Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantarna
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, 18%
IV årg.
N:o 10 * 1
IV vuosik.
Prenumerationspris:
Helt år ... .
Koko vuosikerta .
Tilaushinta:
. . . I
I
i m.
Postportot tillkominer — Postimaksut
tulevat lisäksi
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Ahlroos
-(Ansvarig — Vastaava)
K. Hoimela
Annonspris: — Ilmoitushinta:
Per petitrad......^ g.
Petiiti-riviltä......t
P-
Juni
1
Kesäkuu
(puteli é>er<jfin tifauötnaßsuja
nil lähetetty: Jyväskylästä hra f Johanssonin kautta
18 mk; Helsingistä Simeliuksen pcrill kirjap 13 mk;
Xga Pressen in lcirjap. 16 mk sekä
Hufvudstadsbladetin lcirjap. ~> mk.
A. V. Berg.
Q.\<ten£erqin tifaajat!
Tilausmaksut t. v. ensi proliskolta olisi nyt
suoriteltavat.
A. V. Berg.
Otofe: Päivälehden kirjnp.
(pnfenßerys prenumeranter f
Prenumerationsafgiften fSr första half året borde
nu inbetalas.
A. V. Berg.
Adress: Päivälehtis tryrkeri.
&
(/ utenbcrg’in suomenkielisen osaston toimittajan
(J osote tulee kesäkuun 1 p:stä muuttumaan
Uudenmaankadulta 36 Erikinkadulle 7 (2:seen
kerrokseen).
Ehdottomasti raitis ja hyvillä todistuksilla
varustettu kirjapainaja haluaa n vt heti painajan paikkaa. No
arv. kirjapainonomistajat ja faktorit, jotka tämän
huomaavat, tehkööt hyvin ja lähettäkööt vastineen t. 1.
toimitukselle nimimerkillä ..Painaja".
Onko obligatoorinen eläkelaitos
kirjanpainajille tarpeen vaatima?
Kysymys erityisen eläkelaitoksen
perustamisesta kirjanpainajain keskuudessa on jo tässä
lehdessä ollut ruotsinkielisenä perusteellisesti
pohjustettuna, mutta koska monelta taholta on tullut
muistutuksia siitä, ettei kysymystä ole laisinkaan
kypsytetty suomalaisissa lukijoissa, niin tahdomme
vieläkin koskettaa asiaa lyhykäisesti.
H:gin kirjanpainajain yhdistyksen viimeisessä
kokouksessa, jossa asia oli keskustelun alaisena,
ei kukaan ollut asiassa vastustavalla kannalla
muulla tavoin, kuin että joku pelkäsi, ettei
eläkelaitos voisi tulla meillä käytännössä toteutumaan
eikä kannattamaan. Otettiin esimerkkiä
virkamiespiireissä olevista eläkelaitoksista, miten ne meillä
kituvat huonoissa oloissa, eivät voisi pysyä
pystyssä ilman valtion apua, lausuttiin kokouksessa
Tämä on kaikki todenperäistä, sen täytyy
myöntää. Mutta onko meidän nyt tämän kaiken
perusteella jäätävä odottamaan tällaista, ehdottomasti
tärkeintä laitosta, siksi kunnes se meillä rupeaisi
kannattamaan? Kuka voisi määritellä sen ajan
pituuden, jonka perästä voisimme sanoa, että nyt
sellainen laitos meillä jo kannattaa, nyt on aika
ryhtyä moista puuhaamaan, jollemme nyt heti
rupeaisi itse tätä aatetta keskuudessamme
kypsyttämään. Kokouksessa lausui myös eräs puhuja,
ettii odottaisimme, kunnes hallituksen puolesta
ryhdyttäisiin toimiin asian eduksi. Tämä odotus
olisi myös mielestämme yhtä pitkää kuin
leveä-täkin. Kotimainen hallituksemme ei ole
ennenkään tehnyt työväen eduksi mitään sellaista, joka
ei heidän omassa keskuudessaan ensin olisi pantu
alulle, ei siis nytkään voi tältä taholta enempää
toivoa. Tämä on siksi iso reformi, ettei hallitus
ryhdy sitä toimeenpanemaan, ellei työväki itse
näyttäydy toimissaan, että se on sille todellisen
tarpeen vaatima. Ja tätä aatetta emme näin ollen
voi muulla tavoin parhaiten keskuudessamme
kypsyttää, kuin että ryhdymme tuumasta toimeen
mitä pikemmin sen parempi.
Olomme ehdottaneet, että eläkelaitos tulisi
olemaan useampi osastoinen; sen korkeampi
kuu-kausmaksu tulisi olemaan esim. 5 ja alhaisin 2
mk. 30 vuoden maksuaika oikeuttaisi vasta
saamaan täyden eläkkeen laitokseen maksavalle, jonka
suuruus tulisi riippumaan sisäänmaksetusta
matemaattisesta arvosta, s t. s sen mukaan, minkä
osaston maksut on maksuajallaan suorittanut Jos
taas ei kerkiäisikään maksamaan koko tätä
määräaikaa täyteen kuoleman tai muun tapaturman
sekä kivuloisuuden sattuessa, niin on maksajan
omaiset, vaimo ja lapset, jonkun säännöissä
sittemmin lähemmin määrätyn ajan saapa eläkettä
kassasta sen matemaattisen arvon mukaan, kuin
maksaja on kerinnyt siihen maksaa tai jos hän
itse vielä on elossa, vaikka työhön
kykenemättömänä, niin on ainoastaan hänelle itselleen
maksettava sairausapua edellä mainitun matemaattisen
arvon mukaan.
Maksujen suorittaminen kassaan olisi
laitettava niin sopivaksi kuin mahdollista. Jokaisessa
työpaikassa tulisi olla ylöskantomies, joka joka
palkanpaksupäivänä kantaisi jäsenmaksuja ja
toimittaisi jäsenten jäsenkirjat joko e’äkclaitoksen
puheenjohtajan tai jonkun muun sitä varten
uskotun henkilön kontrolleerattavaksi ja
kuitattavaksi, jotta jäsen joko uutta työpaikkaa, apua tai
eläkettä hakiessaan voisi heti todistaa kuuluvansa
eläkelaitokseen.
On väitetty, että henkivakuutuksen ottaminen
olisi ajanmukaisin toimenpide työmiehelle
perheensä ja vanhuuden päiviensä turvaamiseksi.
Olemme tässä kohden kerrassaan vastaista mielipidettä.
Mielestämme henkivakuutus ei meikäläisten
keskuudessa ole vielä kantanut — ja kuka ties josko
se koskaan tuleekaan kantamaan — niitä
hedelmiä, kuin moni mielessään kuvittelee vakuutusta
ottaessaan. Emme tarvitse muuta selitystä tähän,
kuin otamme vakuutusyhtiöiden
vuosikertomuksista luettelon niistä työväenluokkaan kuuluvista
henkilöistä, jotka ovat syystä tai toisesta
jättäneet joko vanhemmista tai nuoremmista
vakuutuksistaan vuosimaksunsa suorittamatta ja niin
muodoin menettäneet koko, väliin hyvinkin suuren,
sisäänmaksetun omaisuudensa. omistusoikeuden,
niin muodoin rikastuttaen vaivalla kokoonhaalitulla
omaisuudellaan jo ennestään rikkaita
vakuutusyhtiöitä. Eläkelaitoksessa ei hän koskaan tule
sitä tekemään. Saattaa kyllä olla mahdollista, että
joku tulee siihen maksamaan enemmän, kuin mitä
siitä tulee nauttimaan, mutta tämä on
sanomattoman vähäistä, verrattuna siihen, mitä
henkivakuutuksen kuolemisen kautta tulee kärsimään. Joka
kerran jaksaa maksaa vaikkapa pienempääkin hen-
kivakuutusta. jaksaa myös suorittaa jonkun
osaston mukaisesti eläkelaitokseen. Ja ken taas
kerran kuuluu eläkelaitokseen, niin on sellaisen
tarpeetonta enää hakea henkivakuutusta, hänen
vanhuuden päivänsä ja kuolemansa jälkeen vaimonsa
ja alaikäisten lastensa toimoeutulo on silloin
turvattu.
Eläkelaitoksen pakollisuutta on myös suuresti
meillä pelätty. Saksassa on tällainen laitos jo
ollut olemassa useampia vuosia eikä sieltä ole
kuulunut sen suurempia hankaluuksia tässä suhteessa
Jos jokainen työnjohtaja ja -antaja meillä suostuu
tekemään samoin kuin Saksassakin, ettei nim.
työnsaanti tule kysymykseenkään ellei kuulu
eläkelaitokseen, satunnaiset syyt kumminkin huomioon
ottomalla. Emme tiedä mikä olisi
ammattikunnassamme suurempaa siunausta tuottava toimenpide
kuin tämä. se olisi monen auttava suuresta
kurjuudesta Ja sen toteentumisesta emme laisinkaan
tarvinne olla epävarmat, jos vaan jokainen
ryhtyy innolla toimeen. Tilaisuutta siihen on
jokaisella, pieni[alkkaisellakin.
Laskemme jokaisen Suomon kirjanpainajan
mieleen vakaasti harkittavaksi nämä tässä
esiintuomamme asianhaarat, asia kun taas on otettava
syksyllä uudelleen keskustellu alaiseksi H:gin
kir-janp. yhdistyksessä. Toivottovasti tulee
ammattikuntamme muutkin yhdistykset ottamaan asian
vakavan keskustelun alaiseksi ja siitä mielipiteensä
lausumaan.
Bref från Björneborg.
Mulet, och kulet liar det varit under hela
vår-sommaren. och antager jag att kölden värkat också
pä samtlige af våra typografer, emedan, försäkrar
jag. om det hade funnits tillräckligt varmt intresse
hos desse, det ej då hade gått såsom det nu gick
med beräkningsfrågan.
För att hrr kolleger i hufvudstaden rn. fi.
orter där Gutenberg har sin spridning måtte fa
kännedom om huru samtlige typografer härstädes
förfarit gentemot sig själfva och siua kamraters
rättvisa fordringar, anför jag nedanstående:
En beräknings fråga i Björneborg.
Under denna vår ha typograferne härstädes
flere gåuger sammankommit för att diskutera
diverse yrket rörande frågor. Bland dessa förekom
äfven frågan om behofvet af införandet af
beräk-ningssätt för tidningssättarne. enligt 88 p. pr 1,000
fyrkanter ’-). Det nuvarande beräkningssättet
ansågs äfven med rätta medföra flere ölägenheter
och orättvisa mot arbetarne.
Tidningssättarne härstädes arbeta nämligen
på fast lön, hvilket redan i och för sig är orätt,
då man tager i betraktande sättarnes olika
produktionsförmåga.
Vid Sataküntas tryckeri, där desse tre herrar
äro anstälde, som voro största orsaken till att vi
ej erhöllo det önskade beräkningssättet, - aflönas
dessutom sättarne sä löjligt, att det nog förtjänar
omnämnas, ty det sker på grundvalen af huru länge
*) Hvarför oj den i hufvudstaden existerande
alfa-hetheräkningon?
1! tf i anm.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
