Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 14
Matkakirjeitä,
ra.
Wien, tnaaUsk. 1896.
Aikomuksemme oli jo viime kuussa saada
aikaan Wieninkirje, vaan kun olemme odottaneet
erittäin tärkeitä tilast. tietoja, joita
ammattitove-rimme siellä lupasivat, täytyi se jättää
tuonnemmaksi. Näitä tietoja enime ole kuitenkaan, ikävä,
kyllä, vieläkään saaneet. Kerromme siis mitä
tiedämme.
Suurin kirjapaino Wienissä on Valtion
kirjapaino, jota kaikissa kalentereissa y. m. oppaissa
erityisenä näkemistä ansaitsevana
»merkillisyytenä" mainitaan. Yleisölle onkin laitos avoinna pari
tuntia viikossa.
No, suurihan se onkin (työväkeä n. 400). Se
käsittää kaikkia graafillisen ammatin haaroja, vaan
mitään erittäin »merkillistä" emme voineet siellä
löytää. Latoma- ja painosalitkin, joita löytyy
monta, ovat pieniä: puhtaus on sentään parempi
kuin Wienin muissa painoissa. Työt ovat
tavallisia valtion töitä, joten siis niistäkään ei ole
mitään erityistä mainittavaa. Valtiopäiväin aikana
työskentelee siellä myös erityinen yöväest/i, joten
päiväväestöä ei tarvitse kovin paljon ylityöllä
rasittaa.
Oppilasolot ovat viime vuosien kuluessa saatu
erittäin hyvälle kannalle, josta vielä koko ammatti
on paljon hyötyvä.
Oppiaika on 4 vuotta, siis vuoden lyhempi
kuin Suomessa. Ensi kolmena vuotena on oppilas
pakoitettu käymään ammattikoulussa, joita täällä
kaupungin suuruuteen katsoen löytyy useampia.
Nämä koulut, joita liallituskiu avustaa, ovat
iltakouluja ja opetusta annetaan kaikissa ammatille
tärkeissä aineissa, kuten piirustuksessa, kielissä
y. m Sitä paitse pidetään kirjapainotaitoa yleensä
ja sen historiaa valaisevia esitelmiä. Oppilaille
annetaan vielä tilaisuutta työpaikoissaan
piirustuksien y. m. mukaan harjotella aksidenssejä sekä
muita vaikeimpia töitä, kuten nuotti- ja
matema-tiikkalatomista j. m s. Nämä harjotustyöt sitte
tietysti koulussa tarkastetaan. Enempää ei juuri
enää voi oppiajalta vaaliakaan.
Oppilaitten lukumäärä on rajoitettu, jotta liika
suurta tulvaa ammatissamme ei tarvitse siellä
pelätä. Oppilaillakin on eri tariffinsa, jonka
mukaan he ensi oppivuotenaan saavat 3 guldenia
viikossa, joka sitte vähitellen kohoaa, niin että se
viimeisenä oppivuotena tekee 10 g. viikossa. Ensi
vuonna ulosoppineena ollessa maksetaan 12 g. sekä
sitte 13 tahi enemmänkin, aina taidon mukaan.
Opinnoista puhuessa ansaitsee vielä
mainitsemista yhdistyksen kannattamat n. s. jatkokurssit,
joiden hyväksi vuosittain suuria summia uhrataan.
Näissä kursseissa annetaan haluaville opetusta
pikakirjotuksessa, kielissä y. m. aineissa
Niin suuressa ja vanhassa sivistyskaupungissa
kuin Wien on. löytyy tietysti paljo näkemistä
ansaitsevaa. Ensi sijan näitten joukossa ottaa
kuitenkin Taidehistoriallinen Museo, jossa n 60:een
saliin on koottu jos jotakin sekä vanhaa että uutta.
Siellä on muumioita hieroglyyfeillä peitettyine
kirstuineen, hienon hienoja aseita, mitaleja,
sinettejä, kelloja, jotka näyttävät auringon, kuun ja
tähtien kulut y. m. sekä tuhansiin nouseva
lukumäärä kuvanveistoksia ja kuuluisien mestarien
tauluja. Saadakseen tästä kaikesta jotakin
käsitystä, täytyy siellä käydä useampia kertoja.
Meidänkin ammattimme on siellä edustettuna.
Erääseen saliin on näet järjestetty suurenmoinen
kokoelma vanhoja käsinkirjotettuja sekä
ammattimme alkuajoilla painettuja kirja- ja kuvateoksia.
Nämä vanhat, runsaasti kullalla ja moninaisilla
hienoilla maalauksilla ja alkukirjaimilla varustetut
»vulgetat", joissa on paljo niin nykyaikaista kuin
suinkin, ovat. todella näkemistä ansaitsevat. Ih-
metellä täytyy sitä taiteellisuutta, mitä, niissä on.
sekä etenkin sitä kärsivällisyyttä, mitä ne ovat
tekijöiltään vaatineet. Eräässäkin suuressa
kirjassa ovat kaikki kirjaimet lehtien läpi leikatut,
jotta lukiessa täytyy pitää alla jotainerinäistä
paperia. Muutamat taas ovat puoleksi kirjotetut,
puoleksi painetut. Teksti nim. on painettu, vaan
alkukirjaimet ja kuvat maalatut. Eräässäkin
musiikkiteoksessa on musteella painettujen neliskulmaisten
nuottimerkkien ja tekstin alla polijustaan maalattu
moninaisia koraalin sisältöön sopivia allegronsia
kuvia. Eipä ihme, jos keskiajalla tuommoisista
kirjoista maksettiinkin kokonaisia omaisuuksia! —
Kuvista ansaitsee myös mainitsemista vanhat erit
täin hienot kupari- ja teräspiirrokset, joita löytyy
hyvin paljo, ikänsä mukaan pitkin seiniä
järjestettyinä. Oppilaille ovat nämä kokoelmat tietysti
suuresta merkityksestä, sillä paljo on siellä
opittavaa.
Ehkä jo liiaksikin olemme tässä kohdassa
viipyneet, vaan vieläkin tahdomme mainita
Wienin kaupungin museosta hiukan. Sinne on koottu
kaikki, mitä tämän pari tuhatta vuotta vanhan
kaupungin historiaa koskee, m. m suuri joukko
sekä yksi- että monivärisiä kuvia ja karttoja.
Kuvat, jotka ovat kirja- tahi kivipainosta, ovat
kuitenkin enimmäkseen rumia ja töhryisiä, vaan
löytyy joku hieno teräspiirroskin joukon jatkona.
Hauskaa on nähdä kuvia, joihin sensuuri on
tehnyt merkkejään. Missä vaan on joku hiukankin
paljas rinta, käsivarsi tahi sääri, siihen on vedetty
musta risti. Samaten on pilakuvissa juopuneita
j. m. s. pois pyhitty ja muistutettu että »ei passaa".
Jo viime kirjeessämme mainittiin siitä kireästä
välistä, joka nykyään isäntien ja työmiesten
välillä valli’sec ja siitä erittäin ankarasta
työjärjestyksestä, jota painoissa seurataan. Nyt ovat
kuitenkin isännät laatineet uuden työjärjestyksen,
jonka mukaan sakkoja laskettaisiin kaikista
»rikoksista". Siinä on m. m. määrätty, että
minuutinkin myöhästymisestä on sakkoa ensi kerralla
50 kreuts , sitte 1 guldeni ja kolmannella kerralla
armoton »potku". Joka pienen leipäpalasenkin
syö painossa työajalla, on saman rangaistuksen
alainen. Ylityöhön täytyy jäädä koska vaan
määrätään, eikä saisi edes ensin mennä syömäänkään
tahi painoon ostaa ruokaa j. m. s. erityistä
ystävällisyyttä osoittavia määräyksiä.
Työmiehet eivät kuitenkaan, ihme kyllä, olleet
tähän tyytyväisiä! Yhdistys pani toimeen suuren
kokouksen sunnuntaina 23 p:nä helmik.
Kokouksessa, joka pidettiin Wienin suurimmassa
huvi-salissa, Colosseumissa, oli läsnä n. 2,000 henkilöä
ja se kestikin klo 9:stä aamulla klo 5:teen illalla.
Isäntiä edustamassa oli kirjapainon omistajain
yhdistyksen puheenjohtaja, hra Jasper, jota
työmiehet kiittävät Wienin parhaimmaksi ja
ystäväl-lisimmäksi isännäksi. Muuten omistaa hän Wienin
paraimman aksidenssipainon. Puhujia ei esiintynyt
kovin monta, vaan ne, jotka käyttivät sanavaltaa,
puhuivat sitä enemmän. Hra Jasper selitti, että
j työmiesten vaatimuksien johdosta ovat isännätkin
täytyneet alkaa puoltaanpitämään ja tuumasi, että
tätä järjestystä kyllä on helppo seurata, kun vaan
tahtoo. Tähän vastasi kirjanp. yhdistyksen
puheenjohtaja hra Höger, joka n. tunnin kestävässä
puheessaan kumosi kaiken oikeuden isäntien
vaatimuksissa sekä muuten aika tavalla kuritti heitä.
Kokouksen ajasta käyttikin hra Höger vähintäin
puolet. Ei siinä juuri kohteliaisuuksia lausuttu
kummallakaan puolella, vaan yleensä valittivat
kokouksessa läsnäolijat, että hra H. kuitenkin
puhui liikaa laimeasti ja varovasti, eikä kuten
tavallista, vaan olihan hänellä syytäkin, kun juuri
äsken pääsi vankeudesta, jossa oli kolme kuukautta
istunut erään isännille viskatun vähemmän
punnitun sanansa johdosta. (Muuten olkoon tässä
mainittu, että Itävalta-Unkarissa saa kyllä puhua
ja kirjottaa mitä tahtoo, vaan äkkiäpä siitä pääsee
..istumaan", ja harvassa on työmiesyhdistyksien
johtajia, jotka eivät jotakin aikaa ole sanojensa
tähden saaneet viettää vankilan muurien
sisäpuolella.)
Kuten siis voi arvatakin, lausui kokous
yksimielisen jyrkän vautalauseen uutta työjärjestystä
vastaan ja päätti sitä vastustaa voimaan
astumasta. Miten asiat käyvät, on vaikea sanoa, vaan
luultavaa on kuitenkin, että isäntien 011 pakko
vaatimuksiaan vähentää, jos eivät tahdo saada
aikaan kaikkein pahinta.
Kaksi eskimolaista.
Notiser. - Uutisia.
— Rahankeräys kaupungissa olevien työ
lakon tehneitten ulkotyöläisten ja maalarien
hyväksi on parhaillaan käynnissä kirjanpainajani
keskuudessa. Keräys on saavuttanut koko
ammattikunnan suosion, niin että rahaa on jo
kertynyt noin 5 — 600 markkaa. Keräystä yhä jatkuu.
Kehoitamme jokaista ojentamaan avuliaan kätensä
kansalaisveljilleen, jotta he voisivat saada
luonnolliset ja kaikin puolin kohtuulliset
vaatimuksensa tyydytetyiksi. Pienikin lisä on tarpeen.
Mitä lakkoihin muuten tulee, niin on ne tähän
asti johdetut mallikelpoisesti ja yhä näkyy vaan
yksimielisyys karkeimmassakin työmiehessä
kasvavan. Pysykää mielipiteissänne. Peräytymisenne
olisi raukkamaisuutta!
Tämän päiväisessä Aftonpostenissa on
»ripitys" kirjanpainajain yhditykselle. kun se on
ryhtynyt lakkolaisia auttamaan ja sanoo turhaksi,
että kirjanpainat pienistä palkoistaan uhraavat
lakkolaisille. Mitähän At,p:lla oh tekemistä tämän
asian kanssa? Kyllä kirjanpainajilla on varaa
auttaa kansaveljiään näin tärkeässä asiassa, vaikkei
Atp:in toimittajilla näytä sitä olevan.
Arbetare och arbetsgifvare. Till
råd-stufvu rättens i Vasa sammanträde i onsdags hade
inhyseshustrun från Alajärvi Anna Joensuu, i
egenskap af målsman för sin 18-årige son,
sättare-eleven David Joensuu, instämt tidningsutgifvaren
O. Ansas, yrkande dennes förpliktande att
entlediga David från hans tjänst hos hr A., utfärda
afskedsbetyg och godtgöra rättegångskostnaderna.
På grund af den omilda behandling, som kommit
hennes son till del, hade Anna Joensuu nödgats
uppsäga denne från tjänsten, anhållande om hans
entledigande efter fjorton dagar, men hade hr A.,
då David efter det uppsägningstiden den 17 mars
tilländalupit, gått sin väg, genom tvänne
poliskonstaplar återinstält honom i tjänsten och
följande dag hållit honom instängd i enrum till sena
kvällen, då han af någon, hr A. ovetande, blifvit
befriad ur fångenskapen.
Hr Ansas inlämnade ett långt skriftligt
svaromål, hvari han sökte ådagalägga att ban hållit
ynglingen Joensuu som sin fosterson och endast
låtit honom undergå vanlig liusaga.
Härå skreds till vittnesförhör. Vittnena
intygade att de ofta sett hr A. örfila David samt
att denne särskilda gånger tvungits till arbete på
sön- och hälgdagar. Dagarne före Pohjalainens
utgifning hade ynglingen stått i arbete till kl. 11,
12 och l på nätterna, men det oaktadt nödgats
uppstiga kl. 7 på morgnarne.
För inkallande af ytterligare vittnen uppsköts
målet till den 6 maj. — Vb].
— Arpajaiset kirjanpainajain
apurahas-ton hyväksi. Hrat R. Ahlstedt, A. Finnander
ja E. Nordling ovat pyytäneet lupaa
allegriarpa-jaisten toimeenpanemiseen Suomen kirjanpainajain
apurahaston hyväksi helmikuussa v. 1897.
— En majutfärd till Grejus hemman i
Helsinge socken kommer föreningen att företaga
söndagen den 3 maj. Programmet å stället kommer
att upptaga tal, sång och dans m m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
