Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
GUTENBERG
N:o 7
sessä kokouksessa, valittiin yhdistystämme
edustamaan lirat F. Alho ja W. Heinonen. — „Gut."
olleesta kehoituksesta maaseutulaisille sen
kannattamiseksi päätettiin ensi aluksi kehoittaa
jokaista tilaamaan sitä, tahi ellei se tuottaisi
toivottua tulosta, niin otettaisiin asia uudestaan esille
seuraavassa kokouksessa. Kaikki läsnäolijat
kumminkin olivat sitä mieltä, että se olisi suureksi
vahingoksi, jos lehden ilmestyminen
keskeytettäisiin. Minä puolestani olen sitä mieltä, että
yhdistys luovuttaisi rahastostaan erityisen summan
lehden menojen suorittamiseen, sillä epäilen, että
yllämainittu toimenpide ei voi tuottaa toivottua
tyydyttävää tulosta.
Surullisena uutisena täytyy mainita täältä se,
että 3’hdistys ja koko ammattikunta menetti
innok-kaimman jäsenensä, hra Felix Alhon, joka on
kutsuttu Satakunnan kirjapainon faktoriksi Poriin.
Hänen muuttonsa on suureksi vahingoksi
yhdistykselle, hän kun ensiksikin oli yhdistyksen
rahastonhoitaja, josta toimesta hänellä kyllä oli
huolta, koska yhdistyksellä nykyään on 4
rahastoa, joissa yhteensä on rahoja noin 3,500 mk ja
kun siitä toimesta tähän asti ei vielä ole maksettu
mitään palkkiota. Muuten oli hän useammissa
toimikunnissa, joita yhdistyksessä on valittu, sekä
muutenkin ollen aina ensimmäisiä miehiä, kun
jotain ammattikunnan edestä oli tehtävä. Paitsi
omaa yhdistystä ja kuntaa, oli hän vielä lämmin
raittiusaatteen kannattaja ja sen eteen
työskentelevä. Työväenyhdistyksessäkin oli hän tunnettu
innokkaana toimimiehenä. Mutta kaikkien näiden
toimien ohessa ei hän laiminlyönyt tehtävätänsä
kirjapainossa, sillä hän oli tunnollinen ja tarkka
työssään. Häntä kaipaavat kaikki tilaansa
ajattelevat ammattilaiset ja erittäinkin omat työtoverit.
Hän työskenteli viimeksi Åbo Tidningin painossa.
Todistaakseen hra A:lle kiitollisuuttaan, olivat
toistakymmentä ammattilaista kutsuneet hänet
viime sunnuntaina Linnea-kahvilaan, jossa syötiin
yhteinen illallinen ja pidettiin puheita.
Toivomuksena lausuttiin, että hra A. edelleenkin tulisi
pysymään yhtä uhraavaisena ja työskentelevänä
ammattikunnan yhteisen hyväksi, vaikka hänen
olo-suliteensa nyt muuttuvatkin. Hän puolestaan
lupasi täyttää sen mitä hän voi. Hilpein mielin
erottiin klo 12 ajoissa. Seuraavana aamuna klo
7 matkusti hän kaupungista. Asemalle oli vielä
muutamat toverit tulleet sanomaan hänelle
viimeiset jäähyväiset. Toivon hänelle onnea ja
menestystä uudessa toimessaan.
Sivumennen mainittakoon erään
ammattitove-rin sopimattomasta käytöksestä mainitussa
hy-västijättökemuissa. Hän saapui tilaisuuteen
osaa-ottamattomana ja alkoi lasketella solvaavia sanoja
ammatti tovereistaan, luullen kai itsensä oikein
merkilliseksi. Tämä teko ei ollut hänellä sitä
paitsi ensi kerta. Kaikki juhlatilaisuuteen
osanottajat kumminkin toivovat vastaisuudessa, ettei
hän enää koskaan tulisi häiritsemään toisten
toimeenpanemia juhlallisuuksia, ellei hän muuta
mieltään. Vieläpä teki hän tätä tekoaan yleisessä
ravintolahuoneessakin, jossa oli muutakin yleisöä.
Hänen nimeään en tahdo julkaista, vaan lausun
sen toivomuksen, että jos hän vastaisuudessa
päättää mennä samana iltana „viftille", kun toiset ovat
johonkin kokoontuneet, että hän olisi menemättä
sinne, missä he ovat, sillä hän häpäsee itsensä
enemmän kuin toiset, vaikka hän ehkä luulee
päinvastoin.
Naskali.
Münchaus-bref.
Huru man funderar och funderar så kan man
aldrig komma till något resultat angående den
stora förändring en person kan göra till natur,
tanke och uppförande då han på ett eller annat
sätt kommer något litet till makten. Jag menar
härmed skillnaden mellan en arbetare och en
arbetsledare — det är som om högfärdsdjäfvulen
vore strax färdig att stiga in då man blir utnämnd
till »maife". Detta bevisar nu t. ex. den till sist
utnämde stora banbrytaren — socialisten och
frihetskämpen.
Hvar och en fordrar så länge han är
arbetare att allt skall vara i lag efter hans vilja,
man önskar en skälig arbetslokal och arbetstid,
god aflöning, o. s. v., men genast som man blir
beskärd med en „ nåd i g utnämning" lyfter man på
näsan och tänker som så „nu är jag herre på
täppan, den som inte vill arbeta efter den lön jag
ger, så kan den gå sin väg". Tryckeripersonalen
skall rensas, nyktra, ordentliga och skickliga
arbetare skall man ha. Löneförmånerna att förtiga.
Om jag möjligtvis genom »ögontjänst" kunde
knipa en faktorsplats, så skulle jag vara stor
arbetarevän i offentlighetens ögon. men på
tryckeriet skulle jag trampa i mina „fäders" skor, utom
i afiöningssättet. Jag skulle ställa lönerna så att
principalens och min pung blefve späckade och
om arbetarens skulle jag bry mig tusan om. Alla
accidenser, tabeller och allt »fortel" skulle mina
arbetare få arbeta på månadslön för 90 mk i
månaden. men „oxsatsen" kunde de gerna få rknoga"
på beräkning efter nu gällande tariff.
Praktiskt och humant icke sant, hvaba?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
