Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
GUTENBERG
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors ᛫ Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, 1896
IV årg.
N:o 12 1896
IV vuosik.
Prenumerationspris: – Tilaushinta:
Helt år........\
Koko vuosikerta
I
4 m.
Postportot tillkommer — Postimaksut
tulevat lisitksi
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Alilroos — K. Hoimela
(Ansvarig — Vastaava)
Annonspris: — Ilmoitushinta:
Per petitrad......^ 35 n
Petiiti-riviltä....../
Juni
30
Kesäkuu
(jnfenéertjui ti/anojna/csiija
on lähetetty: Turulta hra M Molodkhun kuvita 18 n,
Helsingistä U. Suomettaren latojat i mk.
A. V Berg.
ffuten/ergin fife ’a/.’
Tilausmaksut tältä vuodelta t
’’riittämättömästi nyt jo suoritettavat.
A. V. Berg.
Osote: Fffiviilufuten kirjtip.
(jnten/erjs prenumeranter /
Prenumerationsafgiften för detta året bör
ovilkorligen redan inbetalas.
A. V. Berg.
Adress: Pttivätehlis tryckeri.
Suomen kirjanpainajainliitto.
Vihdoinkin on se aika koittanut, että Suomen
kirjanpainajat voivat kokoontua yhden lipun alle,
että he voivat todellisesti huudahtaa: yhteisvoimin
yhteistyöhön! Nyt. on heillä vasta todellisesti
tilaisuus ryhtyä yhteistyöhön isänmaansa ja itsensä
eduksi, parantaa asemaansa yhteiskunnassa niin
henkisessä kuin taloudellisessakin suhteessa. Tätä
aikaa on ikävällä odotettu jo vuosikausia. Jo v.
1892 vietetyssä 250-vuotisjulilan yhteydessä pide
t.yssä juhlakokouksessa oli keskusteltavana koko
maata käsittävän liiton perustaminen, joka
yhdistäisi yhteen kaikki graaiillisen ammatin eri
osastoilla työskentelevät kansalaiset yhteisin voimin
toimiakseen yhteiskunnallisen asemansa
parantamiseksi. Sen jälestä on Helsitigin kirjanp. yhdistys
kypsyttänyt asiaa ja kaksi vuotta takaperin täällä
pidetyssä Suomen kirjanpainajain ensimm yleisessä
kokouksessa hy väksyttiinkin se sääntöehdotus,
jonka yhdistys oli laatinut liittoa varten.
Hallituksen vahvistettavana olivat säännöt sitte lähes
puolitoista vuotta, mutta nyt ovat ne viimeinkin
vahvistettuina hallitukselta saadut.
Nämä monivuotiset vastukset ovat ehkä syynä
siihen, että suuri laimeus ja välinpitämättömyys
yhteishengen ylläpitämisestä on jo
ammattikunnassa päässyt valloille niin pääkaupungissa kuin
maaseudullakin. Suurella vaivalla saapi
yksityiset jäsenet meillä maksamaan niitäkään vähiä
maksujaan organisatsioonin ylläpitämiseksi, mitä
tähän asti on tullut kysymykseen. Kerrotaan
meille, että täkäläisten suurimpain painojen
miehistöissä, joilla miltei ympäri vuotta on tasaiset
kuukaustulonsa, vallitsee niin suuri
välinpitämättömyys maksujen suhteen yhteisten pyrintöjen
ylläpitämiseksi, että jol’ei ylöskantomies juuri
tili-iltoina ole paikalla ja suurella rähinällä »karhua"
yhdistysmaksuja y. m., niin toisena päivänä on niitä
mahdoton saada. Ja tämän kertomuksen olemme
havainneet todeksi, sillä juuri niistä painoista ei
kuulu yhdistykseen kuin kourallinen jäseniä ja
niistäkin vielä saapi rahastonhoitaja monta ker aa
vuodessa pyyhkiä osån pois jotta jokaisen
kuu-kauskokoukseu referaatssa saapi lukea otsakkeen
alla »kuukausmaksujen laimiinlyömisen takia on
yhdist. erotettu" väliin monta nimeä Samoin on
niistä painoista muidenkin maksujen laita
Ymmärrettävä näin ollen on, minkä vuoksi
yhdistyksen tähänastiset innokkaat ylöskantomiehet. sekä
muutkin toimimiehet rupeavat jo tuskastumaan
tehdä työtä asiain eduksi, joista kaikille on
yhtäläinen hyöty. Kuka tahtoisi enää olla
tällaisissa toimissa, joista useimmasti saapi moitteita
ja pilasanoja palkakseen, jos vähänkin
sanakiistaan heidän kanssaan joutuu? Tämä jos
tapahtuisi muutamien puolelta, niin olisi se anteeksi
annettavaa, mutta kun sitä saapi osakseen
ammattikunnan enemmistöltä, niin on se silloin
anteeksiantamatonta.
Samallainen leväperäisyys on ilmaantunut
yhdistyksen kuukauskokousten keskusteluihin
osanoton suhteenkin. Kokouksiin ei enää saa jäseniä
saapumaan muulloin kuin silloin, kun on
keskusteltavana ravintolan säilyttäminen yhdistyksessä
Mitä on tästä sanottavaa? Tämä ei enää todista
jäsenissä järkevyyttä.
Edellisen johdos’a tulee väkistekin kysyneeksi:
Tuleeko Suomen kirjanpainajat yhä edelleenkin
olemaan yhtä monta vuosisataa puuttumatta
todelliseen organisatsioonityöhön kuin he jo ovat
olleet? — kysymys, johon ei vielä kukaan voi
täydellisesti vastata Ruotsissa, jossa työväen
organisatsiooniliike on mallikelpoisella kannalla,
jossa niin isännistö kuin työmiehetkin ovat. lujasti
liittyneet taistelemaan kaikellaista ammattia
alaspäin vieviä kilvoitteluja vastaan, on meistä
ennustettu pahaa, on nim. sanottu, että meidän liittomme
ci tule menemään vielä pitkään aikaan eteenpäin
sellaisilla askeleilla kuin sikäläinen
kirjanpiina-jainliitto; meiltä puuttuu kunnollista johtoa ja
kypsynyttä yksimielisyyttä; »suomalaiset eivät
käsitä asemaansa". Tältä kannalta arvostellaan
meitä ja meidän toimiamme tuolla sivistyneessä
lännessä. Tähän niin halulla kuin sen
tekisim-mekin — emme voi panna jyrkkää protestia. Sen
tehköön pikainen tulevaisuus, nyt perustetun
liittomme toiminta olkoon noille sivistyneille ja
itsetietoisuuden kukkuloille kohonneille
naapureillemme vastaukseksi. Toivomme kumminkin
hartaalla mielellä asiain menon käyvän meillä toisin,
kuin mitä nuo ennustajat ovat lausuneet. Ja
Varotamme samalla Suomen kirjanpainajia, etteivät
ota moista kehittymättömyyden syytöstä
niskoilleen, vaan liittyvät yhtenä miehenä niin isännät,
työnjohtajat kuin työmiehetkin saattamaan liiton
sille mallikelpoiselle kannalle, kuin tällaiset liitot
ovat muissa sivistysmaissa. Parempaa ja jalo
mielisempää vastausta itsestämme emme voisi
antaa kuin se teko olisi.
Kuten sanoimme, nyt on ryhdyttävä innolla
työhön: rautaa on taottava silloin kuin se kuumaa
on. Helsingin kirjanp. yhdistys, jonka huoleksi
Suomen kirjanpainajain edustajat antoivat liiton
toimeenpanon, on nyt valinnut ensimmäisen
liitto-johtokunnan, jonka tehtävänä on saattaa liitto
vaikutukseensa. Onnistukoon tämä ensimmäinen
liittojohtokunta tärkeässä työssään: onnistukoon
se saamaan liiton asiat sille vakavalle pohjalle,
jolle ne tulee asettaa. Työ on ensiksi raskasta
ja tuskastuttavaa, mutta raskaankin työn perästä
on kerran tuleva helpotusta; jonka jyrkempi ja
raskaampi on ylämäki, sen suurempi ja helpompi
on myös odotettavissa alamäki.
Liiton sääntöjen 3 §:n mukaan pääsee liittoon
jäseneksi ainoastaan ne graalillisella ammattialalla
työskentelevät, jotka kuuluvat johonkin
graalilli-seen ammattiyhdistykseen ja jotka, 1 §:n
määräyksen mukaan, ovat täyttäneet 18 vuotta sekä olleet
vähintään 1 vuoden ammatin palveluksessa.
Yksityisesti ei siis liittoon voi päästä, vaan on
kaikkien paikkakunnalla olevien ammattilaisten
liittyminen ensiksi eri haaraosastoksi ottamalla liiton
säännöt noudatettavikseen. Jos taas sattuu
olemaan paikkakunnalla alle 3 jäsenen, niin on
heidän ensiksi yhdyttävä lähimpään haaraosastoon,
ennenkuin voivat liittoon päästä Tämä sääntöjen
3 §:n määräys antaa siis meille aihetta
kehottamaan ammattitovereita perustamaan
ammattiyhdistyksiä sellaisissa kaupunge?ssa, joissa niitä oi
vielä ole, ja niitä löytyy meillä vielä paljon,
ainoastaan Turussa, Viipurissa, Vaasassa,
Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Porissa (vasta
tekeillä) on yhdistykset olemassa, muualla
nukutaan yhä rauhallista aamu-unta. Herättäköön jo
valveille yhteistoimintaani
Liittoon suorittaa (4 g) kukin osasto jokaisen
jäsenensä puolesta I markan
sisäänkirjoitusmak-suksi. Jäsenmaksu taas on 50 penniä puolelta
kuukaudelta: oppilaat ja apulaiset suorittavat vaan
puolet. Nämä maksut on jokaisen haaraosaston
suorittaminen ilmoittimiensa jäsentensä puolesta.
Det finska Typografförbundets
värksamhot torde nu kunna anses vara påbörjadt.
Helsingfors typografförening har nämligen bland
sina medlemmar utsett en interimsstyrelse, som har
till uppgift att organisera alla Finlands typografer
till en gemensam förening äfvensom att förrätta det
val som § 11 i förbundets stadgar föreskrifver,
nämligen att sedan Helsingfors-afdelningen anstält
det förberedande valmötet och uppstält lämpliga
kandidater, ombesörja valet i hvarje förbundet
tillhörande afdelning under december månad å den
dag. som af förbundsstyrelsen (nu
interimsstyrel-sen) bestämmes.
Inträde till förbundet äger hvarje grafisk
förening eller klubb, som antager förbundets stadgar
såsom grundlag ocli vilja vi upplysa att till
förbundsmedlem antages hvarje manlig och kvinnlig
arbetare som fylt 18 år och minst 1 år haft
anställning inom bok- eller stentryckeri, eller också
vid stilgjuteri
Afdelning kan bildas å alla de orter där minst
tre medlemmar inträda. Å ingen ort får dock mer
än en afdelning bildas och anmälan om inträde till
förbundet sker endast genom afdelning.
Då afdelning anmäler sitt inträde i förbundet,
sändes vid samma tillfälle dess stadgar eller
ordningsregler jämte uppgift på antalet medlemmar,
desses innehafvande befattningar, fullständiga
för-och tillnamn samt födelsedag och år. Såsnart
in-terimsstyrelsen erhållit anmälan om inträde till
förbundet tillkännagifves detta tillika med
medlemmarnas namn och nummer i Helsingfors
typogra fförenings o gån »Gutenberg", som tillsvidare
tjänstgör som förbundsorgan. Hvarje afdelning
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:44 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1896/0045.html
