Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
78
GUTENBERG
N: o 16
l:sta priset, vinkelhake af silfver, hr Ernst
Carlander (sign. Mörkö) fr. F.
Litteratursällskapets tryckeri;
2:dra. priset, tenakel med manuskript af
silfver, hr Bernhard Lybeck (sign. 8888) fr.
Senatens tryckeri;
3:dje priset, mindre vinkelhake af silfver, hr
Otto Savoloincn (sign. Väinö) fr. F.
Litteratursällskapets tryckeri; samt
4:de priset, mindre tenakel med manuskript
af silfver hr Väinö Forsström (sign. Largo) fr.
V. Pettersson & C:os tryckeri.
A samtliga pris voro ingraverade: Typ.
förening i H:fors. årtal, täflingsdagarnes datum
jämte pristagarnes namn.
At hrr A. F. Hänninen (sign. Sailing) fr.
H:fors Centraltryckeri, Arthur Koljonen (sign.
Långsam) fr. Pettersson k C:os tryckeri, frk.
Ida Holmlund (sign. Xerx) och hr Isak
Kurvinen (sign. Stryk) från Nya Pressens tryckeri
tilldelades ett silfveradresskort med följande
inskription:
»För den synnerligen vårdade sats Ni
presterat vid Typografernes Förenings i Helsingfors
snabbsättningstäflan IG—17—18 okt. 1895, får
Pris nämden härmed uttala sitt erkännande.
På prisnämdens vägnar:
./. A. Snell.
O. Lindstedt.»
Till slut uttalade ordf. ett hjärtligt tack till
alla deltagare samt hoppades att nästa täfling
skulle omfattas med lika stort intresse som
denna och då med i allo berömvärda resultat.
Lefverop höjdes för segei vinnarne.
På förslag af hr E. Wahlstein uppdrogs åt
hr J. Snell att till pri s nämden framföra
föreningens tack för dess ansträngande arbete vid
bedömandet af täflingssatserna.
Prisnämden har bestått af hrr J. A. Snell,
ordförande, 0. Lindstedt, sekreterare, A.
lenander, kassör, 11. J. Forsström, J. Jakobsson, Rob.
Ahlstedt, J. Berger, H. Henriksson, J.
Lindholm, K. J. Mandelin och V. Pettersson.
* sfc
*
c
A följande tryckerier ha principalerne
utdelat extra pris:
Helsingfors Centraltryckeri.
l:sta priset, hr Alfred Berlin (sign. Al. 65);
2:dra priset, hr A. F. Hänninen (sign. Sailing);
samt 3:dje priset, hr P. Wahlstein (sign. Oktav).
Prisen bestodo af resp. 25, 15 och 10 mk
deponerade i sparbanken.
Finska Litteratursällskapets tryckeri.
l:sta priset, 100 mk åt hr Ernst Carlander
(sign. Mörkö) och 2:dra priset, 50 mk åt hr
Otto Savolainen (Sign. Väinö).
Nya pressens tryckeri.
l:sta priset, ett silfverpapyrossfodral åt hr
Valdemar Grahn (sign. C. B.); 2:dra priset, ett
silfverarmband åt frk. Elin Sjöblom (sign. Nile);
samt 3:dje priset, ett silfver pännskaft åt hr
Emil Tötterman (sign. —m—m—). För vårdad
sats erhöll frk. Ida Holmlund (sign. Xerx) ett
silfverarmband och hr Isak Kurvinen (sign.
Stryk) ett tänclstickshölje af silfver.
K. Senatens tryckm
tilldelade åt hr Bernhard Lybeck (sign. 8888)
75 mk.
A Petterson S C:os tryckeri
hade bland personalen samlats 3 extra pris.
1 priset, en bordsortut tillföll hr Väinö
Forsström (sign. Largo); 2:dra priset,
papyross-fodral tillföll hr .7. G. Roth (sign. —st — ); samt
3:dje priset, fotografialbum erhöll hr Arthur
Koljonen (sign. Långsam).
Resultaten af täflingen i sin helhet framgår
af tablån öfver snabbsättningstäflingen å sid. 80.
Kirje Tukholmalta.
v.
Lokakuulla.
Mullistus kirjapainotaidon alalla.
Tällä viikolla ovat Tukholman kirjaltajat
olleet tilaisuudessa näkemään uuden latomakoneen
»Monoline», joka ehkä tekee monen latojan
leivättömäksi. Kone on ollut täydessä työssä
(rjest-vangilla, jossa sitä ovat ihailleet sekä
ammatti-että sanomalehtimiehet ja näyttää se todellakin
olevan niin täydellinen kun sitä koneelta voi
vaatia.
»Monoline»-koneella on se yhteistä taannoin
näytteillä olleen »Linotype»-koneen kanssa,
että se ladottuaan rivin myöskin valaa sen.
Latomista varten löytyy klaviatuuri 96
kosket-timella — (ikäänkuin kirjoitus-koneessa) —
yhtä monta kirjasinmerkkiä varten. Koneen
keskiosassa on niin sanoakseni »kirjasinkaappi»,
varustettu 8 uralla, joissa latoessa käytettävät
8 messinkistä valinkaavaa sijaavat. Kukin
valin-kaava sisältää 12 kirjasinta, joiden piirros on
kuparista.
»Latojan» tahi koneenhoitajan, joka istuu, ei
tarvitse muuta kun painella klaviatuurin
koskettimia niin valinkaavat laskeutuvat tiloiltaan ja
asettuvat vierekkäin, samaten kuin käsin
latoessa. Vähästä ennen kun rivi on täysi, soi
pieni kello, ja »latoja» saa katsoa sopiiko
koko sana tahi ainoastaan tavu riville. Rivin
sulku eli »sluutaus» käy tietysti myöskin
koneellisesti ja ihmeteltävällä tarkkuudella, niin
että aina tulee yhtä paljo joka sanan väliin.
Näin valmistunut rivi kulkee valinuuniin, josta
tultuaan se silitettynä asettuu pystyssä olevalle
pienelle laivalle. Silityskoneistossa voi rivin
yhdelle puolen kumpaankin päähän jättää
ylennyksen sen mukaan jos tahtoo latoa välikkeillä
tahi ilman. Silläaikaa tapahtuu rivin latomiseen
käytettyjen valinkaavojen purkaminen. Tämä
purkaminen onkin ehkä koneen taidokkain kohta,
sillä silmänräpäyksessä ovat valinkaavat
tiloillaan, valmiina uudestaan käytettäväksi. 3
minuutissa voidaan kone asettaa yhdestä
kirjasinlajista toiselle ja samoin voi klaviatuurin
muuttaa vaatimuksen mukaan. Koneella ladottua
la-tousta voi käyttää yhtenä käsin ladotun
latouk-sen kanssa, sekä painaa millä nykyajan koneella
tahansa.
Seuraavat 2 riviä ja loppuviiva ovat koneella
ladotut ja siinä valetut:
day to give you an example of the work
produced by the Monoline machine.
Kasteja ja regaaleja ei tietysti tarvita ja
leipä-kirjasimia lähtee kun heittää aineksia koneen
valinuuniin.
Latousvirheet korjataan siten että koko rivi
valetaan uudestaan. Kone ei tarvitse
suurempaa tilaa kun 1 neliömetrin ja käy keveästi ja
ilman minkäänlaista kolinaa. Liikevoimana (x/]0
hevosvoim.) voi käyttää kaasua, höyryä, sähköä
j. n. e. Sulatusuunin alla tässä näkyi olevan
tavallinen n. k. »Primus»keittiö.
Koneella sanotaan voivan latoa 10 à 11,000
kirjaketta tunnissa eli yhtä paljon kun 5 tai 6
latojaa. Eräs ammattimies täällä arvosteli
koneen latovan yhtä paljon kun 4 latojaa.
Kuukauden harjoteltua kuuluu ken hyvänsä voivan
hoitaa »M.onoline»-konetta.
Kerrassaan hämmästyy kun näkee tämän
ihrnisneron ja pontevuuden mestariteoksen.
Keksijä on amerikalainen Wilbur Stephen
Scud-der ja patentin omaa »Monoline Composing C:o»
Washingtonissa.
Tähän asti ruotsalaiset ovat asettuneet
hyvin epäileviksi latomakoneiden suhteen, vaan
tämä kone on heidän epäluulonsa hajoittanut;
ovat myöntäneet koneen käytännöllisyyden. Se
on ollut näytteillä Parisissa, Lontoossa,
Berli-nissä, Amsterdamissa ja Köpenhaminassa ja on
kaikkialla herättänyt suurta mieltymystä
ammatti-miehissä. (Ei ainakaan latojissa.)
Kysymykseeni josko kone pannaan näytteille Helsinkiin,
sain kieltävän vastauksen.
Kaksi suurta osakeyhtiötä on perustettu
Eu-ropassa koneiden valmistamista ja myömistä
varten. Yhtiö, joka käsittää Saksan ja
Skandinavian, kuuluu maksaneen 6 miljonaa saksan
markkaa patenttiosuudestaan. Berliniin tulee
perustettavaksi suuremmoinen tehdas ja lopulla
tulevaa vuotta valmistuu ensimmäiset koneet.
Saksasta ja Tanskasta sanotaan jo nyt tilatun
250 konetta, ja sanotaan tilauksia tehdyn
täälläkin.
J.
Litet om den nuvarande
situationen.
Emigrationen af typografer frän vårt land
synes nu för tiden vara i sin blomstring.
Mången tänker nog måhända, att det äfven är
på sin plats att typografer handla så, på det
mera arbete måtte blifva öfrigt åt de
hemmavarande; men däri bedraga de sig grundligt,
emedan det numera nästan tagits för praxis,
att så snart en utlärd typograf på ett eller
annat sätt lämnar sin plats, kompletteras
perso-nalnunierären med elever. I anledning däraf
äro också, oaktadt den efter våra förhållanden
staika emigrationen, många utlärda typografer,
som föredragit att stanna i hemlandet, utan
arbete. Det är icke häller att förundras öfver
att förhållandet är sådant, då årligen de
utlärdas antal med flera hundra procent
öfverstiger de dödas, och arbetstillgången ej ens
närmelsevis ökas i samma proportion.
Därigenom har öfverhefolkning af yrket uppstått.
Men månne det vara med landets fördel
förenligt, att arbetsfriska unga män se sig tvungna
att lämna landet, blott för att kunna —
lifnära sig, eller kunna dessa unga krafter icke
göra gagn i eget land? Och vidare: är det
numera så illa stäldt i vårt kära fosterland,
att de söner af detsamma, som hängifvit sig
åt typografyrket, icke alla skola kunna erhålla
sitt dagliga bröd här hemma?
Sorglig ter sig sannerligen situationen på
grund af hvad redan anförts. Och orsaken
därtill är ingen annan än den ständigt
fortgående öfverbefolkningen af vårt yrket. Nämda
öfverbefolkning har oafbrutet fortgått i flera års
tid, och mången typograf har emotsett den
kommande tiden med bekymmer. Saken har
äfven flere gånger förevarit till offentlig
diskussion arbetarne emellan här i hufvudstaden,
men de farhågor, som därvid uttalats, ha
förklingat ohörda eller bemöts med en öfverseende
och afvisande hållning från deras sida, som
kunna afvärja det öfverklagade, hvarför
förhållandena i antydt afseende urartat sig till
snart sagdt olidliga. Den tid skall ej häller
vara altför aflägsen, om den öfverdrifna
ökningen af yrkesutöfvare fortfar på samma sätt
som hittils, clå de finska typograferna formligt
kunna betraktas såsom exportvara för utlandet;
åtminstone är början god!
Låtom oss antaga att våra närmaste
grannländer förfore på enahanda sätt, hvart skulle
då våra »öfverflödiga» kolleger taga vägen?
Denna fråga lämnar jag öppen till hrr
»typograffabrikanters» besvarande Från
arbetaresynpunkt har densamma länge varit klar.
Men hvart har. under denna
bekymmersamma tid, den mycket utpuffade »finska
ar-betarvänligheten» (? !) försvunnit.
Landsorts-bladen försumma sannerligen ej att i — tryck
med svulstiga ord befrämja arbetarnes sak.
Den som vill kan nog öfvertyga sig (lärom
någon tid före årsskiftet och äfven däremellan
när det gäller att fiska prenumeranter bland
de djupa leden. Det är ofta rätt befängda
fraser dessa blad mata i arbetare, och
naturligtvis skola de skjutas fram och beredas goda
dagar. Följaktiligen borde ju också landsorts-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0078.html
