Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
80
GUTENBERG
N: o 16
on hyvä alku saatu yhdistyksen kauan
hankkimaan aksidenssikokoelmaan.
Kesälomaa oli, painoista saatujen tietojen
mukaan, nauttineet:
Suomalaisen Kirjall. Seur. kirjapainossa ovat
ne työmiehet, jotka vakinaisella palkalla tekevät
työtä U. Suomettaressa, saaneet kahden viikon
vapauden ja tä3"den palkan sekä samaten painpn
konetyöntekijät ja kaikki oppilaat, jotka ovat
olleet vähintäin vuoden painossa;
J. C. Frenckellin ja Pojan kirjapainossa ovat
kaikki kirjaltajat, jotka tekevät työtä
kuukausipalkalla, saaneet 1 viikon loma-ajan ja puolen
palkastaan;
Nya Pressenin kirjapainossa ovat kaikki
kuu-kauspalkalla työskentelevät henkilöt saaneet 2
viikon loman ja täyden palkan;
Hufvudstadsbladetin kirjapainossa ovat
molemmat lehden taittajat saaneet yhden kuukauden
ja työmiehet kirjapainon siviiliosastolla sekä
konetyöntekijät 8 päivän loman ja täyden palkan ;
Simeliuksen perillisten kirjapainossa ovat
kaikki kuukauspalkalla työskentelevät henkilöt
saaneet 1 viikon vapauden ja täyden palkan;
Pettersson ja Kumpp. sekä
Sentraalikirjapai-noissa ovat kaikki kuukauspalkalla
työskentelevät henkilöt saaneet 2 viikon vapauden ja
puolen palkan;
Senaatin kirjapainossa ovat taiturit saaneet 2
ja oppilaat 1 viikon vapauden ja täyden palkan;
Weilin & Göösin kirjapainossa ovat kaikki
kuukauspalkalla olevat henkilöt saaneet viikon
vapauden ja täyden palkan;
Päivälehden kirjapainossa on 1
kuukaus-palkkalainen saanut muutamien päivien
vapauden ja täyden palkan.
Laskulatojat ovat sen johdosta, että työtä on
kesällä vähän, olleet kyllä tilaisuudessa
saamaan liiaksikin vapautta.
Kysymyksen kirjaston kartuttamisesta alusti
hra K. Hoimela. Kokous hyväksyi alustajan
tekemän ehdotuksen, »että yhdistys nöyrällä
pyynnöllä kääntyisi kustantajain puoleen, että
he antaisivat kappaleen kutakin kustantamaansa
kirjaa ja että samallainen pyyntö myös
tehtäisiin sanomalehtien toimituksille, jotka vuosittain
saavat koko joukon kirjoja, joita he eivät itse
kaikkia tarvitse»*. — Samaa tapaa on hyvällä
menestyksellä seurattu Tukholmassa.
Seurasi sitten kysymys: »Miten voitaisiin
ehkäistä liikaväen ammattiin tulemista?»
Kysymyksen pohjusti hra E. Wahlstein. Asian
tärkeyteen katsoen päätettiin .se panna pöydälle
ja lausuttiin toivomus että alustus julaistaisiin
sanomalehdissä, että jäsenet siihen paremmin
tutustuisivat.
Kysymyksen alustus kuuluu:
Kirjanpainajani yhdistys niinkuin sen jäsenetkin ovat
jo kauan aikaa ikävyydellä katselleet taota yhä
säännöllisesti lisääntyvää liiallista väenpaljoutta
ammattikunnassa. Ja juuri nykyään on tämä väenpaljous
tullut meillä niin suureksi, että joukottain
ammattilaisiamme on täytynyt katsoa parhaaksi poistua
naapurimaihin, pääasiallisesti Ruotsiin, lukuunottamatta niitä,
jotka kotimaassa ovat työttömiä ja sellaisia, joilla täällä
tosin on työpaikka vaan ei juuri mitään työtä. Mutta
mitii tulevat ruotsalaiset ammattiveljenune lopulta tästä
muutosta ajattelemaan, kun saavat niin paljon vieraita
ammattikilpailijoita paikkakunnalleen? Se ei liene
vaikeata jo edeltäpäin arvata millaisilla toimenpiteillä he
tulevat lopulla vastaanottamaan näitä vieraitaan, jos
vaan muuttoa tulee vastedeskin jatkumaan samaan
tapaan kuin viime aikoina. Asia 011 vieläkin
arveluttavampaa kuv tiedämme että Ruotsin
kirjapainon-omistajat katselevat ammattiamme myöskin muulta
näkökannalta, ei vaan yksin affääripuolelta.
Syyt tähän luonnottomaan väen lisääntymiseen
ammattakunnassamme on haettavana
maaseutukirja-paiuoissa, jotka suurimmaksi osaksi pitävät työssään
oppilaita. Kun oppilaat ovat olleet n. s. _ oppi vuotensa
painoissa tulevat he tavallisesti tämän jälestä
ajettavaksi muille markkinoille, jos eivät enää tahdo
työskennellä oppilaspaikalla, joka tietysti ei voi riittää
täysikasvuisen elämän vaati mu ksii n.
Ja kun maaseututaiturit, tällaisten olojen vallitessa,
eivät voi ammatissaan hankkia toimeentuloaan
kotipaikallaan, lähtevät he matkalle ja silloin on heidän
matkansa päämääränä tavallisesti pääkaupunki.
Tällainen luonnoton sisäänmuutto on jo vallinnut täällä
vuosikausia ja maaseutukirjapainot ovat sellaisten olo-
* Samallaisen päätöksen
muutamia vuosia sitte.
on yhdistys
tehnyt jo
T niin.
jen vallitessa ammattikunnassamme olleet tilaisuudessa
työskentelemään helpoimmitla työvoimilla (s. t. s.
oppilailla), kun nuo ulosoppineet taiturit ovat jättäneet
kotipaikkansa ja saaneet työpaikan täällä Helsingissä,
ajattelematta laisinkaan, että he tällä tavoin ovat
saattaneet tarpeettoman paljon työväkeä ammattikuntaan.
Maaseuduilla ei myöskään tehdä suuria vaatimuksia
työn kelvollisuuden suhteen, pääasiana vaan pidetään
että saadaan helpolla, jonka vuoksi tuollainen
työskentelytapa käykin siellä laatuun. Vaan jos tämä
menettelytapa saa rauhassa yhä edelleen jatkua, niin
saamme piankin nähdä mitenkä ammattikuntamme
rupeaa painumaan alaspäin ja työmiesten olot
huononemaan.
Kaikesta tästä huolimatta on noilla samaisilla
kirja-painonisännillä tuntoa saarnata sanomalehdissään muka
työmiehiä painavasta rahavallasta y. m., vaikka he
itse näin peittelemättä vääriu menettelevät omien
työ-miestensä kanssa. Moinen käytöstapa kasvattaa
ainoastaan oleviin oloihin tyytymättömiä työmiehiä, se
lisää vaan voimia tuohon meillä jo harhateille
kallistuvaan työväenliikkeeseen! Ehdotan sen vuoksi: »että
Helsingin kirjanpainajani yhdistys, jota asia
lähimmi-ten koskee, kiertokirjeellä
maaseutukirjapainojenisän-nille selittäisi sitä vaaraa, joka liian väen ammattiin
tulemisen kautta uhkaa kirjaltaja-ammattia ja
-ammattilaisia, sekä että on syytä peljätä, että meillä vielä
tuntemattomat uudet aatteet työväestön keskuudessa
saavat jalansijaa, jos nykyiset olot saavat kehittyä sen
toimeentulolle kovin epäedulliseen suuntaan, aatteet,
jotka voivat vaikuttaa häiritseväisesti
yhteiskuntajärjestykseen; sekä että. yhdistys samalla kääntyisi isäntien
ja faktorien puoleen Helsingissä kunnioittavalla
pyyn-r’illä, että he olisivat kirjaltajakunualle avullisia
tarkoitetun epäkohdan poistamisessa.»
Kokouksen päätyttyä tapahtui
pikalatomis-kilpailupalkintojen jako.
Lopuksi pidettiin klubi-iltama, jossa esiintyi
yhd. laulukunta, näytettiin hullunkurinen
pan-tomiini ja tanssittiin virallinen aika.
Saapuvilla oli jäseniä ja muita kirjaltajia
huoneisto ahdinkoon täydeltä.
Taulu pikalatomiskilpailusta.
Tablå öfver snabbsättningstäflingen.
i Osaaoi ijien nimimerkki. Deltagarnes signatur. Ladottuja kirjaimia. Antal satta bokstäfver. Vähennetty kirjaiuiuku. Red uce rådt antal
bokstäfver.
Mörkö 5,746 5,286
8888. 5,385 5.245
Väinö 5,380 4,990
Largo 5,169 4.949
Al 65 5.029 4.879
E. K. Probus 5,254 4.844
C. B. 4,950 4,810
—r— 5,085 4,804
- -st— 5,270 4.790
Y. A. H. 4,976 4,756
Sailing 4,812 4,722
Nile 4,901 4.711
Långsam 4,693 4.673
Oktav 4,770 4,610
Maj 4.954 4.564
— m—m— 4,730 4,550
Lexa 5,069 4,549
Xerx 4,577 4,527
Aatto 4,819 4,479
0x0. 4,823 4.443
Aatto 4,617 4,437
Karolus 4,812 4,422
w 4,697 4,417
K. P. 4,525 4,415
O—R— M. 4,697 4,407
W. P. W. 5,803 4,363
(Ukko) 4,581 4,351
—63— 4,688 4,338
a - a — 4,482 4,082
Johan 4,343 3,993
RAKSO. 4.079 3,969
k—s 4.530 3,940
Strvk- 3,905 3,835
Fri tz 4.031 3,721
Tidningsknog. N. 4,400 3,690
Berg i Silfver 4,356 3,596
"1,900" 3,575 3,405
Stop 4,446 3,326
Krax. 4.893 3,143
Box 3,405 2,725
Al 2,365 2,055
Kiertokirje maamme kirjaltajille.
Hels. Kirjanp. yhdistyksen kuulcauskokouksessa
viime syyskuun 25 p:nä käsiteltiin m. m.
kysymystä: »Miten saataisiin keräys Satunnaisten
menojen rahastoon parempaan vauhtiin
ammattikunnan keskuudessa?» Syynä tämän asian
käsittelyyn on se huono tulos, jolca viime aikoina on
saatu vapaaehtoisesta keräyksestä mainittuun
rahastoon varsinkin maaseudulla, jossa tuskin
mitään on tehty asian hyödyksi. Eivät myöskään
i Helsingin kirjaltajat ole asiaa toivottavan
har-! taasti edistäneet
Tämän johdosta ja kun jokainen kirjaltaja
tuntee rahaston tarkoituksen, hyväksyi kokous
seu-\ raavan lausunnon:
1) että yhdistys kiertokirjeellä vakavasti
Icehoit-taisi kaikkia sekä pääkaupungissa että
maaseudulla työskentelemä ammattilaisia luovuttamaan
palkastaan 1/2 prosenttia kuukausittain puheena
| olevaan rahastoon;
2) että rahasto pidettäisiin koskemattomana
tulevaisuuden vavalle; sekä
3) että yhdistyksen äänenkannattajassa tai, jos
tämä lakkaa ilmestymästä, jossakin muussa
sanomalehdessä julkaistaisiin rahaston tila joka
neljännesvuoden kuluttua.
Ylläolevasta huomautetaan täten, Kirjanp. ,yhd.
päätöksen mukaan, kailcläa Suomen kirjaltajia.
Tässä ehdotettu vapaaehtoinen verotus ei pitäisi
tuntua kovin raskaalla, liun ajatellaan seti
välttämättömyyttä maamme kirjaltajani yhteisille
pyrinnöille.
Helsinki, Lokakuulla 1895.
Kirjanp. yhd. puolesta:
Toimikunta.
Cirkulär till landets typografer.
Vid Typografemes förenings i Helsingfors
månadsmöte den 29 sistl. september behandlades
bl. a. frågan: »Hvad bör göras för att beifra
insamlingen till Tillfälliga utgifts/buden*?
Anledning till frågans upptagande under diskussion
härledde sig däraf, att de frivilliga insamlingarne
till ifrågavarande fond gifvit ett emot förväntan
ytterst skralt resultat, synnerligast i landsorten,
hvarest nästan, intet gjorts i ifra gåvo rande syfte.
Men äfven Helsingfors typografer ha öfverhu f
vadlaget icke häller visat sig särdeles gifmilda.
I anledning däraf och då hvarje typograf
torde känna fondens ändamål, antog mötet
följande resolution:
1) att föreningen medels cirkulär allvarligt
skulle uppmana alla typografer såväl i,
hufvudstaden som landsorten att bevilja 1/2 procent af
sin lön rnånatligen till ifrågavarande fond;
2) att fonden skall bibehållas orubbad för
kommande behof; samt
3) att. fondens ställning vid hvarje kvartal
skall publiceras i föreningens organ, eller, om
detta upphör, i någon annan tidning.
Ofvanstående delgifves, enligt Typografemes
förenings beslut, härmedels landets typografer i
och för uppmärksammande. Den föreslagna
frivilliga beskattningen torde kännas mindre
betungande vid tanken på dess nödvändighet för vårt
lands gemensamma typograf organisation.
Helsingfors i Oktober 1895
På Typografemes förenings vägnar:
Bestyreisen.
Kirjelaatikko. — Breflåda.
Ergo ja Yhdistyksen jäsen. Ei mahdu tällä kertaa.
Ä. L. Spets. IItrummet medger icke denna gång.
]löm ej Tillfälliga utgiftsfonden!
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
