Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2
GUTENBERG
N:o 12
Niin tärkeitä asioita kuin kokouksessa oli
ilmoitettukin käsiteltäviksi, oli saapunut paikalle
ainoastaan n. 14- à 15 jäsentä. Tämä laimea
osanotto jäsenten puolelta yhdistyksen tärkeisiin
py-rinnöihin juuri tällä hetkellä rupeaa jo kai k I; i a
yhdistyksen luottamustoimiin valittujakin
tuskastuttamaan. Siihen oli jo hyvänä merkkinä se, että
kuin kokouksessa oli liiton väliaikainen toimikunta
valittava, niin miltei kaikki edellisessä
kokouksessa ehdokaslistaan asetetuista kieltäytyi
vastaanottamasta luottamustointa.
Mitä luullaan saavutettavan moisella
yhteistoiminnalla? Mikä on, hyvät herrat, liittolapsesta
näin ollen tuleva?
Vireillä pidettävä.
Maaseututariffin alhaisesta hinnasta on usein
ollut puhetta sekä Gut. että kirj. yhd.
kokouksissa, niin hyvin täällä knin maaseudullakin Vaan
ei ole vielä parannuksia — ainakaan kaikin
paikoin — saavutettu. Niin vaikeaa laatua kuin
kysymyksessä oleva asia onkin, on sitä kuitenkin
pidettävä hereillä ja uudistettava julkisuudessa
mikäli mahdollista, etenkin nyt. kun liiton
säännöt ovat saaneet asianomaisen vahvistuksen.
Riippuen koko kysymyksen ratkaisu
yksinomaan faktoreista ja isännistöstii. Ja näin ollen
ei latojilla eli työntekijöillä ole liikaa sananvaltaa
palkkansa kohottamiseksi. Jos latoja rohkeiiee
katsoa vähäksi esim. 70 penniä l,000:lta neliöltä
(= 1: 08 p. 100 riviltä) — joka summa useissa
paikoin maksetaankin — niin pianpa faktori tai isäntä
on niskassa. Jos taas latoja, joka on vuoden tai
puoli ollut taiturina, vaatii palkankorotusta 60 50
mk:an kuukauspalkkaan — joka ei ole hyvinkään
harvinainen summa — saa hän siihen tavallisesti
kieltävän vastauksen.
Ei myös ole varmaa josko kaikin paikoin
maksetaan mainittua 70 p:iä l,000:lta nel. vaan vielä
vähemmänkin, aina 70 - 40 p. l,000:lta nel., joka
jo menee surkuteltavan alhaiseksi, jolla ei voi
ansaita toimeentuloaan kunnollisesti, puhumattakaan
minkäänlaisista säästöistä vanhuuden varalle tai
muusta sellaisesta.
Hyvällä syyllä luulisi jokaisen järjellisen ih
misen käsittävän, mihin moinen alhainen maksu
saattaa työntekijän, olkoonpa hän sitten vanha tai
nuori: nureksimiseen ja kovaan katkeruuteen,
saadessaan koko päiväisen ahkeran työnsä palkkioksi
ainoastaan 2—3 mk ja väliin vielä alle siitäkin.
Tästä päättäen ei voisi otaksua, sitä vähemmän
uskoa, että nyt eletään vapauden ja
tasa-arvoisuuden aikakaudella.
Voisi toki jo toivoa, että maaseutupainojen
isäntien omanvoitonpyynti edes hiukankin meillä
antaisi perään ja että faktorit menisivät omaan
itseensä alhaisen palkan suhteen, niin että
soisivat latojillekin kunnollisen palkan työstään, jotta
heidän toimeentulonsa tulisi kaikkialla jotakuinkin
tasaiseksi; voisivat parantaa asemaansa
yhteiskunnassa. Silloin voisi työnantajillakin olla
suuremmat vaatimukset työmiehiä kohtaan
velvollisuuksista, joita vaatimuksia nytkin usein tehdään, vaikka
palkat onkin monessa kohdin niin kurjalla
kannalla kuin edellä olemme viitanneet.
Haka.
Muuan sana väristä ja
väri-painoksesta.
(1890 v:n ..Boktryekeri-Kalenderfsta".)
Jo edellisinä vuosina, lausuu tekiä
kirjotuksensa johdatuksessa, on minulla ollut aikeissa
antaa muutamia ammattitietoja väripainoksesta, —
eri lajisista väreistä, niiden nimistä,
yhdistämisestä ja käyttämisestä, joista tiedoista
mahdollisesti voisi olla jonkinlaista käytännöllistä hyötyä
herroille kirjanpainajille, etenkin sellaisille, jotka
harvoin ovat väripainotöissä. Monta ehkä pelosta,
ettei tvö tulisi onnistumaan, syntynyttä estettä
väripainotyössä olisi sillä ehkä estetty.
Kun nykyaikana tuskin minkäänlaisia
tärkeimpiä painotöitä, kuten esitn. hintaluetteloja,
kiertokirjeitä. päällvslehtiä, kuvateoksia y. m. julaistaan.
joissa ei tahdottaisi miellyttävän sievää ulkoasua
– joko yhden tahi useamman värin avulla — niin
lienee niinmuodoin soveliasta puhua vähän värien
käyttämistavasta, päästäksemme helpommin
hyvään tulokseen,
Ennenkuin menemme pitemmälle asiassa, on
ensiksikin huomioon otettava seuraava hyvää
tarkoittava neuvoni: Osta niin vähän väriä ja niin
vähän eri lajeja hiin mahdollista; älä myöskään
koskaan osta helppoa tavaraa, vaan hyvän, sellaista, joka
sisältää todellisesti väriaineksia, eikä liitua,
kalkkia y. m , usein väriainesten sijaisina käytettävänä
tavattavia aineksia, jotka saattavat aikaan, että
pa;nos tulee epäpuhdasta, näplillistä (putsigt) ja
rumaa. Tällainen väri ei vastaa täydellisesti
tarkoitustaan, vaan vaatii monia puhdistuksia y. m
ikävyyksiä, jotka vaikuttavat suurimmasti työn
ulkoasuun, hintaan ja — humööriin!
Minkä vuoksi minä kehotan niin pieniin
osto-määriin? Juuri sen vuoksi, ettei väri, kuten esim.
viini, tulo paremmaksi, jos se saa kauan seistä,
vaan päinvastoin „kuivaa sisään", kovettuu ja
muodostaa kuoren Sitä paitsi on nykyään helppo
saada tarvittaissa uutta ensi tilassa.
Kun väriast.iaa ruvetaan käyttämään, on
hyödyllistä kaataa astiaan vähän joko vettä, lyseriiniä
tai värnissaa, niin ettei ilma pääse tunkeutumaan
sisälle.
Väriä astiasta otettaissa on huomioon otettava,
ettei veistä pistetä suoraan alaspäin sisälle astiaan,
vaan on se päältä tasasosti vedettävä väriä
pitkin ulos.
Se, että kehotan ostamaan niin vähän eri
väri-lajeja, tulee siitä, ettemme käytännössä tarvitse
enempää kuin pohjavärit, eri nyanssit sekotamme
tai murramme itse helposti.
1895 vuodon kalenterissa annoin otsakkeella
„ Ylitä ja toista" muutamia neuvoja värien
seko-tuksesta, kehottamalla m. m, että mitä suurin
puhtaus on tässä kohdin huomioon otettava. Se
on A ja O väripainossa ja ensimmäinen ehto, että
työ onnistuu hyvin.
Alamme siis pää- eli pohjaväreistä, jotka,
luten tietämme, ovat keltanen, punanen ja sininen.
Näitä väriä sekottamaUa saavutamme kaikki toiset
nyanssit, ja nämä taasen voidaan saada joko
tummemmiksi tai valoisammiksi sekott.amalla eli
kuten tahtoisin sanoa murtamalla tummempien
värien kanssa valoisat värit, s t s. jos tahtoo värin
mustemmaksi, niin on pantava enempi tummempaa
joukkoon ja jos taas päin vastoin, niin on sekotus
(tapahtuva vaaleammalla värillä. Niinpä saamme
esim. sekottamalla keltasta ja punasta orangin
keltasta ja sinistä viherjäisen, punasta ja sinistä
sinervänpunaisen jne.
Tahdon tässä luetella ne värit, jotka
tavallisesti ovat täydellisesti pitäviä
Punasta väriä käytetään enin kaikista ja joka
myös on kalleinta. Punasta väriä tarvitsee
korkeintaan kahta lajia, nim. sinoopperia ja
keraaniu-mia — tahi briljanttilakkaa. Sinoopperi sekotettuna
joükun näiden kahden mainitun värin kanssa antaa
mieluisan ja hyvin peittävän värin. Sinoopperi on
myös sellainen punainen väri, joka parhaiten tekee
itsensä näkyväksi ja parhaiten soveltuu mustan
kanssa yhteyteen. Karmiini on myös paljon
käytetty väri, mutta on liian kallista.
Sininen väri on varmaan se, joka seuraa
käytännössä punaista väriä kaikista toisista
värila-jeista. Kunnollinen nyanssi on miloriinisininen,
myöskin nimitettynä terässiniseksi. Sillä on helppo
painaa, tulee hytin peittäväksi ja sekottuu sinisen
vaaleammaksi ja muuttuu pohjaväriksi, kun siihen
lisää valkeata väriä. Miloriinisininen, sekotettuna
mustan kanssa, antaa tälle jälkimmäiselle
miellyttävän näyn ja syvemmän pohjan. Ostettaessa mi-
loriinisinistä, väriä on tarkoin silmällä pidettävä,
että todellisesti tulee saamaan oikeata väriä, eikä
värjättyä liitua tai muuta sellaista, joka usein on
tapahtunut minulle itselleni. Olen usein asettanut
hankkijan määräksi hankkia todellista
miloriini-sinistä väriä, sen vuoksi kun olen usein sen
huomannut olevan kelpaamatonta. Siitä syystä on
ostettava aina parasta lajia — se käypi ajalla
helpommaksi. — Edelleen on meillä pariisinpunanen,
kunnollinen väri. joka käypi enempi viherjäisenä
kuin miloriini ja Bleu de prusse. Orientaalinen
ja Kiinansininen ovat myöskin paljon käytettyjä
ja hyviä värejä. Ultramariini on kaikista
vaikeimpia värejä painaa.
Tämän jälestä tulee ruskea väri, joka esiintyy
tuhansissa nyansseissa. Sekottamalla keltasta,
punasta ja mustaa saadaan melkein kaikki
väritykset. Ruskea väri on tavallisesti hyvin helppoa
painaa. Terra di Sienna on hieno nyanssi, mutta
vaikea painaa, mikä este aina on maavärien
painamisessa.
Sitte tulemme sinervänpunaiseen väriin, jota
kyllä saadaan sekottamalla punasta ja sinistä, mutta
parempi on ostaa tämä väri valmiina kaupasta.
Viherjäinen väri käypi helposti laittaa
sekottamalla keltasta, esim. kromikeltasta ja
miloriini-sinistä yhteen. Jos tahtoo värin tummemmaksi
tai valosammaksi, niin on pantava joko enempi
tai vähempi kromikeltaista joukkoon. Kauniit
vi-herjät värit ovat silkinviherjä, viridiiniviherjä ja
Vihtori ininviherjä.
Valkeista väreistä on kremservalkea tosin
kalleinta, mutta myöskin parasta. Sillä ei tosin ole
kovin helppo painaa, mutta se peittää sentään
hyvin ja on — puhtaasti valkeata.
Keltasista väreistä on kromikeltanen tavallisesti
käytettyä.
Kaikki eri värilajit ilmaantuvat tehtaasta
kolmessa muodossa, nim. kuivina, taikinana
(nahkeana) ja valmiiksi hienonnettuna värnissassa. Ken
tulee paljon käyttämään eri värilajeja. niin on sille
edullisinta hankkia värihienontamiskone
(värivals-simylly) ja ostaa joko kuivia tai taikinavärejä ja
hienontaa ne värnissan avulla. Taikinavärit ovat
edullisimpia käyttää ja käyvät myös helposti
hienontaa joko väkevällä tai heikolla värnissalla, aina
sen mukaan kuin tahtoo värin peittäväksi.
Wald. Zachrisson.
Sport. Urheilua.
— Det prydliga klubbmärket af silfver,
som är värdt hälften af årsmedlemsafgiften,
utdelas gratis åt detta års klubbmedlemmar vid
anmälan hos resp. uppbördsmän.
— Typografernes förenings Sportklubbs
kappsegling jämte pokaltäfling äger rum söndagen
den 5 juli kl 10 f. m. Samlingen skerå
Bärg-holmen. Pokalförsvarare är som kändt kuttern
„7-man".
Satunnaisten menojen rahasto.
Toukokunlla on täkäläisistä kirjapainoista
säästö-Laatikkojen kautta kerääntynyt seuraavat summat:
Päivälehden kirjapainossa’-) ... 10:20
Hufvudstadsbladetin latojat 10: 10
Weilin ja Göösin kii-jup. **) ................................ 8: 80
Uuden Suomettaren latojat .................... 5: 20
Suom. Kirj. Seuran kirjap. ................................................. 3: 58
Petterssonin ja Kumpp. kirjap. . .............. 1:
Simeliuksen perillisten kirjap. . — :G5
Sentroalikirjapninossa ...... .................... —: fiO
H:bladetin siviililatojat................................................. —: 50
Senaatin kirjap......................................................................—: 40
Frenckellin ja pojan kirjap,.. . .......................................... —: 30
Nya Pressenin kirjap. s*5) ..........................—: —
Summa Smk 41: 68
G. E.
*) Kaikki taiturit kalita lukuun ottamatta —
luovuttanet puoli prosenttia palkastaan.
Kaikki latojataitnrit ja yksi painaja luovuttaneet
puoli pros. palkastaan.
Laatikkoa ei ole saapunut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
