Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 21
G U T £ N K E R G
83
yrket. Dessutom kan det knappast vara tal om att
införa denna maskin på andra än sådana tryckerier,
som utgifva dagliga tidningar och behöfva forcera
arbetet i sista stund. Vidare blir det en längre tid som
åtgår för mera allmän anskaffning af maskinen och
under denna tid reglera sig förhållandena dels genom
stagnation i tillgången af yrkesutöfvare och dels det
ständigt stigande behofvet af tryckalster.
Men då maskinens funktionerande på ett
tillfredsställande sätt fordrar typografer och därtill intelligenta
sådana, så kan det icke gärna vara tal om att
maskinen skall, efter våra svenska förhållanden, göra en
mängd typografer arbetslösa.
Maskinen är emellertid ett. genialisk värk, som dess
upphofsman, amerikanaren Wilbur Stephen Scudder,
har all heder af.
Sedan blir det typograferna, som, så snart
maskinen gör sitt intåg, måste vara redo med bestämd
tariff för dylik sättning samt söka få som regel infördt
att densamma skall skötas af typografer.
Med på så sätt ordnade förhållanden skall maskinens
införande kunna medföra förkortad arbetstid och
skälig betalning föi dem, som skola sköta densamma.
Sålunda betalas i Amerika maskinsättare med 23
dollars för dag- och 24 dollars för nattarbete om (i
timmar.
Vi vilja förmena, att den uuvavande generationen
af typografer icke skall erfara någon egentlig skada
af maskinens införande, men väl ha i utsikt att få sin
ställning ytterligare betryggad och därtill kortare om
ock mera forcerad arbetstid, så framt de genom sin
organisation äro i tid redo att tillförsäkra sig dessa
fördelar.
På tal om Monolinen säger herr Victor Petersen i
i »Typograf-üdende» bland annat:–- — Trots alla
dessa stora och väsentliga fördelar tro vi lika fullt
icke, att maskinen hittils kan få praktisk betydelse i
andra land än Amerika och England, där den häller
icke kan införas förr än den strid, som har uppstått
mellan Monoline- och Linotypholagen om missbruk af
patenträtten är utkämpad. Maskinens svaga punkter
springa nämligen låugt mera i ögonen i Europa. —
— — De äro dårar, som tro, att kvinnor och barn
kunna betjäna denna maskin. Därtill fordras faok-
utlärdt, duktigt och intelligent folk. — — —
* *
Monolinen finnes ännu icke till försäljning, utan
håller man som bäst på med att i Berlin bilda ett
bolag, som skall öfvertaga tillvärkningen för Europa,
samt tror sig, om alt går väl, kunna hafva fabriken
färdig vid slutet af nästa år, hvarefter tillvärkningen
tager sin början.
Kirje Pohjanmaalta.
Oulu, lokak. 29 p. 1895.
Olemmehan mekin oululaiset saaneet pystyyn
matka-a pukassan, joka kylläkin on tarpeellinen
paikkakunnalla. Mutta kovin vähän kuuluu
jäseniä siihen, vaikka maksu on niin peräti
vähäpätöinen, jonka luulisi jokaisen voivan suorittaa,
kellä vaan vähäisenkin siihen olisi halua. Ei
luulisi että tämä pieni maksu liiaksi
oppilaitakaan rasittaisi, jos heillä vaan on siihen
tahtoa. Alussa, jolloin kassa perustettiin, kirjoitti
nimilistaan melkein kaikki kirjaltajat ja oppilaat
nimensä, vaan kun tämän sai kuulla Oulun
Unden kirjapainon faktori P. Malmberg, niin hän
kielsi kokonaan kaikkia ja erittäin oppilaita
yhtymästä »moiseen kassaan, josta ei ole mitään
hyötyä, turhaa maksua vaan». Ja kuuntelivathan
oppilaat tämän viisaan miehen ystävällistä
neuvoa ja pyyhkivät miehissä nimensä pois
listasta, joten ei tästä painosta yhtynyt kassaan
kuin kolme taituria. Nykyään ei sanotusta
painosta kuulu kuin yksi ainoa taituri sanottuun
kassaan, koska kaksi on ajettu maantielle,
nauttimaan »moisen kassan» etuja.
Tämmöisiä viisaita neuvoja kylvetään
nuorten oppilaiden mieliin, ja kylväjänä on mies
jonka luulisi saaneen siksi suuren sivistyksen,
koska hän on kirjapainon faktori, ett’ei luulisi
bänellä olevan mokomia neuvoja. Tai piilisikö
siinä ehkä joku muu tarkoitus? Ei suinkaan
Iira M. ajattele että vast edes, kun taituripajasta
lasketaan uusia taitureita maailmalle, ei heillä
olisi minkäänlaista turvaa kassasta, vaan
täytyisi heidän jäädä Ouluun ja antautua joillekin
toisille aloille, niinkuin viimeksi leivottu
taiturikin, jonka täytyi pakosta muuttaa pois ja
hakea työpaikka eräästä tehtaasta.
Jos minä ja minun tyhmä järkeni olisi
määrääjänä, niin puolestani kehoittamalla kehoit-
taisin kaikkia kassaan yhtymään, sillä
tunnettuhan on, että juuri Oulun Uudesta
kirjapainosta säännöllisesti lähtee uusia »matkailijoita»,
ja niidenhän luulisi juuri kipeimmin apua
tarvitsevan. Vaan ehkäpä he itse tietävät
parai-ten asiansa, koska sokeasti seuraavat hra M:gia
ja hänen talutusnuoraansa, — niin, ehkäpä.
Olkoonpa hra faktori P. M:gin tarkoitus mikä
hyvään, niin kerrassaan hämmästyttävää ja ennen
kuulumatonta Suomessa on hänen
kokemattomia nuorukaisia vahingoittavat neuvonsa. Eipä
sitä oikeen tahdo uskoakaan, mutta mitäpä
totuudelle voipi.
+ *
*
Gutenbergia tilataan tänne verrattain vähän,
esimerkin vuoksi mainittakoon että Oulun
Uuteen kirjapainoon tilataan nykyjään ainoastaan
yksi kappale — sanoo (1) — ja senkin
tilaavat — hra faktori ja eräs vanhempi taituri
yhdessä !
Erinomaisen säästävä tuo faktori; ei jaksa
kuulua matka-apukassaan eikä varat riitä
tilaamaan Gutb., sillä säästyyhän siitä 2 mrk., joka
on hyvä lisä — kolmeensataan markkaan.
»Bo-lagisti» kuuluu taas puolestaan säästävän —
verorahoja!
Muissa kirjapainoissa ei toki olla näin
säästäväisiä, päättäen siitä, että sinne tulee useampi
Gutb. ja useimmat kuuluvat myös
matka-apukassaan.
* *
*
Oulun osakeyhtiön kirjapaino piti t. k.
puolivälissä työväestölleen pienen juhlallisuuden,
jossa tarjottiin virvoitus-juomia, sen johdosta
että kirjapainoon oli saatu petroleumimotoori,
joka myös samalla ensi kertaa käynnissä ollen
näytettiin työmiehille. Sen tultua kirjapainoon
voidaan nyt painaa 1,300 ja 1,500 kpl. tunnissa,
kun ennen voitiin painaa ainoastaan 800—1,000
kpl. Tämä on ensimmäinen motoori, joka
toimii Oulun kirjapainoissa. Muissa kirjapainoissa
käytetään vaan miesvoimaa liikevoimana.
Heikinpoika.
Uutisia, - Notiser.
Våra kvinliga typografer och föreningen.
Ett. upprop jämte åtföljande anteckningslista
har, enligt Typ. förenings beslut, kringsändts
till de kvinliga typografer, hvilka icke anslutit
sig till Typ. förening. Detta upprop har dock
tyvärr förklingat ohördt, ty icke ett enda
frun-t.i nmer hade tecknat sig, då listan cirkulerat
å samtliga härvarande tryckerier med deras ej
fåtaliga kvinliga personaler. Man anser således
föreningen vara en onyttig institution?
Säkerligen kunde den vara nyttig om kåren vore
mindre söndersplittrad.
Helsingin naiskirjaltajille!
Koska työväenliike meillä yleensä on jo verrattain
suuresti kehittynyt ja kun Hels. kiijanp. yhdistys
itseoikeutettuna on se yhdistys, joka edustaa meitä
kirjaltajia tässä liikkeessä, on helposti ymmärrettävää että
meidän kaikkien, olkaamme sitte naisia tahi miehiä,
tulee työskennellä yhteiseu piiämaalin saavuttamiseksi,
johon työväestö kaikkialla nykyään pyrkii, nimittäin
ammattitaidon kohottamisen ja asemamme
parantamisen saavuttamiseksi niiu yhdessä kuin toisessakin
suhteessa. Ja että voitaisiin nämä toivomukset saada
täytäntöön, on välttämätöntä että me kaikki kuulumme
ammatti-yhdistykseemine; ainoastaan sillä tavoin sekä
lujalla yksimielisyydellä voimme saavuttaa nämä
toivomukset.
Mutta järjestetyissä riveissämme on tähän asti ollut
aukko, kun nimittäin nais-ammattitoverimme eivät ole
ottaneet, osaa yhdistyksemme pyrinnöihin. Että
voitaisiin tämä aukko riveissämme jo kerrankin täyttää,
käännymme yhdistyksen kuukausikokouksessa 29 p:nä syysk.
yksimielisesti lausutun toivomuksen johdosta Teidän
puoleenne sillä toverillisella pyynnöllä että Te kaikki
yksimielisesti yhtyisitte yhdistykseen. Tätä ovat
yhdistyksen miespuoliset jäsenet jo kauan toivoneet, sillä
emme millään muotoa voi pitää vähäarvoisena sitä
työtä, jota voitte tehdä yhdistyksen hyväksi.
Samalla saamme myös ilmoittaa, että noin
parikymmentä naiskirjaltajaa on jo kirjoittautunut yhdis-
tyksen jäseniksi ja me toivomme hartaasti että tämä
nyt tekemämme pyyntö ei kaikuisi kuuroille korville.
* *
*
Ylläoleva kiertokirje ynnä nimenkirjoituslista
on ollut joka painossa, missä on naispuolisia
kirjaltajia. Ja tulos se on todella
hämmästyttävä, se kun on 00!!!
Simeliuksen, Veilin & Göösin, Nya
Presse-nin, Sentraalin ja Tilgmannin painoissa on tosin
ennestään jo muutamia naisjäseniä, mutta
luullaksemme ei suinkaan suurin osa main. painoissa
työskentelevistä. Suom. Kirjall. Seuran,
Frenckellin ja Petterssonin naiskirjaltajat ovat yhä
edelleenkin nähneet hyväksi pysyä entisessä
välinpitämättömyydessään yhteisten asiain suhteen.
Ei enään tiedä mitä tuosta sanoa. Ainakin se
tuntuu hyvin masentavalta. Pyydämme vaan
näitä itsekkäitä vastaisuudessa muistamaan että
me heille nyt tarjosimme rauhan kättä !
Kiitettävää. Kustannusosakeyhtiö Otavan
viime vaikutusvuoden tilintarkastajat sanovat
tarkastuskertomuksessaan: »Johtokunnan
ehdotusta vuosivoiton käyttämisestä puollamme
muuten kaikin puolin paitsi että jälelle jäävistä
Smk. 802: 75 ehdoitamme annettavaksi
kirjaltajain apukassalle Smk. 100: —. Tämä on nim.
ensi vuosi jolloin Otava jakaa voittoa osakkaille
ja sentähden olisi mielestämme sopivata, että
juuri Otava muistaisi kirjaltajia, jotka ovat
tehneet yhtiölle raskaimman työn®. Ehdotus
hyväksyttiin Otavan yhtiökokouksessa lok. 20 p.
Tarkastajina olivat tohtorit K. A. Bränder ja
Valfrid Vasenius.
Förlagsaktibolaget Otava beslöt vid
ordinarie bolagsstämma den 26 okt. att skänka
100 mk af årsvinsten till Typografernes
nn-derstödskassa. Detta beslut fattades på
förslag af revisorerne hrr d:rne Valfrid Vasenius
och K. A. Bränder.
Obekanta med vår reshjälpskassas stadgar
tyckas de resande typograferna fortfarande vara.
Det har nämligen inträffat att typografer såväl
från Vasa sotn Viborg direkte rest hit, utan
att hafva besökt de mellanliggande filialerna
för erhållande af reshjäp, i den tron att de
härstädes kunde lyfta reshjälp för hela
vägsträckan. Men emedan kassan endast utbetalar
reshjälp från närmast liggande stad, lia de
gått miste om större delen af reshjälpen.
Äfven har en resande typograf trott sig kunna
lyfta reshjälp, oaktadt han var i saknad af
intyg öfver att han tillhörde kassan, men denna
utbetalning godkände naturligtvis icke kassans
stadgar häller.
Hra Emil Wahlsteinille, joka t. k. 13 p.
matkusti Poriin, piti joukko Hels. kirjanp.
yhdistyksen jäseniä jäähyväiskemut yhd.
huoneistossa t. k. 12 p:n iltana. Usea puhuja kiitti
hra W:a hänen monivuotisesta työstään
yhdistyksen hyväksi ja lausui toivomuksen »että hän
yhä edelleenkin, vaikka tuleekin faktoriksi,
pysyisi uskollisena niille mielipiteille, joita hän
tähän asti niin palavalla innolla on ajanut».
Dödsfall. Den 1 nov. afled härstädes
typografen F. W. Hazard vid 32 års ålder. Ett
bröstlidande, hvilket i närmare 2 år bundit den
aflidne vid sjukbädden, ändade slutligen hans
lif. H. blef utlärd å Huvudstadsbladets,
numera Central tryckeri, där han arbetade större
delen af sin hälsas dagar, samt innehade senast
kondition å Päivälelitis tryckeri. H. var en
ifrig musikvän, och om vi minnas rätt, var han
en af stiftarne till såväl Typ. förenings
sång-som musikkår i hvilkas värksamhet han med
intresse deltog. Vid den aflidnes
jordfästning, som försiggick den 4 dennes å
begrafningsplatsen vid Malm, bragte Typ. förenings
sångare och en septett af den numera upplösta
musikföreningen en sista hyllning åt den
bortgångne vännen och kamraten. På grafven
nedlades några kransar af släktingar och
kamrater.
Hr E. Wahlstein är antagen till faktor å
Warens tryckeri i Björneborg. Hr W. har se-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0083.html
