Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GIIT E N B E R G
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors *> Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, 1896
IV årg.
N:o 13 *1896
IV vuosik.
Prenumerationspris: — Tilaushinta:
Helt år........I
Ivoko vuosikerta...../
Postportot, tillkommer — Postimaksut,
tulevat lisäksi
•1 m.
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Ahlroos — K. Hoimela
(Ansvarig — Vastaava)
Annonspris: — Ilmoitushinta:
Per petitrad......I
Petiiti-riviltä .
35 p.
Juli
15
Heinäkuu
(juten Sercji n titai<dwatcsi<ja
on lähetetty: Kuopiosta hra Y. Valkosen kautta 11:25;
Viipurista hra K. Sederholmin kantta 6: 75;
Helsingistä Senaatin kirjap. 6 mk sekä Hufvudstadsbladetin
kirjap. 15 mk.
A. V. Berg.
JS.!
Resp innehafvare af Gutenbergs garantilistor
uppmanas att insända dem fore den l augusti till
Typografernes förenings kassör hr G. Ehnberg,
Päivä-lehtis tryckeri
Redovisning kommer att införas omedelbart efter
det alla medel influtit, såväl ifrån hufvudstaden som
från landsorten.
yr
QSlitc
Kcmaa >
Niitä arvoisia henkilöitä joilla on Gutenbergin
kannat uslistoja, pyydetään hyväntahtoisesti
lähettämään ne takaisin ennen elokuun 1 päivää
yhdistyksen rahastonhoitajalle hra G. Ehnbergille
Päivälehden kirjapainoon.
Tilinteko tehdään viipymättä sitte kun listat ovat
saapuneet sekä pääkaupungista että maaseudulta.
Hvems är felet?
Ryktet om att, den typografisko arbetaren, vore
en slaf under dryckenskap» lasten, ha under de
senaste ären spridts mer och mer bland landets
arbetare. Det är ej sällan man hör sådana ord som
att „han är ju tryckare, inte iir det under att han
super så" eller «hvad är den där karlen för sia’
som super så" och därtill svaras det välklingande
ordet »tryckare". Granska vi närmare orsaken
därtill så skola vi snart finna lösen. Så t. ex.
fordra de flesta af våra faktorer af sina arbetare
ett godt uppförande. Händer det då att, någon
tittat för djupt i glaset, råkar blifva varnad får
han med det villkoret stanna kvar på platsen att
han ingår i någon af ortens nykterhetsföreningar.
Att en person som ej af öfvertygelse kämpar för
detta onda — dryckenskapen, dykar under för
frestelsen är ej att. undras på. Vi torde således söka
orsaken hvarför typografen erhållit ett sådant fult
rykte om sig just däri att de vilja befrämja
nykterheten och deltaga i arbetet men ej kunna
motstå frestelsen. Detta påstående kan bevisas, ty t.
ex. i en enda nykterhets förening inskrefvos under
en kort tid tolf »tryckare", hvilka alla inom tre
månader brutit sitt löfte. — Ingen bör således
tvingas att kämpa för nykterhetssaken som ej af
egen fri vilja och öfvertygelse åtager sig detta,
ty såsom synes får hela kårens anseende lida för
några få individer.
Att dryckenskapslasten florerar bland oss
typografer. i lika stor män som bland andra yrkes-
arbetare, kan ej bestridas, men måste det lända
oss till heder att nykterhetssaken med stora steg
gått framåt, ty om vi blicka för tio år tillbaka så
skall skilnaden vara ganska stor.
Skulden till att flere af våra kolleger blifvit
drinkare och sedan »landsvägsriddare" ligger hos
den ordentlige arbetaren, ty att gifva resebidrag åt
en från stad till stad flackande kollega, är endast
att stilla hans brännande törst efter alkohol.
Maten tigger han på landsbygden.
För dessa »kringfiackare" få i de flesta fall
landsortstypografen öppna på pungen och han gör
det gärna för att blifva af med sin pockande
»broder". Skulle ban däremot ej gifva åt honom en
skärf så finge han nog sina fiskar varma.
Det kan hända att den emottagna gåfvan
värk-ligen varit till nytta, men i de flesta fall har den
mer skadat än varit till gagn. I det förra fallet
bör man ej neka, ty det är en heder att i nödens
stund hjälpa sin nästa, men det senare bör
däremot bortarbetas ty det länder både kåren och
individen själf till skada.
Visa hvarje typograf till organisationen och
de däri befintliga kassorna - - reshjälpskassan m. fi.
Genom att låta slanten sitta löst, blott för att
»blifva af" med en pockande person, som är slaf
under lasten, bidrager man till att förskaffa suddare
inom yrket. Det kan ej försvaras att den
ordenl-lige arbetarens mången gång surt förvärfvade
penningar skola användas till dylik »filantropi".
Felet att de myckna tiggarlistorna florera —
i synnerhet på landsorten — ligger således hos
oss själfva
Naisten asema kirjapainoissa.
Viime vuosikymmenellä on na;sten asema
yhteiskunnassa suuresti parantunut. Naiset ovat yhä
enemmän ja enemmän valloittaneet itselleen
toimialoja kaikkialla, joka lienee todisteena siitä, että
naisetkin tahtovat saada jotain aikaan
yhteiskunnassa Niinpä on kirjapainoammattikin saanut
osansa tästä naisvirtauksesta. Miltei jokaisessa
täkäläisessä kirjapainossa työskentelee nykyään
useampia naisia sekä latojina että paino-osastoilla
apulaisina. Mutta että näiden asema ei vielä ole —
ei ainakaan meillä — sellainen kuin suotavaa olisi,
on kyllä ikävä tosiasia. Tästä on ollut
seurauksena, että heitä on alettu ammattikunnan
keskuudessa vihaamaan ja kammoksumaan. Nyt kun
meidänkin ammattikuntamme on tulemaisillaan
lujemmin organiseerattua, kuin mitä se tähän asti
on ollut, niin lienee paikallaan ottaa julkisesti
puheeksi sekin, josko nainen on sovelias olemaan
kirjapainoammatissa, jota alaa on tähän asti
pidetty miehille etuoikeutettuna.
Ameriikan ja Ruorsin ammattilehdet ovat viime
aikoina ankarasti moittineet — kummallista kyllä
— naisten tunkeutumista kirjapainoalalle. Tätä ei
olisi voinut toivoa niin vapailta kansoilta kuin
ameriikkalaisilta ja ruotsalaisilta. Muuan aika sitte
sisälsi »Tidn. för Boktryckarkonst" ja »Svensk
Typograf-tidning" otteita eräästä ameriikkalaisesta
ammattilehdestä, jossa muka pelkästä
kokemuksesta tuodaan esille monenlaisia syitä naisen sopi-
mattomuudesta latojana. Sanotaan, että naiset
vaativat paljo palvelusta työpaikalla, ovat pikaisia
ottamaan itseensä pienemmästäkin johtajan
muistutuksesta, ovat monessa suhteessa laiskoja,
ujostelevia ja kykenemättömiä. »Niin pian kuin
tuntevat itsensä vähänkin tutuiksi, alkavat
mieskump-paliensa kanssa kurtiseerata, jos suinkin tilaisuus
myöden antaa, ja katsovat tuon kieltämättömäksi
etuoikeudekseen", sanotaan kirjoituksessa »Naiset
ovat sitä paitsi helposti poikkeavia
järjestyssäännöistä siinä suhteessa, että tahtovat liiaksi
»kor-pata" kumppaliensa materiaalia ja laittavat sillä
tapaa epäjärjestystä materiaalien jaossa latojain
kesken sekä koettavat kaikellaisilla
kaunotarmii-neillä ja jos jonkinmoisilla sievillä liikkeillä
saavuttaa mieskumppaleidensa huomiota ja ihastusta,
jotta sillä tavoin saattavat aikaan suurta
ajanhukkaa työpaikalla, miehet kun ovat herkät näitä
kaikkia seuraamaan, ja niin muodoin syntyy
tuollaisia salaisia rakkausliittoja, jotka suuresti
vaikeuttavat työnjohtajia pitämään kunnollista
järjestystä latomahuoneissa ja valvomaan, että työ
tässä hurmaustilassa tehtynä tulee kunnollista."
Näin lapsellisesti lausuvat ulkomaalaiset
ammattimiehet muka kokemuksesta. Olisi toki
odottanut, että heillä olisi ollut vähän pätevämmät
syyt tuota esiin tässä naissukupuolelle perin
tärkeässä asiassa Myönnämme kyllä — myöskin
kokemuksesta — että näissä syytöksissä on paljo
totta, mutta ei sentään tarpeeksi. Eihän voi
yksin naisten syyksi asettaa esim., että noita
»salaisia rakkausliittoja" syntyy työpaikoilla. Onhan
niihin ymmärrettävästi miestenkin oma syy. Jos
tällä perusteella ruvettaisiin naisia karkoittamaan
kaikilta eri ammattien aloilta, niin mihinkäs sitte
viimein jouduttaisiinkaan. kun naissukupuoli meillä
kuten muuallakin menee jo ylitse
mieslukumää-rästä. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin,
sanoo suomalainen sananlasku.
Se tapa. millä meidän työnantajamme ovat
saaneet naisten olon ammattikunnassa moitteen
alaiseksi, on paljon suuremman moitteen alainen.
Suuressa keskinäisessä kilpailussaan ovat he
alkaneet käyttää naistyövoimaa maksamalla heille
paljo pienemmän kuukauspalkan kuin miehille.
Nainen, luonnollisista syistä, voi mahdollisesti
tulla pienemmillä tuloilla toimeen kuin mies.
Tähän epäkohtaan ovat naiset itse suuresti syypäät,
kun eivät ole vielä tähän asti ymmärtäneet liittyä
yhteisesti miesten kanssa vaatimaan itselleen
ammattikunnassa samoja etuja ja opettaa itselleen
yhtä korkeata ammattitaitoa kuin miehetkin.
Tämän jos asianomaiset olisivat jo aikaisemmin
tehneet, ei työnantajillakaan olisi ollut niin hyvä
tilaisuus käyttää naisten heikkoa asemaa
affääri-kilvoittelunsa hyväksi. Ymmärtäneeköhän
nais-toverimme jo tästä, mikä heidän nyt on
ensimmäinen ja tärkein tehtävänsä kammoksutun ja
sivuutetun asemansa parantamiseksi
ammattikunnassa?
On myös sanottu, että kirjapainoala on
miehille yksinoikeutettu ja naisten tunkeutuminen
siihen ei ole oikeutettua Emme tiedä, josko
ammattimme on mistään luonnollisista syistä
naiselle sen sopimattomampi kuin joku muukaan
ammatti. Päin vastoin olisi se monenkin
kirjanpainajan hauskempi nähdä omat. tyttärensä siinä am-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
