Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors <$> Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, 189fi
IV årg.
N:o 11 ♦ 1
IV vuosik.
Prenumerationspris: —
Helt år.....
Koko vuosikerta . .
Postportot, tillkommer
tulevat lisäksi
Tilaushinta
■ • »
Postimaksut
4 m.
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Ahlroos — K. Hoimela
(Ansvarig — Vastaava)
Annonspris: — Ilmoitushinta:
Per petitrad......
Petiiti-riviltä......’
Juni
15
Kesäkuu
(yufcti Sergtn fi/auämaJcsiya
on lähetetty: Maarianhaminasta hra A. Hjelm 4: SO;
Helsingistä Hufvudstadsbladetin kirjap. S mk;
Loni-sasta hra Stenberg 4: SO.
A. V. Berg.
Yhdistyksen päätöksen mukaan tmi istutetaan
vieläkin allamainittu ja henkilöitä tämän kuukauden
kuluessa suorittamaan velkansa yhdistykselle, jos
tahtovat välttää laillista ulosottoa: O. Savolainen, N
Tschereda, E Nybäck, A. Wiekstedt. P. WahUUn,
Fa-ger sten, S. Salmi, A. Norrgård ja K. Roine.
Johtokunta.
Enligt föreningens beslut påminnas ytterligare
nedanstående personer att träda i liqvid med föreningen
inom denna månads utgång, ifall de vilja undvika
rättegång: O. Savolainen, N. Tschereda, E. Nybäck,
A. Wickstedt, P. Wdhlstén, Fagersten, S. Salmi, A.
Norrgård ocli Ii Roine.
Bestyreisen.
Maistakaa Vanhusrahastoa!
Onko sanomalehtien yötyö
poistettava?
II.
Niinkuin edellä sanoimme, on sanomalehtien
yötyön poistaminen työmiesten puolelta jo
tunnustettu ja suuresti toivottu asia. Nyt on vaan
kysymyksessä, millä tavalla tämä parhaiten
voidaan toteuttaa. Kuten luultavaa on. tulevat,
sanomalehtien kustantajat sekä toimittajat tätä
muutosta vielä jyrkästi vastustamaan. Asiaa on siis
puolelta ja toiselta tarkoin harkittava, ennenkuin
ryhdytään sen täytäntöön panemiseen.
Katselkaamme ensiksikin, millainen voisi
mahdollisesti olla tuo toimituksien puolelta
pelätty-isku sanomakirjallisuutemme kehittymiselle, jonka
nykyiset aamulehdet tulisivat kärsimään, jos ne
muutettaisiin iltapäivällä ilmaantuviksi.
Se seikka on meille kerrassaan
käsittämätöntä, millä tavoin lehdet tulisivat sisällöltään ja
taloudelliselta kannalta kärsimään tämän
muutoksen johdosta. Pitempien kirjotusten suhde tulisi
pysymään entisellään. Pahennukseksi ei taas
luulisi lukijoille olevan, jos he iltasin, jolloin
jokaisella luultavasti on yhtä hyvää aikaa
sanomalehtiä lukea kuin aamusinkin, jolloin jokaisella —
tyhjäntoimittajia lukuunottamatta — on kiire
toimiinsa, saisivat lukea uutisista aamupäivän
tapahtumia. Mieluummin kai jokainen tämän tekisi
kuin että ne nykyään vasta saadaan lukea
seuraavana päivänä.
Taloudellinen tappio, jonka lehdet muka
tulisivat kärsimään, on taas kerrassaan lorupuhetta
tai sitte ymmärtämättömyydessä laskettua.
Päivän selvää on, että taloudellinen voitto olisi
heille tästä muutoksesta, voitto kieltämätön, jonka
kautta voisi lehtien koko suurentua ja tilaushin-
nat, jotka meidän sanomalehdillämme ovat vielä
tavattoman korkeat, suuressa määrin laskeutua.
Tällä tavoin tulisivat lehdet mielestämme
enemmän täyttämään tarkoitustaankin kuin ennen,
levittämään sivistystä jokaisen vähävaraisimmankin
kansalaisen kodissa. Se palkankorotus, joka
nykyään maksetaan yötyön korvaamiseksi lehtien
palveluksessa oleville, ei ole pieni, se lisää lehtien
kustannusmenoja monella kymmenellä prosentilla
vuosittain. Ja näitä menoja ei voi poistaa niin
kauan kuin yötyö säilytetään. Päinvastoin on jo
kuulunut ääniä varsinkin maaseutulelitien
palveluksessa olevien puolelta — ja emme luule, että
helsinkiläistenkään lehtien latomalmoneissa kauan
pysytään tyyninä, — että yötyöstä nykyään
maksettava prosenttikorotus ei ole riittävä, jonka vuoksi
ei liene pitkältä odotettavissa ennenkuin kaikkialla
aletaan vaatia sen korottamista. Edullisemmaksi
niin isännille kuin työmiehillekin katsomme
kumminkin sen, että työskenneltäisiin yhteisin voimin
siihen suuntaan, jotta nykyiset aamulehdet
tulisivat kaikkialla iltalehdiksi.
Se väite sanomalehtimiesten puolelta, että, kun
meillä sanomalehtialalla on pyrittävä eteenpäin
niinkuin muuallakin, tämä ehdotettu muutos tulisi
suuresti tätä pyrintöä ehkäisemään, ei pidä
paikkaansa. Niinkuin edellä sanoimme, ei sisältö
lehdissä tulisi muutoksen kautta suuresti muuttumaan,
vaan ainoastaan menot suuressa määrin
vähenemään. Tunnustettua kaikkialla lienee, että meillä
on sanomakirjallisuus saatava kehittymään yhtä
korkealle kuin muissakin sivistysmaissa. Tähän
nyt juuri lienee yhtenä hyvänä apukeinona se, että
saadaan nykyiset korkeat kustannukset niiden
ulosannissa laskeutumaan niin paljo kuin mahdollista
Mikä siis meillä estä’si meidän aamulehtiänime
muuttamasta iltalehdiksi, jos vaan asiasta
yksimielisesti sovittaisiin? Ulkomailla on myös viinit
aikoina ruvettu käymään sotaa yötyötä vastaan
Mutta noissa maailman suurkaupungeissa on sitä
miltei mahdoton poistaa, sillä heidän suuret olonsa
vaativat, että lehdet ilmaantuvat kaksi kertaa
päivässä, jotta luonnollista on, että toinen numero
silloin täytyy valmistaa yöllä. Meillä ei taas
tällaista tule kysymykseenkään. Pienet olomme ei
koskaan tule sanomalehtiämme kaipaamaan kaksi
kertaa päivässä ilmaantuviksi. Mutta joka päivä
ilmaantuvien lehtien lukumäärä tulee kylläkin,
kuten viime aikoina on nähty, äkkiä suuresti
lisään-mään, jonka vuoksi niiden valmistustapa on ajoissa
korjattava oikealle tolalle.
Kilpailun pelko, että ilmaantuisi uusia
aamu-lehtiä, jos nykyiset muutettaisiin iltalehdiksi. ei
myöskään voisi tulla pelättäväksi niin kauan kuin
itse kirjanpainaja-ammattikunta on tämän
muutoksen puolella. Ei voisi näin ollen tulla
kysymykseenkään, että joku uusi aamulehti syntyisi
iltalehden haitaksi. Siitä saavat olla varmat.
Tässä esittämämme muutos sanomalehtityössä
ei ole uusi, se on jo vanha aate. Innokkaasti on
meidän työskenneltävä sen eduksi, sillä se on koko
ammattikunnan tärkeimpiä pyrinnöitä Liittomme
ensi tehtäviksi on tuleva tämän kysymyksen
ratkaiseminen. On sen vuoksi tärkeää, että kaikkialla
ryhdytään asiaa tarkoin harkitsemaan Sen
ratkaisu oikealle tolalle ei tule niinkään vaikeaksi
kuin sen moni nyt pitää.
Sommarledighet.
Den tid är nit inne då en hvar som på något
möjligt sått kan komma ut, önskar att. om ock
blott några dagar, få njuta af sommarluft, och
grönska.
Vi typografer, som kanske bättre än mången
annan, äro i behof af denna vederkvickelse efter de
långa vinterdagarnc uti delvis osunda och
hälsovådliga lokaler önska äfven att blifva delaktiga af
någon tids hvila och de flesta af våra
tillmötesgående principaler lägga just ej något, synnerligt
hinder i vägen för att i detta fall gå oss tillmötes.
Men i många fåll äro dock arbetarne ej alltid i
tillfälle att kunna begagna sig af denna tillåtelse
just på grund af ekonomiska skäl.
Särskildt gäller detta civilsättarne, hvilka äro
i saknad af en jämnare inkomst som sätter dem
i stånd till att kunna göra de besparingar, hvilka
vore nödvändiga till någon tids hvila under
sommaren. Eör den ogifta typografen kan det nog
låta sig lättare göra, men för den gifta är det
endast undantagsvis som ledighet kan åstadkommas.
Gör man därför sig underrättad på de olika
tryk-kerierna så skall man snart finna hvilka som kunna
begagna sig af sommarledigheten. Det skulle dock
ej vara så alldeles omöjligt att åtminstone något
hjälpa dessa till några dagars ledighet om man
blott hade intresse för saken.
Vi skulle vilja framställa till hrr principaler
och faktorer huruvida man ej skulle exempelvis
då de arbetare som äro anställda på månadslön
finge sig beviljad ledighet, under denna tid
uppbära blott half lön, den andra hälften kunde ju
anslås till fördelning bland dem som arbeta på
beräkning. Vidare tinnes inom en del tryckerier
»pliktkassor* d, v. s. sådana medel som afdragas
af arbetarne för försummelse och hvilka medel
förvaltas af hrr faktorer. Dessa medel, tycka vi,
bäst kunna komtna till gagn om do anslogos för
beredande af någon tids sommarhvila åt
tryckeriets arbetare. Man vill ju på alla sätt visa sin
arbetarevänlighet, ocli hvad dessa förslag beträffar
så äro de ju ej förenade med någon ekonomisk
förlust för affären, utan endast ett bevis pä
tillmötesgående.
Skulle vi våga göra en jämförelse mellan
grannländernas boktryekeriegare och våra finska skulle
vi lätt finna huru olika tillämpningarne i ofvan
omnämnda fråga gestaltar sig.
Emellertid lia vi velat framhålla saken till
vederbörandes begrundande i hopp om, att den
beaktas efter det värde den kan hafva, såväl för
arbetarens välbefinnande som tillfället för
vederbörande, att visa sin arbetarevänlighet i praktiken.
Kesäajalla korjattavia epäkohtia.
Tuontuostakin on jo vuosikausia huomautettu
asianomaisia kirjapainojen omistajia sekä
virallisia ammattientarkastajia silmällä pitämään, että
kirjapainoliuoneustot. mikäli mahdollista,
laitettaisiin lainmukaiseen kuntoon, kuin myös valvomaan,
että puhtaanapito näissä toimitetaan säännöllisesti
ja huolella. Kirjapainoammatti kun jo itsestään
on tarpeeksi työmiesten terveydelle vaarallista,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
