Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa. 189G
IV årg. N:o 9 * 1896 IV vuosik. Prenumerationspris: — Tilaushinta: Helt år........» . ; 4 m. Koko vuosikerta.....1 Postportot tillkommer — Postimaksut tulevat lisäksi Redaktion: — Toimitus: F. F. W. Ahlroos — K. Hoimela (Ansvarig — Vastaava) Annonspris: — Ilmoitushinta: Per petitrad......^ y Petiiti-riviltä......I Maj 15 Toukokuu
(jutenfiergin Jämän im o dc n tifaajia
muistutetaan vieläkin tilausmaksujen suorittamisesta;
ainakin ensimmäiseltä neljännekseltä on välttämättä
ensi tilassa maksettava.
A. V. Berg.
Osote: PLiiviilefalen kirjnp.
(^uten&erqs prenumeranter
påminnas ytterligare om prenumcrationsafgifternas för
1896 erläggande; åtminstone l.sta kvartalet, bör
ovilkorligen nu inbetalas.
A. V. Berg.
Adress: Päivttlehiis tryrkeri.
Onko sanomalehtien yötyö
poistettava?
I.
Hiljakkoin täällä olleelle sanomalehtimiesten
kokoukselle esitimme Päivälehdessä tämän
kysymyksen mietittäväksi. Esityksemme ei antanut
kokouksen mielestä aihetta tällä kerralla
minkäänlaisiin keskusteluihinkaan. Syynä tähän lienee
osaksi ollut se, että esityksemme tuli julkisuuteen
vasta ensimmäisenä kokouspäivänä, siis ehkä liian
myöhään. Mutta tästä huolimatta ei kokoukselle
olisi sittekään ollut mielestämme mahdotonta ottaa
asia keskustelun alaiseksi viimeisenä
kokouspäivänä. Jos kohta ei olisikaan tällä kerralla asiassa
tultu minkäänlaiseen muuhun tulokseen, niin olisi
asia edes tämän kautta tullut vähän yleisemmin
tunnettua, sillä tämä on kysymys, joka ei
yksinään koske sanomalehtien palveluksessa olevia
kansalaisia, vaan se koskee myöskin koko
sanomalehtiä lukevaa yleisöä. Kokouksen menettely
asiansuhteen todistaa vaan sitä, kuin ei Suomen
sanomalehtimiehet vieläkään olisi kernaita
luopumaan vähällä tuosta kiusallisesta ja turmelevasta
yötyöstä.
Noin puolitoista vuotta sitte herätettiin tämä
kysymys hereille H:gin kirjanpainajain
yhdistyksessä. Asia pidettiin silloin — niinkuin se vielä
tavallaan olikin — liian kypsymättömänä, sillä
usea sanomalehtilatoja tuumi vielä silloin:
sanomalehtien yötyö on meillä mahdoton poistaa ja
vaikeaksi kävisi meidän oloissa sen
rajoittaminenkin. Tulos kysymyksen silloisesta käsittelystä
näin ollen voitiin jo edeltäpäin arvata, kun oli
tiettävissä isäntien vastustava kanta ja heidän
tukenaan vielä usea ammattimies. Kumminkin
saatiin asiasta silloin aikaan sanomalehtien
toimitusten kanssa yhteinen keskuslu yötyön
rajoittamisesta; sen kokonaan poistaminen ei tullut
kysymykseenkään. Yleisen sanomalehtilatojain kokouksen
asiata varten asettama komitea lähetti ensin
täkäläisten sanomalehtien toimituksille kirjotuksen,
jossa ehdotti pienempiä rajoituksia
käsikirjoituksien öisin kirjapainoon lähettämisessä ja ehdotti,
että sen sijaan päivällä annettaisiin vähän enem
män ja aikaisemmin, kuin mitä ennen oli
tapahtunut, jotta työ voitaisiin alkaa aikaisemmin ja
sen kautta lopettaa aikaisemmin yöllä, nim. klo 2.
Sen jälestä jäisi ainoastaan taittaja ja yksi latoja
odottamaan jotakin tärkeätä uutista ja
sähkösanomia. Tätä hyvin varovasti ja asian
kypsymättö-myyttä silmällä pitämällä valmistettua komitean
laatimaa ehdotusta ei Hufvudstadsbladetin
toimitus voinut millään tavoin hyväksyä, vaan riensi
sen julkaisemaan palstoillaan lukijoilleen
näytteeksi kuinka sanomalehdille tehdään monellaisia
vaatimuksia joka taholta ja selitti lukijoilleen, että
tämä komitean ehdotus käytäntöön otettaessa
tulisi vahingoittamaan suuresti lehtien »isältöä, ne
kun eivät muka voisi tulla enää yhtä
sisältörik-kaiksi kuin ennen ja niin muodoin tulisi arvoisa
sanomalehtiä lukeva yleisö tästä suuresti
kärsimään sekä lehdet paljon menettämään arvoaan.
Asiansa puolustukseksi teki lehti vielä tilastollisia
laskujaan latojain palkkaussuhteista pääkaupungin
aamulehdissä, laatimalla ne siihen valoon, että
latojilla lehden tiedonantojen mukaan olisi muka
paremmat tulot kuin nuoremmilla toimittajilla.
Näin tuli komitean tekemät muutosehdotukset
työjärjestyksessä selitetyksi yleisölle
turhanpäiväisiksi muutamain oloihin tyytvmättömäin
henkilöiden laatimiksi vaatimuksiksi.
Edellämainituista syistä vaikeroi lehti
surumielisesti silloin täytyneensä ottaa asia julkisesti
puheeksi. Tästä ei olisi njitään sanottavaa, jos
lehden tiedonannot olisivat olleet oikeita, mutta
komitea heti seuraavissa numeroissa näytti toteen,
että sanomalehtiä ei tulisi kohtaamaan juuri
minkäänlainen vaara eivätkä lukijat, ehdotetut
toimenpiteet käytäntöön otettaissa. tulisi mitään
kärsimään sekä alensi ne palkkauslaskut
todenmukaisiksi, jotka lehti oli houraillut vähintään Vs
suuremmiksi todellisuudesta.
Toisten täkäläisten toimituksien esityksestä
ryhdyttiin kuitenkin sillä kertaa yhteisiin
keskusteluihin asiasta. Yhteisessä kokouksessa sitä sitte
pohdittiin sinne ja tänne, vaan lopputulokseksi
kumminkin jäi, että sanomalehtien toimitukset eivät
nykyisissä oloissa voi ryhtyä minkäänlaisiin
määrättyihin rajoituspuuhiin, sillä yleisön yhä
kasvavat vaatimukset sanomalehtien suhteen muka
pakottavat hrat toimittajat laatimaan lehtiin kaikki
edellisen päivän tapahtumat tarkoin. Asian
lieventämiseksi lupasivat kumminkin vastedes
toimia niin, että käsikirjotukset tulevat entistä
aikaisemmin kirjapainoon. Miten paljon asia sen
koommin on entisestään parantunut, on kyllä jokaisella
sanomalehtilatojalla selvillä; siitä tuskin
kannattanee puhuakaan.
Vaikkei asia sen koommin ole ollut yleisen
keskustelun alaisena, ei mielet sentään ole
ammattikunnassa voineet pysyä muuttumattomina
Niin kuin sanoimme oli noin puolitoista vuotta sitte
vielä useita latojia, jotka puolustivat tuota
ihmiselämän nurinpäin mullistavaa yötyötä. Nyt sen
sijaan moista enää tuskin kuuleekaan, jos onkin
joku, joka sitä vielä puolustaa, niin se on aniharva,
tilaansa ja omaa parastaan ymmärtämätön.
Kaikkialla jo yksimielisesti tunnustetaan, että muutos
tuossa rasittavassa yötyössä on tehtävä. Ja tätä
muutosta ei voida millään muulla keinoin
saavuttaa. kuin poistamalla kokonaan yötyö. Etevimmät
lääketieteilijät ovat jo aikoja vakuuttaneet, että
yötyö on ihmisen terveyden pahimpia vihollisia.
Miksi emme siis tavalla tai toisella tätä vihollista
luotamme karkoittaisi?
Sanomalehtien yötyöstä maksettava
prosenttikorotus on näihin asti monenkin houkutellut
puoltamaan yötyötä: jonkun markan korkeammat
kuu-kaustulot on saattanut heidät ajattelemattomaksi
ruumiinsa terveydestä, on saattanut heidät
vai-hettamaan terveydensä kivuksi, hyvinvointinsa
pahoinvoinniksi, jopa päälle päätteeksi saattamaan
itsensä ennenaikaiseen hautaansa. Nykäään on jo
useammalle käynyt selville, että korotus palkassa
ei korvaa sitä mitä ihminen menettää yötyössä
terveydensä suhteen. Katselkaamme hiukan
tilastoa. Otaksukaamme esim. että
sanomalehtilatoja korkeintaan jaksaa 10—15 vuotta yötyössä
työskennellessään ansaita vuosittain 300 markkaa
enempi, kuin mitä hän päivätyössä voisi ansaita.
Erotus niinmuodoin tulisi 10—15 vuodessa hänen
tuloissaan tekemään 3,000—4,500 markkaa. Tämä
näyttää yhteenlaskettuna suurelta summalta, joka
tekee monenkin mielen iloiseksi nähdessään
millaiset summat voi saavuttaa itseään vähän
enemmän vaivaamalla 10 — 15 vuoden ajalla. Huomioon
on sen sijaan toiselta puolen otettava, kuinka
moni noista samaisista latojia’a on voinut tämän
ajan terveydensä säilyttää, kuinka monta markkaa
eivätkö ole saaneet lääkärille luovuttaa ja
kummoiset säästöt heillä tästä koroitetusta palkastaan,
jonka kuukausittain nostavat, on. Tapahtuu usein,
että lääkäreille ja lääkkeisiin"saapi moni yötyön
rasituksesta maksaa monin kerroin enemmän, kuin
mitä tämä korotus tekee. Jos joku voikin pysyä
tämän ajan terveenä ja nämä säästöt tehdä, niin
on se jo silloin miltei elämänsä elänyt, hänen
perheensä on silloin jo turvaton, jollei hän itse
kuulu mihinkään eläkelaitokseen. Silloin
tarvitsevat perheenjäsenet sekä useasti hän itsekin vielä
apua. Nämä säästöt ovat silloin pienet. Mutta
päivätyössä voisi hän vähintään työskennellä 20 —
25 vuotta tasaisella palkalla ennenkuin hänen
palkkaansa työhönkykenemättömyyden takia
ruvettaisiin vähentämään. Tällä 10 vuoden ajalla, joka
tulisi olemaan erotus hänen
työhönkykeneväisvy-tensä ajassa, voisi hän myöskin miltei saavuttaa
tämän yötyölatojan säästämän summan’
säästäväisyydessä; sen lisäksi kerkiäisi hän jo tällä ajalla
hankkimaan lapsilleen täydellisen kasvatuksen, siis
vanhuuden turvan, jos ei muutakaan säästöä
hänellä olisi olemassa. Hän voisi näin ollen elää
enemmän aikaa omaistensa hyväksi vähemmän
itseään vaivaamalla.
Erotus on, kuten näkyy, suuri yötyöläisen ja
päivätyöläisen välillä.
Bref från S:t Petersburg.
Då härifrån, hvad jag observerat, i Gutenberg
ej på länge något varit synligt, tager jag mig
friheten att förtälja om förhållandena i S:t
Petersburg inom vårt fack. huru torra och knapphändiga
de meddelanden jag kan lemna än blifva.
Att i en stad med öfver 1 miljon innevånare
och centrum för hela Rysslands andliga
värksam-het, äfven den litterära produktionen måste vara
betydlig, ocli tryckeriernas antal och storlek i för-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
