Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20
GUTENBERG
N: o 6
ga klippväggarna i Schweiz ej längre, man har
därför kommit på den idén, att på botten af de
många insjöarna i Schweiz nedlägga
annonsplakat, anbragta på med cement öfverdragna
svartlackerade bräder. Då de gula eller hvita
bokstäfverna bryta starkt af mot den svarta
bakgrunden, måste de äfven enligt de optiska lagarna
synas å själfva vattenytan. Som bekant hafva
dessa insjöar ett så klart vatten, att man kan se
botten å rätt ansenligt djup. Ett första försök
af detta slag har gjorts på Genfersjön och
utfallit till allmän belåtenhet.
Ett annat sätt för åstadkommande af en
verksam reklam har uppfunnits af en New York-firma,
som drifver affär med hemliga läkemedel. En af
delägarne upptäckte nämligen en man, hvilkens
hufvud var en enda biljardboll och hvars släthet
stälde alla andra gubbars månsken i skuggan. —
„Här är något för vår affär" tänkte, vår
amerikanare och hyrde genast denna ovanligt stora
och glänsande hufvudsvål som annonsplats. Det
säger sig själf, att mannen fick följa med på kö
pet. På den liårlösa ytan målades nu namnet
på medicinen, hvarjämte mannen fick en
parkettbiljett till’någon teater. Så snart han tog af sig
hatten, var han ett mål för allas ögon. —
Galleriet hurrade, andra skrattade; men den påhittige
amerikanaren hade vunnit sitt mål: namnet på
hans medicin var i allas mun.
»Erityisistä syistä".
(Tapaus takavuosilta).
Kello oli jo 10 ja 12 aikana olisi „Tellervon"
pitänyt, ilmestyä, olla jo kaupungissa jaettunakin,
vaan se näytti hyvin epäiltävältä. Kun kaikki
ilmoitukset otettiin mittaan, ei ainoastaan
seisovat ilmoitukset, joitten vuoro nyt ei olisikaan
ollut ja joista muutamat jo olivat olleet
ylimää-räisesti, vaan muutamia vielä purkamatta olevia
ilmoituksia huutokaupoista, jotka jo oli pidetty,
sekä vielä sisään otettavaksi mitattu muuan pieni
kertomus, joka oli viime numerossa ollut, vaan
josta olisi päässyt sillä, että olisi se erehdykseksi
mainittu seuraavassa numerossa, niin puuttui
kuitenkin vielä 3 palstaa, ja se olisi voitu latoa
naputtaa suunnilleen monissa miehin, vaan kun ei
ollut käsikirjoitusta. Latojat olivat seisoneet
jouten koko aamun ja toimittajaa ci oltu tavattu,
sillä hän oli mennyt huvimatkalle eilen.
Levottomana katseli faktori kelloa ja pani taas pojan
Lehtisen ravintolaan.
Toimittaja oli tullutkin ja istui ruokasalissa
aamukahvilla. Hän silmäsi poikaa ensin arasti
kuin jotakin velkojaa, jonka pelkäsi tulevan ja
tarttuvan kurkkuun aikoen heittää hänet torniin.
Rauhattomia liikkeitä tavotteli hän ja oli
pyytelevän näköinen aivan kuin olisi aikonut sanoa:
hyvä ystävä ei nyt sovi ei millään tavoin. Ja
hän sieppasi pöydältä jonkun vanhan
sanomalehden, jota kuumeentapaisella innolla silmäili ja
loi aina välissä katseen poikaan, joka hänestä
näytti niin kopeana, melkeenpä röyhkeän
näköisenä seisovan ja aikovan sanoa jotakin hävytöntä
ja poika sanoikin:
„Käsi kirj oituksi a ?
„Mcne h—ttiin, ei suinkaan minulla täällä ole
käsikirjoituksia, mistä niitä minulla täällä olisi)
tiedäthän sinä, ettei niitä minulla täällä ole, minä
olen ruualla ja ruokarauha olla pitää ... Ei ole,
kuulethan sinä".
Toimittaja oli hyvin turskin näköinen tuota
sanoessaan ja kuin poika puitti tiehensä oli hän
kuin taakan hartioiltaan pudottanut, kuin
pahimmasta vihollisestaan päässyt.
Hän tilasi lisää kahvia ja konjakkia.
Mutta hetkisen perästä ilmestyi oven suuhun
kirjapainosta muuan taituri. Hän seisoi toisessa
kädessä lakkiaan huiskuttaen ja toisen käden
hyppysillä viiksiään kiertäen, suu hymyssä,
toinen silmä kiinni ja pää kallellaan katseli aivan
kuin olisi hyvin tarkasti tähdännyt
konjakkipulloa ja laukasi hetken perästä:
»Manuskriptiä".
»Pidä suus kiinni!"
„Vill du ha’ en konjackare?"
„Merci beaucoup!"
„No tule istumaan". Ja kaataessaan lasiin
kysyi toimittaja: „ Kuu le, lauantai-iltanahan me
päätimme lähteä kalastamaan Pöyhöjärvelle, jonka
sinä olet kehunut olevan niin kalaisan. Mitä
vehkeitä sinne otamme?"
»Eiköhän viinaa, konjakki on niin kallista".
..Minä tarkoitan kalastusneuvoja".
»Minä tarkoitan herra maisteri, että
käsikirjoituksia nyt ja kuin siivillä", kuului ääni oven
suusta ja se oli faktori, pulska herra, punakka
ja isovatsainen. Kello on ’/sll ja 12 aikana
pitäisi lehden olla valmis. Kolme palstaa vähintäin
puuttuu, vaikka Kaikki mitä vielä purkamatta on
viime lehdestä, pannaan sisään. Yleisö on
tyytymätön kun lehteä ei saa aikanaan."
„Noo, eihän se nyt mikään asia ole, jos lehti
myöhästyy. Sattuuhan niitä asianhaaroja, ja sitä
paitse eihän meidän yleisö vielä niin kypsynyt
ja kehittynyt ole. Se on toista ulkomailla . . ."
Ja asiasta keskusteltua vielä jonkun aikaa
istui faktori kahville.
Näin kesäkuumalla ei kukaan ihminen viitsi
lukea lehteä, keskusteltiin, olisi melkein sama
jos ei lehti ilmestyisikään, se ainakin oli yhden
tekevä ilmestyikö se tänään eli huomenna.
»Eikö sinustakin ole niin?" meni toimittaja
kysymään itse isännältä, joka tuli saliin
katsellen ympärilleen ja etsien jotakin saadakseen
partian biljardia pelaamaan. Hän näytti vähän
epäröivältä ja tuumailevalta, aivan kuin olisi
tahtonut sanoa, ettei se käy laatuun.
»Miten selitetään asia?"
»Selitetään! Se on minun asiani".
Ja toimittaja kirjoitti lipun, jonka taituri vei
kirjapainoon. Siellä painettiin pienoinen lippu:
»Erityisistä syistä ilmestyy »Tellervo"
huomenna".
Se levitettiin kaupungille. Yleisö sitä tuskin
viitsi lukea, sillä se olisi tiennyt erityiset syyt
ilmoittamattakin yhtä hyvin kuin toimittaja,
ulos-antaja ja faktori, jotka ratokseen kuumana
kesäpäivänä löivät biljardia ravintolan varjoisassa
huoneessa.
Se oli siihen aikaan.
Tariff-frågan i Stockholm.
Den tariffnämd, bestående af Svenska
typografförbundets styrelse, kontroUnämdens ordförande och
förbundets revisorer, som vid inom landets
afdelningar företagen omröstning fått i uppdrag att
besluta åtgärderna i tariffrörelsen i Stockholm,
har efter att förut hafva, genom allmänna mötens
arrangerande för Stockholm typografer, erfarit
dessas ställning till tariff-frågan, genom skrifvelser
och underhandlingar med principalerna lärt känna
hvilket läge frågan hos dem intager, och senast
genom allmän sluten omröstning bland
Stockholms typografer utrönt deras åsikter om
kraftigare åtgärders vidtagande för att vinna slutliga
målet, har nämden, efter mogen pröfning och
tagen noggrann hänsyn till såväl de olika
utta-| landena, som ock hvad som i betraktande häraf
är för organisationen bäst och för dess
medlemmar medför största tryggheten, kommit till det
beslut, att från den 1 april godkänna följande
förändringar i nu gällande betalningsgrunder för
Stockholm:
att för sättning med afläggning af 1000
bokstäfver svensk slät sättning betalas efter följande
grundpris:
för petit, borgis och korpus kägel 30 öre (nu 28)
» cicero kägel............32 „ ( „ 30)
» halfcicero, halfmittel och mittel
kägel...............35 „ ( „ 33}
„ halfkorpus kägel.........45 „ ( „ 42)
» „ .. om bredden
öfverstiger 24 petit......50 „ (ny)
För sättningen beräknas 3/t och för
afläggnin-gen ’/* af priset;
att sättarens skyldighet till formatpåläggning
bortfaller: och ersättes sådant arbete med 35 öre
för kvarto-ark, 50 öre för oktav-ark, 65 öre för
duodes-ark och 80 öre för sedes-ark. Finnes icke
behöflig materiel tillgänglig, betalas efter tid; och
att minimilönen böjes till 20 kronor för såväl
sättare som tryckare; (nu 18 kr.).
Dessutom antages förslaget om
att 9-timmars arbetsdag införes för månaderna
juui, juli och augusti mot 10 timmar öfriga
månader.
Vidare har tariffnämden, på därom framstäld
begäran hos principalerna, tätt beviljadt,
att delegerade från förbundsstyrelsen skola
konferera med Allin. Sv. Boktryckareföreningens
Styrelse i tariffens öfriga punkter. Och har
nämden på samma gång beslutat gifva sina
delegerade i uppdrag att omedelbart till behandling
upptaga såväl sättarnas som tryckarnas
omtvistade punkter i tariff-förslaget till behandling och
verka för lokaltilläggets höjande.
Tili
U. Suomettaren latojain Maalisk. 21 p. 1897
toimeenpanemaa kilpahiihtoa varten kootuista
rahoista.
Tuloja:
Suom. Kirj. Seuran painosta.........45: –
Senaatin „ .........14: 25
Simeliuksen » ......... 9: 50
V. Pettersson & Kumpp. „ ......... 7: 25
Nya Pressenin » ......... 6: —
Sentraalipai nosta................ 5: 25
Frenkellin painosta......... 3: 75
Hufvustadsbladetin „ ......... 2: -
Yhteensä 93: —
Menoja:
Palkintojen ostoon...............81: —
Sertinkiä, 1 metri................—: 60
Neuloja, 5 tusinaa................—: 80
Kaljaa, 20 litraa................ 2: —
Muita menoja .................. 1: —
Yhteensä 85: 40
J. A. Snell.
Jäännös, 7:60, on lahjoitettu Suom.
Kirjanpai-najain Apuyhdistyksen »Ijäkkäiden kirjaltajain
eläkerahastoon".
Tilin olemme tarkastaneet ja havainneet
oikeaksi.
E. Frimodig. A. A. Krekelii.
Satunnaisten menojen rahastoon
on Maalis- ja Huhtikuulla kerääntynyt seuraavat
summat allamainituista kirjapainoista:
Simeliuksen perillisten kirjap. ........... 7: -
Weilin ja Göösin kirjap.................. 6: 10
Sentraalikirjapainossa .................... 3: 34
Petterssonin ja Kumpp. kirjap............ 3: —
Frenckelin ja Pojan kirjap.............. 2: 69
Senaatin kirjap. ........................ 1: 30
Suom. Kirj. Seuran kirjap. .............. 1: —
Nya ’Pressenin kirjap. • • ............... —: 30
Summa Smk. 24: 73
Alfred Stampell.
Sel<alia. Svibel.
— Tapaturma. Sanomalehti »Uusimaassa",
joka painetaan Verner Söderströmin
kirjapainossa Porvoossa, saatiin hiljakkoin lukea
seuraava lihava pala:
»Useita uutisia jäänyt pois syystä, että eräs
laiva särkyi aivan viime hetkessä, jolloin niitä ei
enää kaikkea ennätetty uudestaan latoa."
Varmaankin hyvin usea „Uusimaa"-lehden
lukijoista on saanut aivojaan vaivata turhalla
miettimisellä, kuitenkaan tulematta tolkkuun tuoh
»erään laivan" rikkoutumisesta, etenkin kun
lai-vakulku ei ole vielä alkanut. Mutta kaikesta
huolimatta on kuitenkin tapaturma — oikeammin
haaksirikko — tapahtunut Porvoon rapakoilla,
Söderströmin kirjapainossa olevain puolen
kyynärän pituisten jaivapoikain" seassa. — Kumma,
ettei yhtään noista »puolen kyynärän" miehistä
joutunut — ei veteen — vaan sekalien sekaan.
Siitä ei »Uusimaakaan" virka mitään.
Rättelse. — Oikaisu. Under N:o 377 har
som inträdd införts Johansson, Herman, bör vara
Carlander, Ernst Waldemar. — N:rolla 377 ön
ilmoitettu yhtyneeksi Johansson, Herman, pitää
olla Carlander, Ernst Waldemar.
Glöm ej Jnvalid/onden!
Helsingissä 1897.
J. Simeliukseii perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
