Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o o
GUTENBERG
3
huvitteli noin satakunta osanottajaa itseään
tanssilla aina myöhään yöhön. Laulukunta esitti
mua-tamia laulukappaleita.
— Kirjapainossa vallitsevien kiireitten
takia on tämä numero Gutenbergia hiukan
myöhästynyt.
Föreningssträfvandena. — Yhdistysriennoista.
— Helsingin kirjanpainajain yhdistyksen
kuukauskokouksessa t. k. H p:nä ilmoitettiin:
että yhdistykseen jäseniksi oli kirjoitettu hrat
A. Sandberg ja O. Levander:
että kuukausmaksujen laiminlyömisen takia
oli vhd. erotettu hrat K. Kajander ja I. Sarelius;
että ylidist. ulkona olevia saatavia oli
kau-punginv. Bäckmanin kautta saapunut 28 mk:
että johtokunta oli Stipendirahastosta tehnyt
■110 mkan lainan Gutenbergin 1894 vuoden
painokustannusten suorittamiseksi;
että asianajaja A. Vuoriselle oli toimeksi
annettu asianomaisesta paikasta hankkia lupa
yhdistyksen lipun käyttämiseen:
että oli kiertokirjeellä kehotettu
maaseutulaisia ryhtymään Gutenbergiä kannattamaan; ja
että ulkotyöläisten lakkokassaan on
johtokunnan toimesta listoilla kerätty 330 mk. jotka rahat
on jätetty lakkokomitealle.
Keskusteltiin ammattiyhdistysten
keskuskomitealta saapuneen kirjeen johdosta, koskeva
työväen edustajien saamisesta ensi valtiopäiville.
Kokous lausui toivomuksenaan, että työväestö
koettaisi tavalla tai toisella saada porvarissäätyyn
edes jonkun työväen asioita harrastavan henkilön.
Hra Ahlroosin ehdottamasta kysymyksestä
obligatoorillisen eläkerahaston perustamisesta
Suomen kirjanpaiuajain keskuudessa syntyi
pitkänlai-nen keskustelu. Kysymyksen, joka kahdessa
viimeisessä numerossamme on ollut tarkemmin
ruotsinkielisenä alustettuna, alusti lyhyesti esittäjä,
huomauttamalla miten tärkeätä olisi jokaiselle
kuulua tällaiseen eläkerahastoon sekä toivoi, että
yhdistys panisi asian eloon mitä pikemmin.
Hra J. A. Snell katsoi, että tällaisen
eläkelaitoksen perustaminen kävisi Suomessa vielä miltei
mahdottomaksi työväen keskuudessa. Puhuja
sanoi kyllä itse periaatteessa kannattavansa aatetta,
mutta sen toteuttamista meillä käytännössä epäili
hän suuresti; se tulisi vaan, puhujan mielestä,
ehkäisemään meillä jo olevan Vanhusrahaston
kartuttamista, sitä kun juuri on aijottu turvaksi
ikääntyneille kirjanpainajille. Meillä on jo tämä
asia otettu hallituksen puolesta keskustelun
alaiseksi ja toivoa sopii, että se tätä tietä saadaan
pikemmin ratkaistua, jos maltilla odotamme,
lausui puhuja.
Hra Hoimela ihmetteli suuresti hra Snellin
vastustavaa kantaa tällaisen kysymyksen suhteen.
Huomautti mitenkä yhdistyksen nykyiset
rahastot ovat horjuvalla kannalla: joku niihin panee 1
markan kuukaudessa, vaan suurin osa ei mitään.
Näin ollen kun tulee aika, että niistä ruvettaisiin
apua jakamaan, niin epäselvää on kenelle niistä
on apua annettava; pitääkö jokaiselle jakaa,
sellaisellekin, joka ivallisesti hymyillen on kääntänyt
selkänsä, kun häntä on pyydetty laskemaan
jonkun rovon rahastoihin. Lujempaan
organisatsioo-niiri on meidän välttämättömästi pyrittävä, jos
mieli saada tilaamme korjattua siltä horjuvalta
kannalta, missä se vielä nykyään on. Juuri tämä
puheenaoleva Vanhusrahasto on saatava niin
järjestettyä, että siitä on todellista hyötyä jokaiselle
Meidän jokaisen velvollisuus on ryhtyä tällaisen
eläkerahaston kannattamiseen eikä odottaa siksi
kunnes hallitus ryhtyy tällaisia meille laittamaan :
hallituksen apua tässä suhteessa saisimme odottaa
pitkät ajat, tuskin tulisimme sitä koskaan
saamaan Meillä oleva Suomen kirjanp. apurahasto
ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia ja jos
mahdollisesti saadaankin sen säännöt
ajanmukaisim-miksi muutettua, niin sittekään ei se voi olla mi-
kään pakollinen eläkelaitos, vaan ainoastaan
sai-rasapurahasto ja omalla alallaan kipeän tarpeen
vaatima, sitä ei siis voi muuksi muuttaa. Puhuja
ehdotti 5-miehisen komitean asettamista asiata
lähemmin harkitsemaan.
Hra Bäckman yhtyi pääasiallisesti hra
Hoi-melaan. Huomautti mitenkä kevytmielisesti
monikin hävittää palkkansa eikä pane penniäkään
vanhuuden turvaamiseksi.
Hrat Söderlund, Karjalainen, Skogster ja Kosk
eivät myöskään katsoneet ajan otolliseksi
tällaisen eläkelaitoksen perustamiseen Hra Söderlund
huomautti, että kirjanpainajain palkka nykyjään
vaihtelee suurimmaksi osaksi 100—130 markan
välillä kuukaudessa. Kuinka silloin voi kuulua
kaikkiin eläkelaitoksiin perheellinen mies, jos vielä
lisäksi on sattunut ottamaan henkivakuutuksen.
Ehdotettu aate voi käydä päinsä teoriiassa, vaan
oi käytännössä, lausui puhuja.
Hra puheenjohtaja oli myöskin sitä mieltä, että
ehdotettu rahasto ei tulisi meillä menestymään.
Huomaitti, että koulunopettajain eläkerahasto sekä
useat muut virkamiespiireissä olevat
eläkerahastotkaan eivät ole voineet pysyä pystyssä ilman
valtion apua. ei siis tämäkään ehdotettu laitos
tulisi kannattamaan.
Hrat Hoinwla ja Ahlroos huomauttivat, että
työmiesten perustamalla eläkelaitoksella on
yhtäläinen syy saada valtioapua kuin muillakin
samal-laisilla laitoksilla. Huomauttivat myös mitenkä
epäedullista on meikäläisille henkivakuutus, jos
kerran olisi ammattikunnalla olemassa oma
eläkelaitos. Se, joka jo kerran on ottanut
vakuutuksen, ei enää voisi kuulua ainakaan eläkelaitoksen
korkeampiin osastoihin.
Loppupäätökseksi tuli, että kysymys pantiin
pöydälle ensi syksyyn.
Toimikunnan ehdotuksesta keskusteltiin vielä
mitä yhdist. voisi tehdä sellaisten henkilöiden
suhteen, jotka ovat yhdistykselle voikaa, vaan
eivät tahdo maksaa. Kokous antoi johtokunnalle
vallan tavalla tai toisella hankkia kaikki ulkona
olevat saatavat. Ohjeena lausuttiin, että näiden
henkilöiden nimet ovat ensin julaistavat
Guten-bergissä ja jollei se auta. niin on käytettävä lain
voimaa.
Lopuksi lausuttiin toivomuksena, että
yhdistys »Kirjapaino Tontut" ja „Konemestariklubi"
liittyisivät yhdistykseen.
Kokouksessa oli läsnä noin 30 jäsentä.
— Turun kirjanpainajain yhdistyksen
kokouksessa huhtik. 26 p:nä oli keskusteltavana
kysymys, joka kosketti piirustustaidon hankkimista
oppilaille jo oppiaikanaan. Koska piirustustaito
on aina tunnustettu välttämättömäksi
kirjapaino-ammatissa, oltiin yksimielisiä siitä, että
kirja-painoammatin alalle antautuvien olisi jo
oppiaikanaan saatava tarpeellista opetusta tässä taidossa.
Päätettiin kääntyä kirjapainojen isäntien puoleen
pyynnöllä, että he määräisivät oppiin otettujen
nuorukaisten käymään vähintäin kaksi vuotta
Turun taideyhdistyksen piiruskoulussa tai jollei
oppilas omaa sellaista hoitoa piirustuksessa, että
hän voidaan vastaanottaa mainittuun kouluun, sitä
ennen harjoittelemaan käsityöläiskoulussa.
Yhdistyksessä kauvemman aikaa puheena
ollut soittokunta-asia saatettiin nyt lopullisesti
ratkaistuksi, päättämällä tilata heti torvet sekä sen
jälkeen ryhtyä liarjotuksiin.
Päätettiin hankkia lippu yhdistykselle sekä
annettiin parin jäsenen huoleksi hankkia tietoja,
mistä sellaisen sopivimmin voisi hankkia —
ehkäpä Saksasta.
Viimeisessä johtokunnan kokouksessa
myöB-nettiin ero rahastonhoitajan toimesta hra F.
Alholle sekä päätettiin jättää yhdistyksen rahavaro- |
jen hoito puheenjohtajalle siksi kun yhdistys on
ehtinyt valita uuden jäsenen johtokuntaan siitä
eronneen hra Alhon sijaan.
— Typografernes i Åbo
understödsförening, stiftad är 1851. reorganiserad år 1868 och
som år 1890 erhållit sina nu gällande stadgar stad-
fastade. har under år 1895 utan några störingar
värkat för det ändamål, föreningen har sig förelagdt,
nämligen att bereda sjukhjälp, begrafningshjälp
samt pension åt sina delegare samt deras enkor
och barn.
Föreningen, hvars kapital vid ingången af år
1895 utgjorde 29.718 mark. har fått detta under
sagda år förökadt med 1,667 mark 58 p . hvadan
detsamma vid 1895 års slut utgjorde 31,385 mark
58 penni.
Intraderna för året hafva utgjort: delegarenes
inbetalningar mark 645: 50, influtna räntor å
utlånade medel mark 1,512: 08 = 2,157: 58. Utgifterna
hafva utgjort: sjukhjälp åt 5 delegare för
sammanlagdt 16 veckor mark 160, pension åt 5 enkor
och barn efter atlitne delegare mark 330 = 490,
hvadan årets behållning utgör mark 1.667: 58 penni.
Delegarenes antal utgjorde vid årets slut 39.
Den älste af delogarene är född 1812.
Föreningens kapital var sålunda placeradt:
Utlånade mot 11 reverser Fmk 19,390: —
Deponerade uti 2:ne banker „ 11,972: 65
Inventarier....... 33: 60
Skuld till ordföranden
Fmk 31,396: 25
10: 67
Föreningens kapital Fmk 31,385: 58
Efter inom tryckerierna förrättade val af 3:ne
revisorer tillföllo de flesta rösterna faktor K. H.
Hellstén (21), konstförvandten K. F. Hagman (20)
och konstförvandten Alex. Koskelin (14). Då
faktor Hellsten var hindrad att öfvervara revisionen,
har den samma värkstälts af herrar Hagman och
Koskelin, hvilka icko hade några anmärkningar
att framställa emot räkenskaperna.
Vid samtidigt företaget val af ordförande och
2:ne ledamöter;i direktionen i stället för dem, som
voro i tur att afgå. tillföllo samtliga vid tillfället
afgifna röster för ordforandevalet herr
boktryckeri-egaren G. TK Wilén, som sedan den 1 januari 1873
haft denna funktion sig anförtrodd, hvarjämte
konstförvandten K. A. Ekqvist (med 18 r.) och
faktor J. A. Salminen (med 17 r.) blefvo till
ledamöter återvalde. Direktionen utgöres f. n.. förutom
af förenämde personer, af faktorerne K F.
Wikman och J. F. W. Enkt. — Å. U.
— Hedrad kamrat. Typografen Axel Weiss,
anställd vid Aftonbladets sätteri i Stockholm, fyllde
den 19 mars 50 år, och honom till ära hade
kamrater på ett smak fullt sätt dekorerat hans
arbetsplats den dagen, hvarjämte han, som tillika är
kassör i officinens understödskassor, erhöll en
prydlig plånbok med inneliggande 50 kronor eller „det
högsta belopp, som kassören", enligt vederbörliga
stadgar, ,på en gång får innehafva." — Tf. B.
— Nya Dagligt Allehandas
boktryckeriaktiebolag betalar i år liksom flera föregående år
den del af sina arbetares skatter, som förfaller
vid de två sista uppbördsstämmorna, alltså
närmare hälften af hela skattebeloppet. — Tf. B.
Från landsorten. — Maaseudulta.
Turku, toukok. 5 p:nä 1R9G.
Minäkin aijon pakista vähäsen tämän
paikkakunnan oloista, kaikesta mitä sen jälkeen on
tapahtunut, kuin viimeksi Gut. ollut kirje sisältää.
Yhdistyksellämme oli kokous, josta kai
virallinen uutinen tulee olemaan, jossa päätettiin
ammattilaisten keskuudessa koota Helsingin
lakkolaisille raha-apua, mikä keräys tuotti noin 17
markkaa (G. W. Wilenin painosta, vaikka onkin
suurin täällä, oli merkitty listaan Smk o:oo\. —
Ammattiyhdistysten keskuskomiteaan, joka on
päätetty jälleen eloon herättää yllämainittujen
yhdistysten johtokuntain aamupäivällä pidetyssä yhtei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
