförande: Y. Kumpu. Adress:
Päivälehtis tryckeri.
Typografemes förenings lokal (Vladimirsgatan 12)
hålles öppen alla dagar från kl. 8 f. m. till 12 p. n.
Tel. 15 29.
Helsingin Kiljanpainajain yhdistyksen virkailijat:
Toimikunta kokoontuu joka tiistai klo 8—V2IO
i. p. yhdistyksen huoneistossa.
Puheenjohtaja: J. A. Snell. Osote: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjapaino.
Varapuheenjohtaja: H. J. Forsström. Osote: Y.
Pettersson ja Kumpp kirjapaino.
Sihteeri: E. Wahlstein. Osote: Päivälehden
kirjapaino.
Rahastonhoitaja: G. Ehnberg. Osote: Päivälehden
kirjapaino. Tavataan yhdistyksen huoneistossa joka
2:nen ja 17 p. kuukaudessa k:lo 8—9 i. p. ja
myöskin kuukauskokouksissa.
Kirjastonhoitaja: K. Kalenius. Osote: Suomalaisen
Kirjallisuuden seuran kirjapaino. Tavataan yhdistyksen
huoneistossa joka perjantai-ilta k:lo 8-10
Kalustonhoitaja: K. Roine. Osote: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjapaino.
Tarkastaja: U. A. Bernström. Osote: Kva Pressenin
kirjapaino.
Juhlatoimikunnan puheenjohtaja: Y. Kumpu. Osote:
Päivälehden kirjapaino.
Kirjanpainajani yhdistyksen huoneisto
(Vladimirin-katu 12) pidetään avoinna joka päivä k:lo 8 a. p. k:lo
12 1. p. Tel. 15 29.
toimeenpanee
Huvimatkan
Pietariin
1, 2 ja 3:tena p:nä kesäkuuta
Pilettien hinnat ovat:
Hyttipaikka.........18 m.
Kansipaikka.........10 »
Juhlato imikunta.
Gutenbergin tilausmaksuja
on saapunut hra J. Nordmanilta Maarianhaminasta,
(i tilaaj. Simeliuksen kirjap., 1 tilaaj.
Hufvudstadsbladetin kirjap., 8 tilaaj. Uuden Suomettaren latojilta sekä
Il tilaaj. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kirjap.
O. Lindstedt.
Prenumerationsafgiften för Gut.
ha influtit frän: J. Nordman i Mariehamn, 6
prenumeranter fr. Simelii tr., 1 pr. fr. Hbl:s tr., 8 pr. fr.
Uusi Suometars sätteri samt 11 pr. fr. Finska Litt.
tryckeri.
O. Lindstedt.
Typografemes Föremixg
anställer
Lustfärd
tm
S?t Peterefowi*
den i, 2 och 3 juni.
Biljettpriserna äro:
Hyttplats..............18 mk
Däckplats..........10»
Festbestyrelsen.
Ett ord för våra elever.
I frågan om arbetarnes sommarferier borde
tryckeriernas elever icke blifva bortglömda.
Ar någon i behof af en kortare
soinmarledig-het, så är det just de unga, växande eleverna.
Men ack, hvar och en är sig själf närmast;
gäller det den ena eller andra förmånen, hafva
vi alt för lätt att, då vi själfva framhålla våra
önskningsmål, glömma att lägga ut ett ord
äfven för dem, hvilkas åsikter ej efterfrågas och
hvilkas ord ej gäller något i laget, m. a. o. för
dem som om några år stå på samma plats i
ledet som vi eller fylla våra platser.
Tänka vi öfver elevens ställning inom
tryk-keriet, finna vi att han ej dansar på rosor de
första åren. — Sanningsenligt måste det dock
erkännas att eleverna i våra dagar hafva det
långt bättre än förr. — Från den dag eleven
tages i lära, d. v. s. då lian ställes vid kasten
eller prässen, är han underkastad en noggrann
uppsikt, så att han har svårt att fuska bort
tiden, hvilket i och för sig ej är annat än godt
för eleven själf, ty han vänjes därigenom vid
ordentlighet och flit. Tröttande blir det
regelbundna arbetet dock till en början för honom,
hvartill kommer att han stundom får förrätta
mindre hälsosamma sysslor än det vanliga
arbetet, såsom uppsättning af svibel, rengöra
stillådor och kaster samt pusta desamma.
Hvem minnes ej huru man längtade efter
frihet den första sommaren man stod vid kasten,
detta kanske mera till följd af att man förut
0111 somrarna varit van därvid än af värklig
känsla efter hvila. Men ända tils nu har det
ej varit brukligt att bevilja eleven någon
sommar-rast, hvilken säkert vore nyttigast under
hans växande år. Efter två eller tre år blekna
hans kinder redan märkbart och ej sällan bär
lian vid myndighetsåldern fröet till sin
dödsorsak inom sig.
Nästan på hvarje tryckeri kunde elevernas
arbete under sommarmånaderna ställas så, att
de turvis skulle kunna erhålla sommarledighet,
utan att något nämnvärdt omak därigenom för
tryckeriet skulle uppstå, då det ju är kändt
att rörelsen är mindre sommartid. Men det
är ej nog med att eleven erhåller
sommarferie, ty han är vanligen från ett fattigt hem,
hvilket ej har råd att undvara den lön, äfven
om den är liten, hvilken skulle fråndragas
familjen om han toge sig ledig. Derför begär
eleven ej ens ledighet, om han ock vet att han
skulle erhålla sådan med löneafdrag.
När nu sommaren åter står på och en god
gärning kunde göras för de unga eleverna,
vädja vi till våra principaler och faktorer att
öfvertänka denna behjärtansvärda sak och göra
något därtill. Det anstår ej oss att uträkna
den förlust som tryckeriet skulle få vidkännas
om eleverne finge t. ex. två veckors
sommarferie. men vi tro dock att skadan ej blefve
betydlig. Eleven skulle säkert efter sin
sommarferie med större arbetslust och friskare
krafter taga i tu med arbetet och sålunda
godtgöra välgärningen samt mången god
typograf med hälsa kunna räddas åt vrket.
Siemen, jota on hoidettava
tulevaisuuden varalle.
Meidän maamme on tähän saakka onnellisesti
kyllä säilynyt sellaiselta vihalta pääoman ja
työntekijäin välillä, kun 011 olemassa Euroopan
suuremmissa sivistysmaissa, ollen niissä
nykyisen yhteiskuntajärjestyksen alituisena uhkana.
Syytä sellaiseen vihamielisyyteen meillä ei
kenties olekaan niin paljon kuin muualla, kenties
myöskin hidasmainen luonteemme on ollut
esteenä ettei sellaiset aatteet meidän keskuudessa
alaa saa. Emme kuitenkaan saa olla aivan
varmat siitä, ettei meidänkin vuoromme joskus
tule läpikäydä sama kiirastuli, mikä jo muualla
ilmitulessa palaa. Eikä maamme niinkään
vapaa sellaisista aatteista ole kuin pinnalta
katsoen luulisi. Olisi siis hyvä, jos meidänkin
vuoromme joskus tulee, olla varustettu sellaista
vastustamaan. Englannissa 011 menestyksellä
suurien riitaisuuksien aikana pääoman ja
työvoiman välisissä riidoissa välittäjänä käytetty
sovintotuomareita. Sitä on koetettu, kuten
sanottu, hyvällä menestyksellä.
Selkkausten jälkeen 1890-vuoden lopulla
sopivat kirjapainonisännät ja kirjaltajat
keskinäisten erimielisyyksien8ä ratkaisemiseksi
perustaa sovinto- eli kompromissilautakunta.
Tämän asettamista ehdottivat työmiehet etupäässä
sentähden, että palkkaustariffi siten tulisi
suojelluksi mielivaltaisuuksilta, kun
sovintolautakunnan ratkaistavaksi voitaisiin lykätä kaikki
riita-asiat. Isännät halulla hyväksyivät tämän
ehdotuksen varsinkin siitä syystä, että siten
tulevaisuudessa vältettäisiin sekä heitä että
työläisiä vahingoittavia eripuraisuuksia. Kirjoitus
lokakuun 25 p:ltä 1891, lehtori K. Göösin
isäntien puolesta allekirjoittama, ehdottaa tähän
sovintolautakuntaan »valittavaksi kaksi henkilöä
isäntien ja kaksi kirjaltajani’ puolesta, jotka
sitte valitsevat jonkun tasapuolisen lakimiehen
puheenjohtajaksi. Ellei yksimielisyyttä
puheenjohtajaa valitessa saavuteta, pyydetään siksi
paikkakunnan ammatintarkastaja».
Ehdotuksen hyväksyminen synnytti yleistä
riemua työväestön keskuudessa. »Nyt meillä
on oma tuomioistuin, jonka ratkaistavaksi voimme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
