Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 18
GUTENBERG
3
Münchaus-bref.
I Hufvudstadsbladet har det berättats om en
ruskig „runnare-affär" här på orten.
Hufvudman-nen i affären — die runners — vet rvktet förmäla
att vara en underfaktor, tysk till börden.
Ni vet väl alla hvad en runnare är för en
man? Jo, det är en slafhandlare i ordets
egentliga bemärkelse. En person, som tubbar en
stak-kars sjömansgntt från en skuta till en annan. Han
håller sitt byte undangömdt tills han får det till
sin bestämmelseort hvarvid han som valuta, i
vanliga fall. fordrar — en månads hyra! — en
blodsugare således.
Om tillgången vid affären behöfver jag väl
inte berätta, t.y ni ha som sagt alla läst detta i
H:bl, men undersökningen af vederbörande har åt
mig förkunnats på ett så sorg-lustigt, sätt att jag
ej kan tiga.
Två tyska sjömansguttar hade varit på
»besök" i Sörnäs och tänkte traska i väg till
»runnare bostaden" för att intaga sina på vinden
anvisade hviloplatser, men i detsamma kom
»Gubben" deras och lade enbargo på dem. Att de
blefvo förvånade, kan väl hvar och en tänka sig.
De unga guttarna fördes af vederbörande till
skutan. där de erhöllo af daggen och deras
amerikafärd blef för dem endast ett — luftslott.
Nu skulle »runnare hjälten" fås till doms för
sitt aftarsknep. Man träffade honom hemma
myk-ket stram. Han var värkligen ledsen öfver att
ban beskyldes för att vilja sälja sin medmänniska
Ja, han var riktigt hätsk, denna beskyllning får ej
gå för hackor, mente ban. Men kapten var ej att
leka med. Vår man skall ned till skutan,
kommenderade han. Och ned till skeppet bar det.
Underfaktorns strama hållning hade gifvit vika
och hans hjältemannafigur var i domsalen en
till stupstocken marscherande, om nåd begärande
brottslings. Då kaptenen såg att ångern var stor
hos underfaktorn benådade ban honom och en
tysk ed förseglade affären — alt blef tyst! Hade
runnaren varit litet hårdare så påstås det att ty-1
ska flaggan skulle hissats och underfaktorn få†t
göra en femårs lustresa till sitt fädernesland.
Då detta berättades mig så kunde jag icke tro
det, men hvem tror ni jag träffade en halftimme
efter det jag fått veta detta? Jo samme tyske
underfaktor i sällskap med fem tyska matroser från
ångkorvetten Stein. Natten efter det jag träffat
sällskapet lär ban ha varit på besök med en tysk
matros å ett tryckeri. — Nu börjar jag tro hvad
ryktet förut berättat om honom, men om detta är
sanning kan jag ej göra ed, ty hans hr son lär få
bära skulden I
*
Å ett af stadens tryckerier finnes två goda
vänner hvilka vi kalla till Sailing och X -x, de
hade bevisat hvarandra vänskap såväl vid glasens
klang som vid andra tillfällen, särskildt voro de
båda hafvets älskare, hvarför de i bolag lade sig
till en vacker lustkutter med det välklingande
namnet »Refanut".
X—x var en god sjöman, hvarför ban på
lediga stunder företog längre sjöresor. En dag efter
en sådan sjöresa hade X - x ej i god tid
hemkommit, hvarför vännen S. började grubbla öfver att.
»Refanut" skulle ha förlist. Han var så ängslig,
att han måste omtala sin farhåga för kamraterna
å tryckeriet hvilka mottogo denna hans befarade
olyckshändelse mycket skämtsamt.
En skämtare hittade på den fixa idén att sätta
upp en notis, som förkunnade att en båt blifvit
upphittad vid Drumsö med »Refanuts" utseende
och rigg, denna notis blef afdragen och sorgfälligt
klistrad på en annan notis å Aftonposten.
Tidningen fördes till den sörjande vännen S.
som läste och läste om och om igen notisen, tills
tårarne stodo i ögonvråna, »min goda kamrat"
vrålade han och sedan direkt till »kyrkan" att få sig
begrafningssupen och krafter att bärga »Refanut",
som nu var hans egendom.
Sorgen for snart sin kos, men nn måste lian
ned till stranden for att se efter sin präktiga
»skuta".
Till stor öfverraskning för vännen styrdes
»Refanut" för fulla segel af vännen X- x till sin plats
i Munkholms sundet, just då ban huniiit till
stranden. S. utropade då med stor förvåning »det
vainu bra att du inte drunkna". Vännen kunde
naturligtvis icke förstå hvad S. mente med detta,
hvarför han fordrade förklaring. S. meddelade då
att han i Aftonposten läst en notis om att
»Refanut" seglat omkull. Detta påstående trodde icke
vännen X —x, hvarför Aftonposten då man
hemkommit studerades af honom, men fann ej någon
sådan notis. X—x blef ovän med sin vän. S. sökte
och sökte på notisen, naen fann den icke till, stor
förskräckelse för honom, som icke ville ha
vänskapen bruten.
Efteråt blef alt klart och vänskapen är nu
ännu trofastare knuten dem emellan.
Paulus.
¥)?{insfa/{aa Q$a f uti naisten
tn eneten la/iasfca/
Jyväskylän kirjaltajayhdistyksen
säännöt.
1 Jyväskylän kirjaltajayhdistyksen
tarkoituksena on olla yhdyssiteenä Jyväskylän kaupun
gissa olevain kirjapainon ammattiin kuuluvain
henkilöiden kesken. Tätä tarkoitustaan koettaa se
saavuttaa kirjapainon ammatin kohottamisella ja
kehittämisellä, asettumalla keskinäiseen yhteyteen
toisten kotimaisten yhdistysten kanssa, joilla on
samallaincn tarkoitus, sekä toimeenpanemalla
kes-kustelukokouksia y. m sivistyttäviä huveja ja
juhlia.
2 Yhdistyksen jäsen on jokainen henkilö,
joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden
ammatissa ja täyttänyt 16 vuotta, jäsenmaksuksi
suorittaa jokainen ulosoppinut 50 p:iä kuukaudessa
sekä oppilas 25 p:iä: kuitenkin voidaan sittemmin,
yhdistyksen rahavaroihin katsoen, tästä toisin
määrätä. — Sanomalehtimiehillä olkoon myös oikeus
liittyä yhdistykseen, saamatta kumminkaan ottaa
osaa ammattiasioita koskevien kysymysten
päättämiseen.
Jäsenellä, joka ei ole suorittanut edellisen
kuukauden jäsenmaksua, ei yhdistyksen kokouksissa
ole ääntöoikeutta. Jäsen, joka kuusi kuukautta
on ollut jäsenmaksunsa suorittamatta, eikä
muistutuksen saatuansa ole sitä tehnyt, katsotaan
yhdistyksestä eronneeksi. Kuitenkin olkoon
toimikunnalla asiasta erityisissä tapauksissa valta toisin
määrätä.
Jokaisessa kirjapainossa valittakoon vuosittain
luotettava henkilö ylöskantomieheksi.
Kunniajäseneksi voi yhdistys kutsua
henkilöitä. jotka jollakin erityisellä tavalla ovat sen
pyrinnöitä harrastaneet ja edistäneet.
3 §. Yhdistyksen asioista pitää lähinnä huolta
vuosikokouksessa valittu esimies sekä toimikunta,
johon kuuluu 5 vakinaista ja 2 varajäsentä
Toimikunta on päätösvaltainen, jos vähintään 3 jäsentä
on saapuvilla
Toimikunta pitää samalla huolen yhdistyksen
kokouksista ja huveista ja olkoon sillä oikeus
kutsua avustajikseen henkilöitä yhdistyksen
ulkopuoleltakin.
Toimikunta valitsee keskuudestaan
varaesimiehen, sihteerin ja rahastonhoitajan. —
Vuosikokouksessa eroavat jäsenet voidaan valita
uudestaan
Sekä toimikunnan että yhdistyksen
kokouksissa johtaa keskusteluja esimies
4 Jäsenmaksuista muodostetaan
yhdistykselle rahasto, jota toimikunta on velvollinen
kartuttamaan vointinsa mukaaan Rahastoon luetaan
myös mahdollisesti saatavat avut ja lahjoitukset.
Tästä rahastosta suoritetaan yhdistyksen menot.
Jos yhdistys saa lahjaksi varoja johonkin
erityiseen tarkoitukseen, käytettäköön ne lahjoittajan
määräyksen mukaan.
5 §. Yhdistyksen vuosikokous pidetään
ensimmäisenä sunnuntaina huhtikuussa, jolloin
käsitellään seuraavat asiat:
l:ksi luetaan vuosikertomus.
2:ksi esitetään rahastonhoitajan tili ja
kertomus rahaston tilasta sekä tilintarkastajain lausunto;
3:ksi päätetään toimikunnan ja
rahastonhoitajan tilivapaudesta;
4:ksi valitaan esimies sekä toimikunnan muut
jäsenet ja varajäsenet;
5:ksi valitaan kuluvan vuoden tilintarkastajat,
johon \aaliin toimikunnan jäsenet eivät ole
oikeutettuja;
6:ksi keskustellaan ja ratkaistaan yhdistyksen
säännöissä mahdollisesti tulevia muutoksia ja
lisäyksiä :
7:ksi käsitellään yhdistyksen ratkaistavaksi
jätetyt kysymykset;
8:ksi vuosikokouksen yhteydessä vietetään
mahdollisuuden mukaan vuosijuhla
6 Jos jäsen tahtoo esittää jonkun
tärke-ämmän kysymyksen keskusteltavaksi, ilmoittakoon
siitä esimiehelle, jonka tulee kutsua kokoon
toimikunta.
7 Esimies, toimikunnan puolesta, kutsuu
kokoon yhdistyksen tarpeen mukaan ja olkoon
kutsumuksessa mainittuna kokouksessa
keskusteltavat asiat.
Kokous on laillinen, jos vähintäin viisi (5)
yhdistyksen jäsentä on saapuvilla toimikuntaa
lukuunottamatta.
8 §. Jos yhdistyksen kokouksessa ilmestyy
eri mieliä, päätettäköön asia äänestämällä; äänien
käydessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide
asian.
9 §. Yhdistyksen kokouksissa pidetyistä
keskusteluista pidetään pöytäkirja, johon merkitään
päätökset. Kumminkin tärkeimmissä tapauksissa
ja kokouksen niin päättäessä merkittäköön myös
lausunnot. Jokaisella jäsenellä olkoon oikeus
antaa eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan
merkittäväksi.
Jos kaksi kokouksen jäsentä vaatisi
käsiteltävää asiaa seuraavaan kokoukseen, niin se
myönnettäköön.
10 § Toimikunnan velvollisuus on pitää
tarkkaa huolta yhdistyksen omaisuudesta ja olkoon
myös siitä vastuunalainen. Samoin tulee sen
täytäntöön panna yhdistyksen päätökset ja
määräykset.
Toimikunta kokoontuu esimiehen
kutsumuksesta niin usein kuin asiat vaativat. Kokouksissa
ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten
enemmistöllä.
11 §. Jos vakituinen toimikunnan jäsen on
esteellinen kokoukseen saapumasta, tulee hänen
ilmoittaa siitä esimiehelle, .joka kutsukoon
varajäsenen hänen sijaansa. — Jos jollakin
yhdistyksen jäsenellä on toimikunnan kokoukselle jotakin
tärkeää esilletuotavaa, niin olkoon hänellä siihen
puhevalta, vaan ei äänestysoikeutta.
12 § Toimikunnan esimiehen velvollisuus on
sihteerin kanssa valvoa sääntöjen tarkkaa
noudattamista sekä yhdistyksen pysyväisyyttä ja
edistymistä: pitää silmällä, että yhdistyksen virkailijat
täyttävät velvollisuutensa: esitellä asiat ja johtaa
keskustelut toimikunnan ja yhdistyksen
kokouksissa ; allekirjoittaa toimikunnan määräykset,
kirjeet, mietinnöt, kertomukset ja maksut sekä
vastaan ottaa yhdistykselle saapuneet kirjeet ja muut
lähetykset.
Kun esimies on esteellinen, täyttäköön
varaesimies hänen tehtävänsä.
13 §. Sihteerin velvollisuus on laatia
pöytäkirjat yhdistyksen ja toimikunnan kokouksissa sekä
toimittaa yhdistyksen kirjeenvaihdon.
14 §. Rahastonhoitaja on velvollinen:
l:ksi huolellisesti hoitamaan ja toimikunnalle
vastaamaan hänelle uskotuista yhdistyksen
varoista ;
2:ksi toimikunnan määräyksen mukaan
hoitamaan kirjanpitoa sekä rahastoa;
3:ksi hoitamaan yhdistyksen jäsenkirjoa, jonka
nojalla jäsenmaksut kannetaan.
15 §. Jos kirjuri tahi rahastonhoitaja
laiminlyövät velvollisuutensa, olkoon toimikunnalla
oikeus eroittaa heidät virastaan.
16 §. Yhdistyksen tarkoitusten edistämiseksi
voidaan erityisiä osastoja ja toimikuntia
yhdistyksen keskuudessa perustaa ja laatia niille erityisiä
sääntöjä, jotka eivät kuitenkaan sisällä mitään
näistä yhdistj’ksen säännöistä poikkeavia määrä-
. yksiä.
Näiden erityisten osastojen tulee
vuosikokoukseen yhdistykselle valmistaa kertomus toimistaan
kuluneena vuonna.
17 §. Jokainen yhdistyksen jäsen on
velvollinen käyttäytymään kokouksissa ja
juhlallisuuksissa siivosti ja moitteettomasti, eikä häiritä sitä
järjestystä ja ystävyyttä, jonka aina tulee vallita
yhdistyksen jäsenten kesken. Tätä vastaan
rikkojalle antakoon toimikunta varoituksen, ja jos se
ei auta, niin päättäköön yhdistys, erotetaanko hän
kokonaan vai ainoastaan ajaksi yhdistyksestä.
18 Kaikki vaalit toimitetaan suljetuilla
li-i puilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:44 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1896/0051.html
