Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36
N:o 9
Samassa yhteydessä lausuttiin jo monesti
ennenkin lausuttu mielipide, että yötyö olisi
rajoitettava, se kun tahtoo käydä
sietämättömän pitkäksi ja rasittavaksi. Lausuttiin että
olisi kutsuttava kaikki sanomahtehtien latojat
asiasta keskustelemaan, vaan se jäi tällä kertaa
siksensä kun kokemuksesta tiettiin ettei ole
niinkään helppo siinä kysymyksessä
yksimielisyyttä saavuttaa. Omain asiain harrastusta
löytyy vähäsen, mutta velttoutta paljon.
* *
*
Turun Kirjanpainajainyhdistyksen laulukunta
kuuluu asettaneen itsensä lepäämään
toistaiseksi.
man etevimpiä sekä sotilas- että
siviili-voimistelijoita ynnä siellä opiskelevia ranskalaisia ja
saksalaisia voimistelijoita. Esiintymisiä yleensä
kiitettiin hvviksi.
Sv. T.-T.
70 v. kastin ääressä. Fall Kiverissä
Mas-sashusetissa, vietti Tammik. 18 p:nä 87:ttä
syntymäpäiväänsä Noel E. Tripp, yksi
Amerikan vanhimmista kirjaltajista. Muutamia
kuukausia sitte oli hän vielä latojana The
Monitorissa. Hän on seissut kastin ääressä yli 70 v.
Ammattiuutisia. - Facknotiser.
työtä matkusti hän Suomeen takasin.
Saadessamme työpaikan ei ainakaan meiltä kysytty
jos osaamine venättä. Tukholma 23/« 95.
J. F. Nyman. Frans Wiander.
Vielä sana
Emil Wahlsteinille ja hänen kätyreilleen G. II.
Cajanderille ja Kustaa Hoimelalle.
Teidän kanssanne on mahdoton järjellisesti mistään
asiasta kiistellä, sen tunnen entuudestaan. Hyppelette
oksalta oksalle sitä myöten kuin ne aitanne poikki
lyödään ja rakennatte uuden valheen pesän rikki revityn
viereen, niin että lopulta olisi parsittava koko puu,
joka taasen veisi kaiken tilan G:bergissä. Kysymys
on siitä että te olette salaisesti »agiteeranneot» Gut.
tämän vuoden toim. vastaan. Mitä varten ette pysy
siinä vaan sen sijaan joka mies hyppäätte toisiin
asioihin ja kielen raakuudella koetatte säikyttää.
Wahlstein syyttää minua valehteliaksi, vaikka
ku-moomattoniaksi totuudeksi jää ikipäiviksi, että
Wahlstein on lähettänyt tuon puheenaolevan kehoituskirjeen.
Ketun temput eivät nyt auta.
Hoimela soittaa samaa virttä liankin ja on oikeen
ruotsi 1111 uttanut »vastineensa». Ei mitään asiallista
siinäkään; sen neuvon tosin saan, että mennä
teollisuus-hallituksesta hakemaan hakupaperini. Sen tiedän itse
kyllä hyvin. Enkä luule sen kuuluvan kenellekkaän
jos olen hakenut haettavana olevaa stipendiä, yhtä
vähän kun sekään että Hoimela haki faktorin paikkaa
Porvoossa, jolla sijalla tosin jo oli mies, mutta jota hän
pyysi syrjäytettäväksi.
,1a tuo Cajander-parka ei tietysti myöskään voi
pysyä asiassa, mahdotonta on puhua totuutta vastaan.
Sen sijaan sanoo hän »erottaneensa» minun Gut. toim.
ja että minä sentähden »hyökkäsin» hänen kimppuunsa.
Vaikka sivuasia, olkoon se kerrottu tarkemmin.
Lopulla vuotta 1893 valitti Hels. kirjanp. yhdistys minut
parikin eri kertaa jäseneksi Gut. toimitukseen
suomenkielistä tekstiä varten. Tämä oli alunpitain minulle
hyvin tukala ja työläs toimi, semminkin kun täytyi
alkaa yhteistyöhön niin salakavalan henkilön kanssa
kuin Emil Wahlsteinin, jonka metkuista jokainen tiesi
aina jotain uutta kertoa. Heti huomasin ettei
Cajanderilla ollut muuta kuin päätoimittajan nimi,
Wahlstein hoiti mielensä mukaan asiat. Eräs hyvin
tunnettu henkilö kyhäsi sitten kirjotussarjan huonosta
työjärjestyksestä Suomal. Kirj. Seuran painossa, joka
painettiin pääkirjotukseksi korpus välikkeillii. Kun
sitten saman painon latojat yksimielisesti panivat
vastalauseensa edellistä kirj. vastaan, ei siilo ollut tilaa,
mutta seu sijaan ruotsinkieliselle uudelle
haukkunia-kirjotukselle puheena olevan painon johtajaa vastaan.
,1a sitten vihon viinien tuo puheena oleva vastaus
painettiin nonparellilla kanteen eri paikkaan ja
toimituksen sanat alkuun korpus välikkeillä. Tässä jo meni
minun mielestäni hävyttömyys yli rajojen ja heti
seuraavana aamuna kirjotin kirjeen yhdistyksen
esimiehelle, jossa pyysin eroa Gut. toimituksesta.
Cajanderilla eikä muillakaan ei ollut siitä tietoa, ennenkuin
kuukauskokouskiertokirjeestä näkivät. Esimies Kosk
julkiluki kirjeen kokouksessa ja luonnollisesti
myönnettiin pyytämäni ero. Mitenkä te sitten olette minun
erottanut? kysyn vaan. On hauska nähdä minkä
uuden valeen nyt rakennatte. Aika mies ja akan
lakki päässä. Siteerauksenne merkitsee vaan millä
sivistyskannalla miehet ovat.
Tukholmassa Maaliskuun 7 p. 1S95.
Antti Hautala.
Slöm ej 3t\\)aUàJoxvàet\\
Satunnaisten menojen rahasto.
Säästölaatikkojen kautta on Maaliskuussa saatu
seuraava määrä varoja alla olevista kirjapainoista:
Simeliuksen kirjapainosta........9: 12
Hufvudstadsbladetin latojilta......8: 20
Päivälehden kirjapainosta.......7: 55
Uuden Suomettaren latojilta......7: 30
Pettersson & K:in kirjapaiuosta.......6: —
Sentraali-kirjapainosta.........4: lö
Suom. Kirj. Seuran kirjapainosta.....1: 88
Weilin & Göösin kirjapainosta......1: 40
Hufvudstadsbladetin sivililatojilta.....1: 24
Senaatin kirjapainosta.........1: —
Nya Pressenin kirjapainosta......—: 77
Frenckellin ja Pojan kirjapainosta .... —: 55
Summa 49: 16
O. E.
Kirjelaatikko. — Breflåda.
Jyväskyläläiset. Ei ole tullut.
Påsknyheter från Borgå. Med
konstför-vandts-titel har hugnats sättare-eleven Albert
Johansson, anstäld å Werner Söderströms
boktryckeri. Titeln är ej så uppseendeväckande
som den stora förmån — löneförhöjning till
hela 50 mark per månad (sic!) — hvilken
åtföljde titeln.
Extra gratifikation, stor 20 finska mark, har
äfven å ofvannämda tryckeri vid påsktiden
tilldelats en annan sättare, hvilken i nåder
arbetar efter »70-pennis taxan».
Suomalainen kirjapainonjohtajana
Amerikassa. »Framåt» nimisen sanomalehden
painoon Brooklynissa, New-Yorkissa,
Pohj.-Ame-rikassa, on faktoriksi otettu hra J. G. Tuomi
Vaasasta, joka jonku aikaa on ollut latojana
samassa painossa. »Framåtin» painossa
työskentelee useita skandinaavilaisia.
Landsman faktor i Amerika. A
tidningen »Framåts» tryckeri i Brooklyn är till
faktor antagen J. G. Tuomi från Wasa,
hvilken en tid varit anstäld som sättare å sagde
tryckeri. Ä »Framåts» tryckeri arbeta flere
skandinaver.
Sträcklinje ............ utan åtföljande
linjer ■»■ ♦■■».. ""^tttti bör i de flesta fall ej
användas, emedan sträcklinjen i kombinering med
andra infattningar, såsom t. ex. Fig. 1 visar,
gör sammanställningens intryck obindande,
hvaremot genom de ledande linjernas invärkan
i Fig. 2 denna brist blifvit afhjälpt.
• V,*,-.- •
• !
Fig. 1.
Sträcklinjen kan dock med fördel lämnas
obegränsad på yttre sidan, när man vill ut- |
märka öfvergång från mörkare till ljusare
skugga. En rak sträcklinje, sådan som den
nedersta i Fig. 3, ser stel ut och är mera
Fig. 3.
Fig. 4.
Venäjältä. Sanomalehtien työväen
sunnun-taüepo. Yleisessä kirjanpainajain kokouksessa
Pietarissa on otettu huomioon se seikka, että
lehtien maanantaisinkin ilmestyessä kaikki se
monennäköinen ihmisjoukko, joka lehdissä
työskentelee, on estetty nauttimasta sunnuntailepoa.
Kun keskinäiset sopimukset on huomattu
mahdottomiksi. päätti kokous pyytää hallitusta
säätämään lain pyhätvötä vastaan lehtien
toimituksissa, konttoreissa ja kirjapainoissa.
Typografernas gymnastikklubb i
Stockholm, hvilkens öfningar pågått regelbundet två
gånger i veckan sedan den 1 oktober 1894,
afslutade den 25 april sin säsong med en
uppvisning å Gymnastiska centralinstitutet.
Öf-ningarne ha omfattat såväl fristående som
attiraljgymnastik och stått under ledning af löjnant
S. A. Drakenberg. Uppvisningen ’ var särdeles
lyckad och vittnade om så väl utmärkt
instruktion som äfven om nit och intresse från
eleverna. Särdeles jämt gingo sprången öfver häst
och plint samt rörelserna å bom.
Uppvisningen bevistades af några bland Stockholms mäst
framstående militära och civila gymnaster samt
de främlingar från Frankrike och Tyskland, som
för närvarande vistas i Stockholm i och för
gymnastikstudier, och de uttalade sin
belåtenhet med prestationerna, något som den talrika
publiken äfven lade i dagen genom lifliga
bifallsyttringar. En del af Bellmanskören
illustrerade uppvisningen med några sångnummer.
Som ett uttryck af elevernas tacksamhet för
den utmärkta ledare de haft i löjtnant
Drakenberg, öfverlämnades till honom efter
uppvisningens slut en smakfull silfverpokal.
Sv. T.-T.
Kiijaltajain voimisteluyhdistyksellä
Tukholmassa oli yleinen näytös viime huhtik. 25
p:nä Voimistelu-keskuslaitoksessa. Yhdistys on
lokak. 1 p:stä 1894 harjoitellut kaksi kertaa
viikossa luutnantti S. A. Drakenbergin johdolla.
Näytöksessä oli saapuvilla muutamia Tukhol-
oäiulamålsenlig än en afrundad dylik,
exempelvis sådan som den i Fig. 4.
Det finnes färger som vid tryckningen så
spruta omkring färg, att de alldeles nedsmitta
maskinen och alt i dess närhet. Detta kan
undvikas om i färgen sättes några droppar
glycerin.
Uusia laivoja ja uusia lautoja ei saa
kastella eikä käyttää purkamiseen. Olemme viime
aikoina nähneet monessa painossa näin
tehtävän ja tahdomme muistuttaa tästä huonosta
tavasta luopumaan. Uusilla tarvekaluilla ei ole
mitään hyötyä jollei niitä osata hoitaa.
Ladel-malaivoja pitäisi joskus, silloin tällöin,
puhdis-tettaman ja öljyttämän. Nämä ovat kyllä
asioita jotka jokainen kyllä tietää, mutta
kuitenkin eivät sitä kaikki noudata.
Erittäin turmiollinen on asfalttilattia,
erittäinkin kirjaimille ja materiaaleille, samoin
myöskin monen latojan heikoille reumaatisille jaloille.
Emme kehoita ketään kirjapainon isäntää
työ-huoneistoonsa semmoista teettämään, sillä
kokemuksestamme tiedämme että puulattia on
monin kerroin edullisempi latomahuoneissa.
G ute n berg i n To i m i tu k s e l L e.
Sekä kykenemätön että haluton
minkäänlaiseen »kynäsotaan», jota sitäpaitsi katson
tarpeettomaksi, pyydän tilaa seuraavalle, josta
käynee selville että »tuon merkillisen kirjeen
kirjoittaja» suotta sanoo minun valehtelevan:
Samaan aikaan kun me allekirjoittaneet
tulimme tänne ja saimme työtä, saapui tänne
neljäs * suomalainen, Otto Holmelin, joka ei
onnistunut saamaan paikkaa, vaan sanoi heti
matkaavansa etelään päin, ehkä hän viipyi täällä
noin 6 viikkoa ja kun ei sittenkään saanut
* Yksi, nim. Bergroth, oli saapunut pari viikkoa
ennen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0036.html
