Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2
GUTENBERG
N:o 13
matissa, missä itsekin on, kuin että ne laskee
vieraisiin ammatteihin, itselleen tuntemattomille
urille, silloin kuin ei ole varaa niitä korkeammalle
asteelle kouluttaa.
Tarkoituksemme on ollut laskea liittomme —
ja etupäässä itse naisten — tarkoin mietittäväksi
naisten aseman parantaminen ammatissamme. Toi
vomuksemme on, että asetutaan tässäkin
kysymyksessä suvaitsevaiselle kannalle. Annettakoon
naisille täydellisesti ne samat oikeudet, kuin
miehillekin. jonka jo liiton säännötkin määräävät.
Mutta vaadittakoon myös toiselta puolen heiltä
täydellisesti samat velvollisuudet sekä
ammattitaidossa että muissa ammattikunnan yhteisissä
pyrinnöissä.
Tulevaisuus näyttäköön, josko naiset meillä
tulevat yhä edelleenkin olemaan sitä tervettä
järkeä vailla, etteivät ymmärrä liittyä yhteisvoimin
miestoveriensa kanssa tilaansa parantamaan.
Notiser. - Uutisia.
— Opista, päästettiin t. k. 15 p:nä
latoja-oppilaat Hildur 1 Vilen ja Abua Turunen sekä
pai-najaoppilas Hilma Lindroos Simeliuksen perillisten
kirjapainossa.
— Dödsfall. Stentryckaren Karl Wilhelm
Skogman afled den 4 juli i en ålder af 37 år 4
månader. Skogman var utlärd å firman Tilgmann,
där han i 17 år konditionerade. Den aflidne
sörjes närmast af maka och en minderårig son. —
Jordfästningen ägde rum onsdagen den 8 juli å
Lutherska begrafningsplatsen, dit den aflidne
ledsagades af en talrik kamrat- och vänkrets.
— Magister August Schauman fylde 70
år tisdagen den 7 dennes. Med anledning häraf
uppvaktade Typografernes förenings sångkör mag.
Schauman tidigt på morgonen med sång Vid
samma tillfälle uppvaktades hr S. af sin personal
å Centraltryckeriet genom en tremanna deputation,
hvarvid faktor Lindstedt à personalens vägnar
öfverlämnade åt den humane principalen en
magnilik blomsterlyra med blå-hvita band å hvilka
lästes: „August Schauman 187/726-187/796.
Hjärtliga lyckönskan! Af Personalen vid Helsingfors
Central tryckeri".
Magister Schauman tackade sångkören för
hyllningen äfvensom arbetarene å Centraltryckeriet
för deras visade uppmärksamhet gent emot honom.
— Berliinin näyttelyyn matkustivat viime
viikolla kirjanpainajat hrat Alb. Karjalainen täältä
ja K. Bäckman Porvoosta, jotka saivat 250 markan
valtion matkarahan näyttelyyn matkustusta varten.
— Till underfaktor å Vasa Tidnings
aktiebolags tryckeri har typografen A.rcl Pethman från
V. Petterssons tryckeri i Helsingfors blifvit
antagen.
— Myönnetty oikeus. Sörnäisten
työväenyhdistys ja Helsingin Muurarien ammattiosasto ovat
»myöntäneet oikeuden" Suomen kirjanpainajille
saada tulla edustetuiksi Suomen työväen
valtuuskunnassa.
Kaiketi sitä nyt sitte saadaan kuulua
valtuuskuntaan, koska kerran siihen jo on »myönnetty
oikeus" !
— Långväga resande. Helsingfors har i
dessa dagar besökts af en tjpograf hemma i
Galizien. Den resande som senast arbetat i Tiflis
fortsatte färden med Reval som närmaste mål.
Då mannen i fråga tillhörde Österrikisk
typograforganisation var han berättigad till reshjälp
hvilken han ock pä vederbörligt ställe uppbar. I
förbigående torde nämnas att det var första gången
reshjälp till en österrikisk typograf här utbetalts.
— Satakunnan kirjapainossa Porissa on
tekeillä suurempia korjaustöitä, kirjotetaan meille
yksityistä tietä. Niinpä kuulutaan laitettavan m. m.
sähkövalaistus. 8:san hevosvoimainen
kaasumoot-tori on jo tilattu painoon. Nämä tekeillä olevat
korjaustyöt kuulun olevankin tässä painossa jo
kipeän tarpeen vaatimia, sillä paino on tähän asti
ollut hyvin epäterveellisessä kunnossa.
— Hra Niska, eräs noita meidän kiertäviä
ammattilaisiamme, jonka nimi kaiketi usealla
taholla lienee kirjanpainajille tunnettu, kuuluu
nykyään räyhäävän Porissa, käyden sikäläisten
pai-nolaisten keskuudessa matkaavun keräyksellä, vaan
kun hän ei kuulu organiseerattuihin riveillämme,
niin ei matka avun saanti ammattikunnan
keskuudessa kuulu oikein luonnistuvan, josta
suuttuneena hän kuuluu rähisevän paikkakunnalla.
— Boktryckeri-Kalendern för 1896. De
hvilka fått sig kalendern tillsända torde snarast
möjligt insända likvid.
— Också ett understöd! Till ett. af stadens
större tryckerier, där en f d. Gutenbergs redaktör
konditionerar, utsändes en af garantilistorna till
påteckning af garanti för Gutenberg. — På listan
tecknades af nämnda herre ingenting men däremot
förkortades prenumerationen från ett till ett halft år.
Nämda kollega har af alla högakUts och
ansetts som en banbrytare, hvarför mycket hoppats
af honom och många vikiga uppdrag anförtrots,
— sist var han föreningens ordförande! ocli
uppmanade då hvar och en till enigt samarbete och att
understöda föreningens organ Gutenberg, hvilken,
som han sade, sammanlänkar alla landets
typografer till enigt samarbete. Detta hans mandat att
inskränka sin prenumeration till ett halft år, då han
redan prenumererat ett helt år, visar
vankelmodighet eller att ban icke vet hvad han gör och
säger. Hade han nekat teckna på listan så skulle
det icke förvånat oss, men då han ekonomiserar
så att ban gör intrång på sina förut gjorda
handlingar, så har det icke allenast förvånadt oss utan
flere af hans kolleger.
Tänk hvad han är human och snäll som
understöder Gutenbergs klena kassa, ty då ban visar
livad hans goda hjärta förmår göra. händer det
snart att exemplet smittar på andra och då nå vi
snart det stora målet — ett enigt samarbete.
— Heinola boktryckeri står till salu genom
Finska telegrambyrån.
— Aftonposten tryckes numera å
Tidnings-ocli Tryckeriaktiebolagets tryckeri (Nya Pressen).
— Typografernes förenings
festbesty-relse anordnar en utfärd till Ådholmen
söndagen den 19 juli. Programmet kommer att
upptaga bl. a dragkamp tryckerierna emellan,
kapp-springning, kappspringning i säck, prisskjutning,
volang-kastning, musik och dans, äfvensom
någonting non pius ultra, hvilket vi blifvit nekade att
skvallra ur skolan. Närmare genom cirkulär.
— Huvimatkan Ådholmaan toimeenpanee
kirjanp. yhdistys ensi sunnuntaina t. k. 19 p nä.
Ohjelmasta lähemmin kiertokirjeessä.
— Hamnarbetaresträjken i Stockholm.
En insamling till förmän för hamnarbeta rene i
Stockholm, hvilka instält sitt arbete, har af
Typografernes föreuing i Stockholm gjorts å 27
tryckerier hvarvid influtit en summa af 230 kronor 35
öre som skall ställas de sträjkande till underhåll
för vinnande af sitt mål, — en liugre aflöning.
— Tidningen Göteborgspostens
försäljning. Direktör Zethræus meddelar i en insänd
artikel i H. T., att det tidningsbolag, som till
hösten skall öfvertaga tidningen »Göteborgsposten",
skall hafva ett minimikapital af 20<\000 kronor,
hvaraf Skandinaviska tryckeribolaget tecknat 75,000
kronor.
Muistakaa Vanhusrahastoa!
— Elevförhållandena i Wien äro för
närvarande i ganska godt skick. För eleverna finnas
flera af regeringen understödda fackskolor, hvilka
de under sina tre första läroår äro tvungna att
besöka I dessa fackskolor, soin äro afsedda en
däst för eleverna, gifves undervisning af goda
lärare i en mängd för yrket nyttiga ämnen, såsotn
språk, ritning, sättningsteori m. m. samt hålles
föredrag öfver boktryckeri konsten i allmänhet och
dess historia. Dessutom få eleverna, åtminstone
i en del tryckerier, öfva sig efter ritningar och
modeller i accidens- och annan svårare sättning,
hvilka arbeten sedan granskas i skolan. I följd
häraf är lärotiden endast 4 år. Första året
erhåller eleven en veckolön af 3 gulden, sista året.
10 g eller mera, beroende af skickligheten. Äfven
till antalet äro de begränsade, så att faran för
öfverbefolkning i yrket, är i nngon mån aflägsnad.
— 48,988 floriner (l fi. = 2 mk) kostade
senaste typografsträjken i Budapest
Pyöräily muistoja.
Kesäk. 26 p. läksin matkatoverini H L:n kanssa
ihailemaan seutuja, jotka meille siihen asti olivat
outoja. Vaikka polkupyöräiliä mieluummin
ihai-leekin seutuja tien hyvyyden perusteella, niin ei
kuitenkaan voi olla huomiotaan kiinnittämättä
maisemiin, jotka kuvastimena esiintyvät matkalla.
Rannikkotietä kuljimme Poriin asti, josta sitten
suuntasimme matkamme sisämaahan, jossa
näköalat ovat hurmaavia, edellisiin verraten. Maantiet
samoin. Sivumennen täytyy mainita, että vaikka
huonojakin teitä tapaa monessa kohdin, niin eivät
ne vertoja vedä huonoudessaan Espoon pitäjän
läpi kulkevalle tielle, joka oli vaikeinta kulkea
tuolla yli 700 kilom, pituisella matkalla.
Kaupungeista, joissa matkalla poikkesimme, oli
ensimmäinen Tammisaari, joka meistä näytti vähemmän
miellyttävältä jo epätasaisten kaitaisten ja
mutkikkaiden katujensa sekä epätasaisen maaperänsä
vuoksi. Turku ön vanhastaan usealle tuttu. Sieltä
pohjoiseen päin matkaa jatkaessa jouduimme
ikä-vänlaisten matkatoverien kanssa seurustelemaan,
ne olivat kaupungista palaavia päihtyneitä
maan-miehiä ollen oikeen markkinatuulella. Heitä näytti
suuresti huvittavan saada polkupyörä
käyttämättömään kuntoon, koska kaikin mokomin tahtoivat
kilpailla ja jos mahdollista saada hevosellaan pyörä
sotketuksi, joka hyvä kyllä ei onnistunut
kertaakaan, vaikka useita yrityksiä tekivät. Rauman
kaupunkiin saavuttua olimme hieman huonolla
tuulella, kun kadut olivat niin muhkuraisia, ettei
niitä saattanut mukavasti ajaa, joten kaupungin
ihailu jäi sivuseikaksi. Pori oli sinne
saapuessamme juhlatuulella, koristettuna runsaasti lipuilla,
silloin alkavan yleisen raittiuskokouksen johdosta,
joka näytti saaneen koko kaupungin asujamet
juhlatuulelle, johon vielä liittyi useampiin satoin
nouseva, muista osista maata saapuneet juhlavieraat.
Mitä itse kaupunkiin tulee näytti se hyvin
hauskalta. Kävin myös tervehtimässä muutamia
am-mattiveikkoja siellä Paljon kuului
parannushommia olevan tekeillä, vaan enempi vielä olisi
toivottavaa Porista pistäysimme pienelle
huvimatkalle Kokemäen pitäjään, jossa saimme nähdä
piispa Henrikin saarnahuoneen, jossa hän
saarnasi parannusta kansalle; sitä säilytetään nykyään
muinaismuistona sievän kivitemppelin sisään
muurattuna. — Raittiuskokouksen loputtua läksimme,
paluumatkalle Tampereen kautta, jossa katselimme
yhden päivän sen merkillisyyksiä ja tehtaita, sekä
niitä suuria luonnon ihanuuksia, joita runsaasti
löytyy Tampereen läheisyydessä. Hämeenlinnaan
saavuimme junalla, josta taasen jatkoimme
pyöräilyä kotiin.
Varsin hyvällä omalla tunnolla saattaa
kehottaa pyöräilijöitä käyttämään hyväkseen
Keskisuomeen suuntaavia maanteitä, jotka nykyään ovat
kiitettävässä ajokunnossa,
K. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
