Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors * Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, lHtHJ
IV årg.
N:o 14 * 1
IV vuosik.
Prenumerationspris: — Tilaushinta:
Holt år........\
Koko vuosikerta.....I
Postportot tillkommer - Postimaksut
tulevat Iisaksi
4 m.
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Ahlroos — K. Hoimela
(Ansvarig —■ Vastaava)
Annonspris.
Per petitrad
Petiiti-riviltä .
Ilmoitushinta:
35
Juli
31
Heinäkuu
gutenbergin fi/ausma/tsitja
on lähetetty: Turusta hra J. Ahlgrcntn kautta 15: 75;
IleUingistä J. O. Frenckellin 1 irjap 8 mlc sekä
Hei-lin & Göös’i n lcir jap. 10: 50.
A. V. Berg.
Matka-apurahasto.
Rahoja on saapunut Kuopiosta 120 mk ja
Porvoosta 6 j mk.
Tilit edelliseltä vuosipuoliskolta ovat
lähettäneet Kuopion, Viipurin, Joensuun, Porvoon,
Lappeenrannan, Porin. Hankoniemen ja Vaasan
haaraosastot
Reshjälpskassan.
Medel har influtit från Kuopio 120 mk och
från Borgå 60 mk.
Redovisning för förra halfåret har anländt
från filialerna i Kuopio, Viborg, Joensuu. Borgå,
Villmanstrand, Björneborg, Hangö och Vasa.
Vääriä numeroita.
Hra V. v. Vrightin työväen edustajain
kokouksessa Tampereella pohjustamassa kysymyksessä
työpäivän pituudesta eri ammateissa Helsingissä
on lurjapainajain työajasta laskettu ilmi numeroita,
jotka ovat kaikkea muuta kuin totuuden kanssa
yhtäpitäviä. Katsoimme ensin näiden numeroiden
oikaisemiseen ryhtymisen tarpeettomaksi, sillä
emme voineet odottaakkaan. että näitä numeroita
olisi kukaan totuutta harastava täkäläisiä oloja
vähiinkin tunteva kirjanpainaja voinut ottaa
uskoakseen muina kuin turhanpäiväisinä liioitteluina.
Mutta koska kumminkin olemme itse
asianomaisten kanssa joutuneet kinasteluun siitä, että
työaika todellakin olisi meillä niin pitkä kuin hra v.
Vright on pohjustuksessaan sanonut ja ehkäpä
paikoin vielä korkeampikin, niin katsomme
välttämättömäksi lausua asiasta mielipiteemme, koska
luulemme olevamme asiassa yhtä selvillä kuin
hra v. V:in ja ne, jotka hänelle näitä tietoja ovat
antaneet.
Hra V .v. V. sanoo, että työaika Helsingin
kirjapainoissa on siviiliosastoilla 10 ’/a tuntia ja
sanomalehtityössä — 14 —16 tuntia vuorokaudessa
ympäri vuotta. Tämä ei ole enää tavallinen
kukon-harppaus, mikä tässä on tehty yli totuuden
rajojen, vaan on tällä yhdellä harppauksella tavotettu
päästä Helsingistä aina Tampereelle asti.
Mitä ensinäkin tulee siviilitvöläisiin, niin pitäisi
jokaisella ammattilaisella olla selvillä se tieto,
että täkäläisissä painoissa on työaika toisissa 9 Va
ja toisissa 10 tuntia. Vai mikäs luku saadaan
siitä kuu tehdään työtä aamusta klo 7:stä iltaan
klo 7:ään toisissa painoissa 2 tunnin päivällis- ja
Va tunnin aamiaisajalla ja toisissa taas 1 Va t:n
päivällis- ja Va t:n aamiaisajalla?
Osattanee.ko-han tätä laskea? Sen lisäksi lopetetaan toisissa
painoissa työ lauantai-iltoina vieläkin aikaisemmin
Katselkaamme sitte tuota toista aimo
harppausta. joka on tehty yötyön suhteen. Yötyön
pituuden tarkoin määrittely oi tosin ole niin
helppoa kuin päivätyön, sillä se on kokonaan
epäsäännöllistä. riippuen aina olevista oloista, mutta pitäisi
senkin laskemisessa sentään päästämän vähän
totuuden mukaisimpaan tulokseen, kuin mitä,
hra v. V. on päässyt, ennenkuin menisi tällaisia
tietoja julkaisemaan yleisölle Kuten sanottu, on
yötyö täkäläisissä sanomalehdissä uskomattoman
epäsäännöllistä Tämän kirjoittaja työskentelee
itse juuri yötyössä ja tietää niin muodoin tarkoin
työajan pituuden. Teen tässä lukijoille selvän
laskun vuorokauden 24 tunnin ajasta: nukun keski
määrin vähintäin 6 tuntia, käytän aikaa
sivutoimiin ja kirjallisuuden viljelemiseen vähintään 2
t., urheiluun y. m. ulkoseurusteluihin vähintäin
2 t., ja ruöka-ajaksi y. m. kotitoimiin noin 2 t„,
yhteensä siis keskimäärin 12 tuntia menee muihin
toimiin ja jälelle jäänyt summa tekee ainoastaan
12 tuntia, joka siis on pidettävä puhtaana
työaikana kirjapainossa.
Tätä laskua en voi toisin tehdä, sillä olen jo
tarpeeksi vähän koettanut laskea aikaa kaikkiin
sivuaskareihin. Sanottane ehkä tästä, että tämä
täytyy olla poikkeus minun suhteeni; teen ehkä
niin. että jätän päätoimeni sivutoimeksi ja niin
muodoin voin työaikani kirjapainossa lyhentää
Mutta niin ei ole asian laita, tilikirjani on siihen
taasen hyvänä todistajana: se näyttää, että teen
työtä joka kuukausi säännöllisesti yhtä paljon kuin
muutkin. Enkä myöskään ole mikään n. s
„iso-stormari". joka tekisin työtä yhtenä päivänä kah
den päivän edestä, vaan teen työtä säännöllisesti
joka päivä tavallisen määrän, minkä normaalinen
latoja voi 12 tunnin työpäivässä tehdä Ja
myöskään ei voida nojautua siihen, että tämä näin
lyhyt työpäivä olisi ainoastaan siinä lehdessä missä
minä palvelen ja että toisissa olisi vallan toista
Ainoastaan Hufvudstadsbladetin latomossa voi
myöskin ajan laskea näin pitkäksi kuin ylläoleva
lasku osottaa, toisissa on se vielä vähän lyhyempi.
H:bladetin latojain työaika tosin on epäsäännöllisin
kuin kenenkään muiden, mutta sen pituus täytyy
paljon lyhentyä aina joka toisen tiliajan päivätyön
kautta, jolloinka nimittäin tullaan
työskentelemään ainoastaan 8, korkeintaan 9 tuntia
vuorokaudessa.
Kuten näkyy, on hra v. V:in antamat t’edot
kerrassaan vääriä ja eksyttäviä. Mitähän hra v.
V. on tahtonut sillä väritellä kuin hän on sanonut
työajasta: 14 — 16 tuntia vuorokaudessa? Pitäisihän
toki osattaman laskea työajan pituus tarkemmin
suunnilleen eikä panna kokonaista 2 tuntia
vuorokautta kohti epämääräisenä aikana. Jos taas olisi
tahdottu sillä kuvitella, mitenkä epäsäännöllistä
on sanomalehdissä työaika ympäri vuoden, niin
silloin olisi hra v. V. kernaasti saanut kirjoittaa:
8—20 tuntia vuorokaudessa. Silloin olisi hän
puhunut totta. Sillä toisina päivinä saapi tehdä
ainoastaan 8 tuntia, mutta jonakuna taas sen sijaan
20:kin tuntia.
Tällä emme millään muotoa tahdo puoltaa
, nykyistä pitkää työaikaa sanomalehtilatomoissa.
vaan toivomme, että se mitä pikemmin tavalla tai
toisella lyhennetään, sillä se riistää latojilta
kesken aikaan voimat Mutta olemme tahtoneet tässä
ainoastaan ilmit.uoda sen, että vaatimuksemme niin
työajan lyhentämisessä kuin muussakin suhteessa
on pysytettävä totuuden pohjalla. Emme luule
sillä mitään voitettavan, jos vaikka kuinka asioita
liioittelisimme; pikemmin on moinen liioittelu vaan
itse asialle pahennukseksi. Sillä emmehän voi
työnantajille eli liikkeenharjoittajille tehdä
äkkijyrkkiä vaatimuksia, vielä vähemmän sitä, että
olevia oloja vielä lisäksi aletaan maalatu pahemmiksi
kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Puheenaolevan
työajan pituuskaan ei yksinään aina riipu työn
antajain ja toimituksien toimenpiteitten takia, vaan
väliin on syy haettavissa itse työmiesten
epäsäännöllisyyksistä. Tapahtuu usein niin. éttä parin
kolmen miehen epäsäännöllisyys saattaa koko
latomon miehistölle pari kolme päivää perätysten
paljon pitemmän työpäivän kuin mitä tarpeellista
olisi. Tällaisia pitennyksiä työajassa emme voi
syytää työnantajain niskoille normaalityöpäivää
vaatiessamme Jos kerran teemme
vaatimuksemme normaalityöpäivästä. niin on meidän myös
silloin täydettävä ne velvollisuudet, jotka olemme
ottaneet täyttääksemme. Ulkomailla, missä
nor-maalityöpäivä on käytännössä, on myös työnteko
miehistön puolelta säännöllistä. Ja niin sen
täytyy meilläkin lopulta käydä, muuten emme pääse
minkäänlaiseen tulokseen. Uskottakoon se.
Typografmötet i Malmö.
(Ur S. T. T.)
Mötet öppnades den 11 juli ä hotell Stockholm
i Malmö af ordf i Malmö typografiska förening
hr H. Andersson hvarefter mötet utsåg till sin
ordf. hr A F. Lundberg fr. Lunds typografiska
förening och till sekreterare hr N. Wessel från
Malmö typ. förening.
Diskussionen:
l:a frågan: De skånska afdelningarnas förslag
till senaste förbundsmöte, om ändrad sammansättning
af förbundsstyrelsen och införandet af
distriktsstyrelser, inleddes af hr L Chr. Nielsen, som ansåg
densamma just icke vara så brådskande, då den icke
kunde afgöras förr än vid nästa förbundsmöte,
men måste intresset för densamma hållas vid
makt. Tal. förmenade, att stockholmarna f. n.
sitta inne med makten och begagnade denna med
förbigående af landsortens intresse. Nu voro
landsortens typografer obekanta med de i Stockholm
föreslagna kandidaterna, hvilket icke skulle vara
fallet om styrelsen valdes af ledamöter äfven från
landsorten, enär de kandidater, som därifrån
upp-stäldes lättare kunde blifva för sina kolleger
bekanta. Det enda i längden hållbara och
tillfredsställande resultatet vore i enlighet med förslaget.
Om Stockholms 900 ledamöter lifligt deltaga i
valen så dominera do, och landsortens typografer
hade intet att säga. Att, såsom uppgifvits,
endast två af förbundsstyrelsens sju ledamöter äro
infödda stockholmare, betyder naturligtvis intet,
enär då dessa personer äro uppstälda i Stockholm,
så äro de kända af därvarande typografer, hvilka
antagligen ej veta hvar de äro födda Då de
uppställas i Stockholm så äro de naturligtvis betänkta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
