Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
34
G U T E N B E Ii G
Nio 7
lykätä asiamme, jos väärinkäytöksiä ilmestyy.
Emme siis ole turvattomia, eikä meidän enää
tarvitse viimeistä keinoa käyttää», sanottiin.
He-rättipä tämä päätös muittenkin ammattilaisten
huomiota ja kunnioitusta. Kirjanpainajain
yhdistys valitsikin vuosittain kaksi jäsentä
sanottuun lautakuntaan. Tiedossamme ei ole
onko isännät muulloin kuin 1891 valinneet
siihen edustajia. Sen kumminkin tiedämme
ettei yhtäkään istuntoa vielä ole pidetty, ei
yhtäkään asiaa sen ratkaistavaksi jätetty. Onko
syynä se, että ajat ovat niin kultaiset ettei
kenelläkään siihen ole syytä ollut? Ei
suinkaan, sen kyllä jokainen tietää. Tariffia on
monestikin polettu, ja ainakin ensi aikoina kuuli
usein sanottavan että se ja se asia tarvitsisi
auttaa sovintolautakunnan ratkaistavaksi. Mutta
sovintolautakunta on ollut ainoastaan paperilla.
Nyt siitä tuskin enään puhutaan muuten kun
joskus ivalla.
Sanoimme jo että kirjaltajat vuosittain
valitsivat siihen edustajia. Tässä on viime vuosina
välinpitämättömäksi tultu, arvattavasti
sentäh-den ettei lautakuntaa todellisesti ole olemassa.
Viimeksi valittiin siihen jäsenet helmikuussa
vuonna 1893.
Älkäämme kumminkaan jättäkö tätä pientä
siementä hoitamatta. Siemenestä puu kasvaa.
Niin tässäkin. Toivoa emme saata, niinkuin
jo ylempänäkin on sanottu, että me pääsemme
ilman samoja koetuksia kuin muutkin kansat
kokevat. Hyvä on silloin herättää
sovintolautakunta uudestaan eloon.
Siis, Kirjanpainajain yhdistys, jäseniä siihen
on joka vuosi vastedeskin valittava.
Typograferna maj-utfärd.
Söndagen den 5 maj hade föreningen, i
likhet med hvad fallet varit under tidigare år,
föranstaltat en allmän utfärd, för att hälsa
våren välkommen i naturens sköte. Himlen
visade sitt fagraste leende och den strålande
solen sparade ej sin lifgifvande makt öfver tunga
sinnen.
Afmarschen skulle företagas från Arkadia
teatern kl. 8 på morgonen, men redan långt
före denna tid iakttog man huru deltagarne
alt mer och mer samlades på mötesplatsen.
Kl. 1/t 9 satte sig tåget i rörelse, företrädt af
föreningens såväl sång- som musikkårer.
Målet gälde det natursköna Fölisön, dit man
under den bästa stämning, tack vare såväl
musikens som sångarnes flitiga underhåll, vid
1 O-tiden ankom. Anlände till ort och ställe
började litet hvar känna huru »luften suger»,
hvarför de medförda torfriskningarna hade
strykande åtgång. Sedan inan efter bästa förmåga
tillfredsstält den fordrande aptitens kraf,
började deltagarne i skilda kotterier se sig om
efter andra njutningar, af hvilka vistelsen ute i
den fria naturen i rikt mått skänker.
Plötsligt ljuda fanfarer, allas steg och
blik-kar riktas mot den plats hvarifrån signalen
gifvits. Den mera officiella delen tager nu sin
början i det hr C. A. Hernström framträder
förde församlade och hälsar dem välkomna ut i
naturen. Tal. framhåller huru som arbetarne
i andra delar af världen begagna sig af den
l:sta maj såsom en allmän demonstrationsdag
för olika ändamål, alla dock mer eller mindre
riktade på förbättrande af arbetarnes ställning.
Våra maj-utfärder hafva måhända — menade
talaren — ej fullt samma radikala afseende
som de stora kulturländernas arbetare
maj-demonstrationer, utan våra maj-utfärder bar
mera prägeln af en glädje och vår-fest; strängt
taget tykte han sig märka att de hos oss
hade en dubbel betydelse. Härefter påpekade
talaren behofvat af en allmännare tillslutning
till föreningsvärksamheten och härmed förenade
organisationssträfvanden, samt påvisande
nödvändigheten af att de män som uppoffra sig
för kårens allmänna bästa, erhålla understöd af
medlemmarne. Fattade arbetarne rätt de för-
delar som en stark organisation erbjöd dem,
skulle många af de olägenheter som nu inom
yrkena existera lätt nog kunna öfvervinnas,
och arbetarne draga den fördel, som dèras möda
kräfver. Tal. slutade med att utbringa ett lefve
för arbetare-organisationernas framgång, hvilket
af de närvarande lifligt senterades.
Härefter höll hr K. Kalenius ett kort men
kraftigt tal för enigheten inom föreningen.
Sedan ytterligare hr J. Holmberg m. fi.
bidragit till festens höjande, vidtog omväxlande
sång och musik. Vid musikens toner tråddes
en liflig dans, som slutade först då det gafs
signal till uppbrott kl. 4 e. m. Fes t
bestyreisen, såväl som sång- och musikkårerna, hvilka
väsentligen bidragit till den lyckade festen,
förtjäna ett särskildt tack.
Tilläggas kan att årets maj-utfärd var en af
de mäst lyckade och härliga i sitt slag, samt
att deltagandet i denna var större än under
något tidigare år. —m.
Kirje Pietarista.
■•"/IV 95 (v. 1.)
Kuten tiedetty ei kesäiseen aikaan tee
kenenkään mieli kirjoittaa. Päätin nyt kumminkin
koota pienet muistelmani sekä lähettää ne
Gutenbergiin julkaistavaksi, vaikka pahoin
pelkään että joutuvat, kuten moni muukin
tämmöinen »nerontuote», suoraa tietä hraiu
toi-mittajain pöydän alla sijaitsevaan romukoppaan.
Töitä on täällä ollut talven pitkään jotenkin
paljo jokaisessa kirjapainossa. Tosin viime
syksynä heti H. M. Keisari-vainajan
kuoleman jälkeen lainautui hetkeksi toiminta
kirjapainoalallakin, vaan vähä sen jälkeen meni
kaikki kuten ennenkin, kenties vielä
kiireem-minkin. Ja täällä myöskin otetaan huomioon
että »aika on rahaa», sillä harvoinpa annetaan
työntekijälle siksi paljo aikaa että saisi työn
mieleisekseen, vaan kaikki käypi tulisella
kiireellä. Ja kun ottaa huomioon että täällä
löytyy noin sataviisikymmentä kirjapainoa, ja
monessa yli kaksikymmentä konetta sekä
rota-tiooni koneita ynnä muita ja kun useimmissa
työskennellään yöt päivät, niin se ei ole aivan
vähäinen määrä mitä täällä kirjallisuutta ilmestyy.
Mitään erittäin vaikeata täällä ei ole paikan
saanti enempi painajalla kuin latojallakaan,
kunhan vaan siksi paljon taitaa maan kieltä että
toimeen tulee. Tosin esim. painaja voi toimeen
tulla saksankielelläkin, vaikka se’onkin vähän
hankalaa alussa, siksi kun vähän perehtyy
venäjänkieleen. Tavallisesti täällä paikkaa
hakiessa ei kysytä mitään työtodistusta, paitsi
valtion kirjapainoissa. Jos tarvitaan miestä,
annetaan hänelle koetyö tehtäväksi; jos voipi
sen tyydyttävästi tehdä niin jääköön
paikallensa, muussa tapauksessa laputtakoon muille
markkinoille. Palkkaehdot ovat kenties
suhteellisesti paremmat kun Suomessa, mutta elanto
myöskin kalliimpi.
Suomalaisia kirjanpainajia täällä ei tietääkseni
ole kuin viisi, joista, näin ohimennen sanottuna,
ainakin yksi ei valitettavasti tahdo tietääkään
olevansa suomalainen ja oman kertomuksensa
mukaan ei tahdo olla missään tekemisissä
suomalaisten kanssa, jota tekonsa ylimalkaan
osoittavatkin. Saksalaisia on tänne paljo viime
aikoina siirtynyt, semminkin painajia,
kotomaassaan nykyään vallitsevien huonojen aikojen
tähden.
Ensimmäinen venäläinen graafillinen näyttely,
joka täällä avattiin yleisölle viime Helmik. 20 p.
(v. 1.), sijaitsee n. k. Suolalinnassa. Näyttelyn
12 osastoa eli ryhmää sijaisevat kaikki eri
huoneissa ja tekee näyttely kokonaisuudessaan
hyvän vaikutuksen. Painokoneita on noin
parikymmentä kappaletta, joiden joukossa yksi
Marks’in kirjapainosta tuotu rotatioonikone,
jossa osa kuvalehteä »Niva» painetaan. Koneita
käyttää sähkö. Huomiota herättää myöskin
eräs vanha puu kone Pietari Suuren ajoilta
(rak. 1721), joka vanhana palvelijana vielä ar-
vokkaana seisoo nykyisten koneiden rinnalla.
Kone on aikoinaan ollut Senaatin kirjapainossa.
Suomalaisia näytteillepanijoita ei ole kuin
kaksi, nim. F. Tilgmann Hrgistä ja P. Wahl &
C:o Wiipurista. F. Tilgmannin kirja-ja
kivipaino-näytteet ovat kyllä näkyvällä paikalla; P.
Wahl’ilta on sähködynamoita. — Historiallinen
osasto on erittäin arvokas, (Suomellakin on
siinä oma sijansa eli ryhmänsä). Siinä
nähdään m. m. kaksi kuvaelman tapaista, joista
yksi esittää ensimmäistä kirjapainotaloa
Moskovassa v. 1564, jolloin kirjapainotaito tuli
We-näjälle, sekä ensimmäistä venäläistä
kirjanpainajaa Ivan FeodorofFia kirjapainossaan koneensa
ääressä työskennellen.
Näyttelystä olisi vielä paljonkin mainittavaa,
mutta pelkään jo ottaneeni liiaksikin tilaa Gut.
kapeilla palstoilla. Koska teillä näkyy olevan
tekeillä huvimatka tänne, kehoitan teitä
miehissä ja naisissa siihen osaa ottamaan. Ette
kadu kauppojanne. Siis terve tuloa!
Ennenkuin lopetan kirjeeni, kerron pienen
esimerkin, miten täällä yleisiä asioita toisinaan
arvostellaan.
Muutamat täkäläiset lehdet ovat nimittäin
ilmilausuneet mielipahansa sen johdosta, kun ei
Ivan FeodorotPin kuvaa ole näyttelyssä
asetettu niin näkyvälle paikalle kuin’ Gutenberg’in,
ja mainitsevat että syy on siinä kun
useimmat näyttelykomitean jäsenet ovat saksalaisia,
niin tietysti he maalaisensa kuvan
näkyvämmälle paikalle asettavat. — Mainitut lehdet
eivät näy lainkaan huomaavan että Gutenberg
on koko taidon keksijä ja Feodoroff ainoastaan
Wenäjän ensimmäinen kirjanpainaja.
K. —n.
Uutisia. - Notiser.
Finska Typografernes
understödsförenings medlemmar voro den 4 maj
sammankallade till möte i Typ. förenings lokal. Först
upptogs till behandling frågan om vidtagande
af åtgärder för stärkande af understödskassans
tillgångar, hvilka befunnits vara otillräckliga
för att tillåta utbetalning af pensioner åt
sådana medlemmar, hvilka enligt § 29 i
stadgarne blifva pensionsberättigade. Mötet var
enigt om, att något måste göras för att
förhjälpa kassan i ett bättre läge, och beslut
fattades att’åt en af föreningens ordförande, hr
Th. von Frenckell samt hrr R. Ahlstedt, A.
Finander, V. Pettersson, J. A. Snell, E.
Nordling, J. Sigell, W. Brandstake och J.
Jakobsson, bestående komité uppdraga anordnandet
af en stor festlighet till förmån för
pensionskassan.
Förslaget till stadgar för en supplementär
sjukhjälpskassa genomgicks härefter paragraf
för garagraf. Förslaget godkändes i öfrigt utom
att orclet »sjukhjälpsförening» i § 1 förändrades
till »sjukhjälpskassa» samt benämningen
»Förslag till tillägg till Stadgar för Finska
typografernes understödsförening» ändrades till
»Förslag till Stadgar för Finska typografernes
understödsförenings supplementära
sjukhjälpskassa». Åt bestyreisen uppdrogs att söka
stadfästelse å stadgarne.
Såsom vi redan tidigare nämt, blir
inskrif-ningsafgiften i den supplementära
sjukhjälps-kassan 5 mark samt ruånadsafgiften 50 penni.
Kassan utbetalar i sjukhjälp 8 mk per vecka.
Ett grafmonument skall, på initiativ af
Helsingfors’ typografer, resas på de härstädes
sistlidet år den 20 maj vådligen omkomne fyra
kollegernes graf. Den 8 dennes sammanträdde
fullmäktige från samtliga tryckerier i
föreningslokalen och kommo öfverens om att. beställa en,
sockeln oräknad, cirka 2 meter hög, naturlig
sten, å hvilken skulle graveras de dödas
namn och döds-dag. Meningen är att aftäcka
grafvården den 26 maj. Hrr J. A. Snell,
A. Itkonen och K. Roine utsågos att ombesörja
realiserandet af beslutet. I kostnaderna för
vårdens uppresande hafva deltagit samtliga
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
