- Project Runeberg -  Gutenberg / 1896 /
7:4

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

4

GUTENBERG

N:o 7

matka-, työttömyys- ja sairasapua v. m. Täällä
suoritetaan kaikki kirjanpito. Virkaa hoitaa
nykyään hra N. Jul-Larsen, latoja Dagbladetin
painosta. Yhdistys on avoinna ainoastaan klo 7—9
illalla. Kristiaanian paikallisyhdistyksen
puheenjohtaja on hra C M. Hagberg, joka on samalla
kirjastonhoitaja, „Typ Meddelelserin" jakaja y. m.
Laulu- eikä soittokuntaa ei ole ja sanovat niiden
kanssa olevan semmoista tuhrimista ja tulevat
maksamaan ylen paljo.

Suomalaisia kirjanpainajia ei täällä nykyään
kuulu olevan muita kuin minä. Ruotsalaisia ja
tanskalaisia olen tavannut täällä useita. Norjan
kirjakieli poikkeaa ruotsista joltisestikin ja
saadessa huonoa käsikirjotusta ei siitä tahdo
niinkään helposti suoriutua. Tähän vaikuttaa vielä se,
että on kaksi eri kirjotustapaa, vanha ja uusi
norja. Ruotsinkielestä maksetaan 10 °/o.

Kirjapainojen luku kaupungissa nousee 40:een.
Näistä kumminkin on usea n. s. »rääppiöpainoja".
Kunnallisten kirjapainojen luku tuskin on 25:ttä
suurempi. Huomattava seikka on se, että
Kris-tiaaniassa on hyvin usea ammattimies kirjapainon
omistajana. — Se käsitys, minkä tällä lyhyellä
ajalla olen ehtinyt norjalaisista saada, on, että he
ovat ystävällistä ja avosydämmistä kansaa,
työtoverit siistiä ja aikaansa seuraavia miehiä,
valmiit neuvoilla auttamaan muukalaista, joka ei ole
tapoihin tottunut. Julkisiin kokouksiin ja
politiikkaankin ottavat kirjanpainajat työväen
eturivissä osaa ja todisteena siitä on sekin, että
stor-tingissä (valtiopäivillä) istuu Kristiaanian
edustajana kirjanpainaja Andresen, joka on tunnettu
taitavaksi puhujaksi.

Toverillisella tervehdyksellä

Antti H- la.

Münchaus-bref.

Har ni hört om Davids ansningshistoria, den
är då altför treflig. Personerna ifråga skola vi
kalla till A . piincipal, och D. elev. D. hade redan
tidigt erhållit plats hos A. och de kommo riktigt
bra öfverens. Ja. ban avancera i en hast från
»snabbare" till elev och elev-faktor. Han
behandlades väl, ja, precis som en »fosterson". Men så
vändes bladet om, ty A. fann att »storhetsnianin"
började gå åt hufvudet på pojken.

Hans stora lugg måste ansas!

Denna ansning bekom D. icke det minsta, utan
»manin" började gå till »vansinne" ty han tog sig
före att vara »maffen" på platsen och detta tyckte
A. naturligtvis icke om. utan vidtog ännu
strängare åtgärder. D. straffades rätt,hederligt och
därefter marsch i arresten. — Alldeles som man
straffar sitt eget barn?

Men D. hade vänner i viken. En matros, från
»det illa kända gardes-amiralskeppot Gustaf", hade
gjort en tur dit upp och hörde huru illa det gått
med D. Han måste ut. Och ut slapp ban. Ty
matrosen var barmhärtig nog och befriade honom
från fängelset Följande dag anhöll D. om papren,
men detta kunde naturligtvis icke göras. Ty när
har mat)" utfärdat betyg åt sin son! Stackars,
stackars „foster"-son!

Jag var på en fin-fln funktionärssexa. Sexan
afåts med strykande aptit, hvarefter bålen
fram-bars och talens rad öppnades af ordföranden, som i
varma, högstämda ord tackade funktionärerna för
sitt visade intresse, höjande sin skål för fortsatt
»vakenhet" inom sällskapet. En medlem
adresserade sin skål till ordf, hvarefter ett niofaldigt
lefve höjdes dagen till ära. En annan medlem
höll ett entusiastiskt tal för sällskapets bestyrelse,
framhållande det dryga arbete kontrollanten för
restaurationen haft samt den visa ekonomi han
infört, sällkapet till godo. Sedan ordet förklarats
fritt attöste det. ena talet det andra. Supén
slutades först fram emot morgonen

Pä ett tryckeri i centrum af staden — där
gården är så godt som kringbygd, med undantag
af en knut, där ett kort plank finnes — skedde
nyligen en liten »luftsprångsevolution".

Historien i sin helhet är följande:

Fickorna voro toma och en liten »hapsis
eskàriadis" skulle icke ha gjort illa, men hvarifrån
taga bröd i öknen? Vigga! Ja det gjorde man,
och penningar erhölls i långa banor.

Likviddagen kom och skulden skulle betalas,
men »kreti och pleti" slogo icke in.

Timmen för likvidens erhållande väntades med
otålighet och ju längre det led på tiden desto
oroligare blef man

So så, nu syntes »björnen" i porten!

Huru kunde man slippa att »schappa" undan
för honom ?

Kallsvetten rann från pannan och arbetet ville
på, inga villkor smaka.

Bara nu den här dagen ginge undan!

Ett luftsprång! Ja det skulle man försöka
göra, men huru slippa öfver planket?

Ah! en ljus idé! Taga en god fart öfver
gården och så vips öfver planket! Ja så gjorde
man.

Men »Nalle" var icke sen i vändningen, utan
tog vår »akrobat" fast frän benet med stadig
»ram" sägande:

»Jag tror herm tagit miste? Är det här
paradvägen ?"

Mannen släck handen i lickan och gjorde en
liten afbetalning för sin »gymnastikkurs".

Alla sätt äro bra utom de tråkiga.

Paulus.

Sport. — Urheilua.

— Ändteligen! Ritningarna till
Sportklubbens Maltagigg har sent om sider, efter 1 års
väntan, kommit styrelsen tillhanda. Dess
d’men-sioner äro: längd öfver staf 28 fot IOV2 tum, bredd
3 fot 4 3/4 tum och största djup 1 fot 4 tum. Åbo
båtvarf har åtagit- sig att leverera båten för 625
mk, medan Blekholmens varfs pris är 700 mk.
Beställningen har ännu ej gjorts.

Gutenberg in Toimitukselle.

Eilen ilmestyneessä numerossa olevassa
vastauksessanne kirjoitukseeni olette minusta
käyttäneet sanoja, jotka oikeuttavat vaatimaan joko
peruutusta tahi selvin sanoin lausuttua syytöstä.
Teidän minun tointeni arvostelusta en rahtuakaan
välittäisi, vielä vähemmän sukkeluuksistanne. Mutta
kirjoituksenne loppupuolessa piilee solvaavia
viittauksia, joista asioita lähemmin tuntematon lukija
voipi tulla siihen käsitykseen, että olen
epärehellisesti menetellyt minulle uskotuissa
luottamustoimissa. Koska en tahdo että sellaista minusta
ajatellaan, vaadin selitystä siitä, mitä tarkoitatte
sanoilla:

1) »Teidän selkänne taakse, sillä se näytti
viime vuonna yhdistyksen luottamustoimissa
ollessanne hyvin heikolta ja läpikuultavalta", ja

2) »kävisi meille pian yhtä hullusti kuin
Teillekin".

Huh tik. 2 p. 1896.

J. A. Snell.

toimianne sekä toimittajana että puheenjohtajana.
Mistä nämä moitteet ovat tulleet, on asia. jota
emme nyt tahdo ottaa puheeksi, mutta tietänette
ne itse kai parhaiten. Olemmehan siis lausuneet
kuvaannollisesti Teistä oikein.

2) Jos onnistumme työssämme yhtä huonosti
kuin Tekin viime vuonna, jota jo kovasti
ennustatte. ja tulisimme siinä tapauksessa lymypaikkaa
etsiessämme kyyristymään Teidän toimienne —
oma käyttämänne sana selkä tulkoon tässä
selvyyden vuoksi toiseen muotoon — taakse, niin
tulisi lukijat meistä lausumaan sitä samaa kuin
ovat lausuneet Teistä. Eikö meille silloin kävisi
yhtä ohrasesti kuin Teillekin?

Toivomme että Te jo nyt meitä ymmärrätte,
sillä emme tahdo lukijaimme takia enään ensi
numerossa jaarituksillanne palstojamme täyttää.
Meillä on kyllä muutakin lehteen painatettavaa.

Svibel.

Sekalia.

Selitys. Olemme koettaneet puhua Teille
niin selvää kieltä kuin mahdollista, mutta
sitte-kään ette näy meitä muka ymmärtävän. Näyttää
siltä kuin ette enää muistaisi, mitä on tapahtunut.
Tahdomme kohteliaisuuden vuoksi vielä
kysymyksiinne vastata muutamin sanoin.

1) Onhan selkänne silloin heikko ja
läpikuultava – ja niin muodoin huono lymypaikka meille
— kun suurin osa ammattilaisista on moittinut

Taitava stereotypeeraaja ja hänen peukalonsa.

Erääseen maaseutukirjapainoon saapui noin
pari vuotta takaperin stereotyvppikone. Faktori.
— joka itse mielestään peukalonsa kera oli
kaikkeen pystyvä — laati koneen kuntoon ja rupesi
valamaan. Mut.ta — ihme ja kumma tulevat
vastakkain — kun faktorin peukalo ei nyt tällä erää
otakkaan selvää asiasta, vaikka kuinka pyörittäisi
tätä käytännöllistä peukaloa ja sanoisi: »kyllä
tästä hyvä tulee, koska peukalo liikkuu", mutta
tuli kun tulikin susi. Hän koetti uudestaan ja
uudestaan. mutta ei sittekään.

Tässä oli jo kylliksi, sillä faktori itse oli
kiukkunen ja pahasisuinen kuin nahkurin koira,
mutta peukalo on lakea ja taipuvainen kuin
lampaan sorkka. Hän kiukustui niin tavattomasti
suden tekoon, ettei huomannut lainkaan varoa
käytännällisen ja taipuvaisen peukalonsa
uudistusyrityksiä valamiseen, vaan antoi sen töykätä
kuumaan valukauhaan — ja arvaahan sen, mikä siitä
tuli.

Nyt valaminen taukosi — peukalo kun pantiin
vetolaasterin sisään, niin eihän silloin mitään
kokeita voinut tulla kysymykseenkään. Latojista
tämä oli hyvä asia — he kun olivat samassa
huoneessa, jossa faktori ja hänen peukalonsa valoi
susia — ja toivoivat, että faktorin peukalo tulisi
olemaan kauan aikaa kapalossa, jotta vähäksi aikaa
pääsisivät tuosta stereotyyppikoneen saattamasta
savusta ja pahasta hajusta.

Muutamien päivien kuluttua faktorin peukalo
pääsi pois laastarin sisältä, mutta sen sijaan
»susi-kone" pääsi romulaatikkoon, joka vietiin
varastohuoneeseen, ettei enään koskaan saisi polttaa
faktorin käytännöllistä peukaloa eikä latojille tuottaa
epäterveellistä ilmaa. Ja siellä se on vielä
tänäkin päivänä.

Waaran Kalle.

Suomen kirjaltajain Matka-apurahaston
tilit jälkimmäiseltä vuosipuoliskolta.

Finska Typografernes Reshjälpskassas
redovisning för senaste halfår.

Vaasan haaraosasto

Tuloja (siilien luettuna siirto 31: 25 edell. vuosipuol.) 51: 45
Menoja ................................................................... —; 55

Jäännös Smk 50: 90

Hangö filial.

Inkomster (inber. behållning 17: 75 fr. förra halfåret) 5:
-Utgifter ... ............................................ —: 20

Saldo Fmk i: 8(1

Turun haaraosasto.

Tuloja (siihen luettuna siirto 7: 10 edell. vuosipuol.) 160: 50
Menoja ................................................. 56: 50

Jäännös Smk 108: 95

Vanhusrahastoon

on 9 taiturilta Päivälehden kirjapainossa, jotka
ovat suostuneet luovuttamaan puoli pros.
palkastaan rahastoon, maaliskuun ajalla kerääntynyt
Smk 10: 15 ja on rahat tänään jätetty
allekirjoittaneelle. Helsinki u/i 96.

G. Ehnberg.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:44 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1896/0028.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free