Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
X:o 10
ej alla de typografer, som arbeta för ett
ordnadt reskassesystem, skola blifva betungade
med extra utgifter.
Däremot kan fullmäktigen å hvarje tryckeri,
då han för godt finner, hänvisa den resande
till de af våra kolleger, som anse sig hällre
vilja följa det gamla systemet och i en eller
annan form bisträcka den resande.
Lämpligast vore att reskassans fullmäktige för den
skull hade färdiga listor med förteckning å de
inom tryckeriet arbetande, hvilka ej tillhöra
reskassan, ty det är af vikt att de af våra
kolleger, som ha slutit sig till reskassan, bli
befriade från alla extra utgifter af ofvannämda
art, emedan det värkar i alldeles motsatt
riktning mot kassans ändamål.
Det kan naturligtvis ej möta hinder att de
som vilja bisträcka en behöfvande kollega med
något extra bidrag, göra det, men hvad vi
härmed velat framhålla är, att alla sådana
bidrag ej få utgå under namn af reshjälp.
Antonius.
Katckbmuèkaupungk>ta.
(Kuopiosta.’
Toukok. 27 p. 1895.
Pitkään aikaan ei täältä ole mitään näkynyt
»G:in» palstoilla oloistamme ja pyrinnöistämme,
vaan kukapa sitä enään tohtii kirjoittaakaan,
koska eräs »asian tuntija» (kaikessa
tietämättömyydessään?!) leimaa täkäläiset tiedonannot
valheellisiksi. Millä perusteella hän sen tekee,
sitä en tiedä. Luultavasti siitä syystä että on
kosketeltu jotakin »asian tuntijalle» epämieluista
asiaa, joka ei siedä päivänvaloa, ja joita ollaan
totuttu katselemaan värjättyjen silmälasien läpi.
Aletaan siis siitä kuuluisaksi tulleesta
kate-kismusjutusta — tämä ei suinkaan voi olla
valhetta koska siitä oli U. Savossakin ja sitä kai
»asian tuntijakin» uskoo — josta päätös
julistettiin täkäläisessä raastuvanoikeudessa t. k. 16
p:nä. Päätös kokonaisuudessaan on niin lavea
että se veisi koko n:ron tilan, josta syystä
olemme pakoitetut ottamamaan ainoastaan
tuomion pääkohdat:
Päätöksellä sai Vainio sakkoa 800 mk
kirjallisen omistusoikeuden loukkaamisesta;
Pietiläinen sakkoa 250 mk siitä, että on auttanut
Vainiota kirj. omist.-oikeuden loukkaamisessa.
Syytetyt Vainio ja K. Brofeldt vapautettiin
varastetun tavaran kätkemisestä sekä
kotietsin-nön vastustamisesta. Backman tuomittiin 700
mkn sakkoon aiheettomista syytöksistään sekä
omavaltaisesta, menettelystä 30 mkaa. Vainio
tuomittiin Backmanille suorittamaan kuluja 2,450
mk, Pietiläinen samoin 400 mk ja Backman
tuomittiin maksamaan kuluja Mäkelälle 620 mk,
K. ja P. Brofeldtille kummallekin 668 mk ja
rouva Bergrothille 593 mkaa. — Varojen
puutteessa saavat asianomaiset suorittaa sakkonsa:
Vainio 90, Backman 83 ja Pietiläinen 35
päivän vankeudella.
Vastaajat ilmoittivat tyytymättömyytensä
päätökseen.
* *
*
Täkäläisten kirjaltajain uudesta
aakkoslasku-tavasta eli tariffista, joka jätettiin isännille jo
viime vuonna hyvään aikaan, pyynnöllä että se
tämän vuoden alusta otettaisiin käytäntöön, ei
kuulu luiskaustakaan. Se kuoli syntyessään ja
lepää haudattuna isäntien säiliöissä, siksi kunnes
joku äkkinäinen ajanvirta sen sieltä eloon
virvoittaa.
Ei voi muuta kuin surkutella sellaista
pikku-kaupunkimaista poroporvarillista ylpeyttä, joka
ei myönnä että alentaisivat itsensä niin paljon
että työmiesten yhteiseen pyyntöön antaisivat
edes vastauksen, joko sitten kieltävän tahi
myöntävän, vaikka oiemmekin vaan työmiehiä.
Sellaisille ei, lievemmin sanottu, isännän nimi ole
paikallaan.
Kummastella täytyy myöskin sitä velttoutta,
joka meidät kuopiolaiset on vallannut. Kun jo
vuosikausia olemme saaneet kokea monenlaista
menettelyä ja nähneet mille kannalle isännät
ovat asettuneet meitä kohtaan, niin eiköhän jo
olisi aika meidänkin nousta haaveiluistamme ja
asettua yhtä jyrkälle kannalle? Mitä pahaa
olemme me tehneet että meidän rangaistukseksi
pitää tehdä työtä halvemmalla kuin muualla?
Että työ on kelvollista, saapi otaksua jo
siitäkin että sitä vuosi vuodelta on lisääntynyt,
pääasiallisesti pääkaupungista, ja koska se
kerran sinne kelpaa, niin miksikä emme myöskin
saa suhteellisesti samaa maksoa työstämme?
Niin, miksikä? Pyynnössämme emme ole
menneet yli rajojen eli liiallisiin vaatimuksiin, vaan
olemme koettaneet niin paljon kuin mahdollista
käydä kultaista keskitietä. Kun on kysymys
työmiehen palkan koroittamisesta muutamalla
pennillä markkaa kohti, niin kuuluu vastaus:
ei kannata, huonot ajat, ei muuallakaan makseta
enempää, jos koroitetaan niin työt vähenevät,
y. m. verukkeita vedetään, vaan turhanpäiväisiin
käräjöitäisiin löytyy kyllä jotftdaita tuhansia.
(Jatk.)
Kortare arbetdtid.
(Ur Sv. T.-T.)
»Inom alla yrken pågår sedan flere år
tillbaka rörelse för ernående af kortare arbetstid.
Hvad specielt typografernes yrke beträffar,
så har detta alltid varit kännetecknadt för sin
onaturligt långa arbetstid. Efter hand ha
emellertid förbättringar häri vunnits, så att nära
nog öfver hela Sverige finnes 10-timmars dagen
införd ä boktryckerierna. A ett stort antal
. tryckerier arbetas kortare tid, och etidast i ett
fåtal, i småstäder belägna kanske mera än 10
timmar. Ett fel vidlåder dock arbetstiden inom
vårt yrke, och detta är dennas förläggande till
den naturliga hvilotiden, vid de dagliga
morgontidningarna. Men detta är nu ohjälpligt.
Värksamma spår ha också visat sig som en
följd af den kortare arbetstiden, i det
dödligheten bland typograferne är i nedgående;
åtminstone hör det icke numera till »ordningen
för dagen» att typograferne sluta sin
lefnadsbana före uppnådda 30 år. Äfvenså tyckes
sjukligheten vara i aftagande, sa framt man
får döma, efter yrkessjukkassornas värksamhet.
Den förkortade arbetstiden och däraf
följande tillfällen för rengöring och ventilation af
arbetslokalerna är det som spelat den viktiga
rollen i bättre hygieniska förhållanden för
typograferne.
Man får dock icke härmed anse att målet
är vunnet och vidare reformer sålunda
öfverflödiga. Visst icke, ty i så fall skall man snart
vara inne i de gamla förhållandena ånyo.
Hvad som kan och bör göras är, att på
bästa sätt tillgodogöra sig den fritid inom
själfva arbetstiden, som vid vissa tillfällen
rikligt förekommer inom typografernes yrke.
Sommartiden, den för hälsans skötande
lämp-; ligaste, är karaktäriserande för sin ringa
arbets-tillgång, och hvad vore väl naturligare än att
man tog tillfället i akt och sökte njuta af de
stora förmåner, soin denna årstid beskär oss,
för att vare sig reparera en redan undergräfd
hälsa eller ock förekomma hälsans
undergräf-vande.
Väljer man blott lämpligt sätt härför, så
skall både den enskilda individen och den
affär, hvari han är anstäld, vinna härpå, hvadan
det icke är fråga om uppoffringar från vare sig
den ena eller andra sidan, utan blott ett rätt
användande af en tid, som ändå är till
öfver-lopps, på grund af den ringa arbetstillgängen.
Vi ha tänkt oss saken sålunda, att
arbetstiden skulle förkortas till 8 timmar under den
tid det är knapt om arbete, och då pågå, utan
annat afbrott än en half timmas frukostrast,
från kl. 1 2 8 på morgonen till kl. 4 e. m.
Arbetaren skulle vinna den fördelen, att
slippa springa till och från arbetslokalen, för
att i vanligaste fall stå sysslolös flera timmar
af dagen, och dessutom få några timmar att
dagligen vistas i fria luften — den bästa
läkaren — och sålunda stärka sig för kommande
tider.
Principalen åter vunne den fördelen, att han
under hela den tid på dagen hans affär vore
öppen, ha arbetskraften tillgänglig, och sålunda
äfven bättre kunna tillgodose sina arbetare
med arbete. Vidare gjordes den besparingen,
att drifkraften icke behöfde onödigtvis
underhallas flera timmar per dag. Besparing komme
äfven på inånga håll att uppstå i fråga om
belysning etc.
Detta är en liten men ganska viktig reform,
som har den fördelen att alla vinna på
densamma, och bör utan obehag kunna införas på
åtminstone civiltryckerierna.»
* *
• *
Hvad arbetstidens längd i Finland beträffar,
så är densamma i Helsingfors 9 1 2 timme, utom
å ett tryckeri, där det ännu arbetas 10 timmar
dagligen. I de flesta landsortstryckerier är
arbetstidens längd däremot fortfarande 101/2
timme, och borde en större öfverensstämmelse
med hufvudstadens arbetstid i vårt land söka
genomföras, emedan det gifvits många bevis
på, att en lång arbetstid - betydligt minskar
arbetsförmågan, -samt påskyndar hälsans
nnder-gräfvande.
Sommartiden är ju äfven hos oss liksom i
Sverige en arbetsfattig tid för typografer, och
de tryckarbeten som förekomma denna tid af
året, kunde med lätthet utföras af tryckeriernas
ordinarie arbetspersonaler, äfven om arbetstiden
minskades till 8 timmar per dag.
En olägenhet kunde den af Sv. T.-T.
föreslagna minskningen af arbetstiden under
sommaren dock medföra för de tryckerier, som
höllos stängda från tidigare på eftermiddagen,
ty de skulle möjligen därigenom förlora några
af sina kunder öller gå miste om små
tillfälliga, brådskande arbeten. Denna olägenhet
vore dock afhjälpt med att en liten del af
arbetspersonalen turvis skulle dejourera å
tryckeriet under den senare delen af
eftermiddagen.
Med detta tillägg synes oss Sv. T.-T:s
förslag-om arbetstidens förkortande under
sommarmånaderna beaktansvärdt och realiserbart.
* Uutisia, - Notiser.
Kuukauskokous pidettiin t. k. 26 p:nä.
Siinä ilmoitti toimikunta:
että Uusia jäseniä oli tullut yhdistykseen
hrat O. Levander, Y. Schoultz, J. Tamminen,
A. Halén, E. Frimodig ja K. F. Henriksson;
että kirjastoon on ostettu 14 vuosik.
Hel-singf. Tidn. ja Helsingf. Morgonbl. vv. 1829
—60;
että kirjasto oli saanut lahjaksi hra J. A.
Koskilta yhden kpleen W. Zachrissonin
»Boktryckerikalender» v:lta 1894 sekä Suom. Kirj.
Seuralta Liibken Taiteen historian, E. Aspelinin
Suomalaisen taiteen historian ja Kalevalan
koru-painoksen, joka kiitoksella mainitaan;
että toimikunta oli ostanut yhdistyksessä
lainaksi käytetyn bufettihyllyn, pöytäkaapin ja
tarjoilupöydän 200 mkalla;
että käsityöosaston naiskööri on ilmoittanut
ottavansa osaa ensikesäiseen laulu- ja
soittojuhlaan, ei kumminkaan kilpailuun;
että uudessa huoneistossa ei saa harjoittaa
torvisoittoa. (Asiasta syntyi pitkä keskustelu.
Otetaan uudestaan esille seuraavassa
kuukaus-kokouksessa).
Toimikunnalle myönnettiin oikeus ottaa
yhdistyksen rakennusrahastosta laina juoksevia
menoja varten tavallista pankinkorkoa vastaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0038.html
