Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
5uomen l^irjaltajaliiton äänenkannattaja • N:0 7 • finska ZTypograjförbundets organ
Heinäkuu 1 Juli Cilaushinia — prenumerationspris Koko vuosikerta — Helt &r .... 3 m. Irtonaisnumero — Lösnummer ii 30 p. Toimitus — Hedaktion J. Höglund V. Forsström Vastaava — Ansvarig Jlmoitushinta — )\nnonspris Petiiti-riviltil.......\ „„ ; 2a p. Per petitrad.......1 5:s vuosikerta 1897 5:te årgången
Suomen Kirjaltajaliitto. Finska Tpyranörbiindet
Tiedonantoj a Liittohallitukselta:
Kuopion osasto on liittoasiamieheksi valinnut
herra Wilhelm Kror/erm.
Esiintulleesta syystä ilmoitetaan että
posti-maksut kirjeistä, jotka lähetetään
Liittohallitukselle, ovat suoritettavat osaston varoista.
Liittohallitus.
Förbundsstyrelsens meddelanden:
Kuopio afdelning har utsett hr Wilhelm Kroger
till förbundsombudsman.
Af förekommen anledning meddelas att
postportot för bref till Förbundsstyrelsen bör
erläggas ur resp. afdelnings medel.
Förbundsstyrelsen.
Ilmoitettuja jäseniä. Anmälda medlemmar.
Helsingin osastosta: — Krän Helsingfors
afdelning: Henriksson, Adolf Hjalmar, latojaopp.,
sättarelev, 7/4 79. — Löfman, Arthur, latoja, sättare,
ls/4 75. — Grefveberg, Karl A., latoja, sättare,
"/, 75.
Tampereen osastosta: — Från Tammerfors
afdelning: Nordberg, Elin, latojatar, sättarinna,
"/n 76. — Siiman, Hilda, latojatar, sättarinna,
7*78*).
Porr oem osastosta: — Från Borgå afdelning:
Kortman. Otto Wilhelm, latoja, sättare, "/
Kuopion osastosta: — Från Kuopio afdelning:
Hämäläinen. August Wille, sättare, latoja, »7, 79.
Yhtyneitä jäseniä. Inträdande medlemmar.
Kuopion osastosta: — Från Kuopio afdelning:
550. Lyytikäinen, Lauri Fredrik.
Turun osastosta: — Från Aho afdelning. 551.
Salminen. Johan Adolf. — 552. Wainio, Johan
Emil. — 553. Wahl, Johan Alfred. — 554.
Marjanen, Oskar Kobert. — 555. Laaksonen, Johan
Ferdinand.— 556. Åhman, John Josef.—557.
Michelson, August Wilhelm. — 558. Lindén, Gustaf Felix.
— 559. Ahlgren, John Alfred. — 560 Filén, Thure
Albert. — 561. Haeklin, Gustaf Adolf. — 562.
Wirén, Erik Axel. — 563. Grönroos, Ossian Julius.
— 564. Ahlgren, Anton Henrik. — 565. Skogman,
John Henrik Sigfrid. — 566. Backström, Karl
August. — 567. Siilinen, Fredrik Ferdinand. — 568.
Henriksson, Uno Emil. — 569. Wahlström, Karl
Väinö. — 570. Andersson, Johan Hjalmar. — 571.
Hertz, Valter Ferdinand. — 572. Ek, Mikael. —
573. Enkc. Johann Friedrich Wilhelm. — 574.
Nässling, John Arthur. — 575. Appelgren. Karl
Oskar. — 576. Hidström, Johan Ernst. — 577.
Appelgren, Frans Wilhelm. — 578. Nyholm, Gustaf
Emil. — 579. Aho, Kustaa Oskari. — 580. Wanne,
Antti Antero. — 581. Heinonen, Werner. — 582.
Lumme, Kaarle Emil. — 583. Molodkin, Mikael
Feodorovitsch. - 584. Jänne, Juho Fredrik. —
585. Kanervo, Kaarlo Aukusti. — 586. Salonius,
Karl Waldemar. — 587. Johnsson, Johan Wilhelm.
588. Henriksson, Hjalmar Ludvik. — 589. Alkio,
Aksel Ferdinand. — 590. Hellsten, Karl Henrik.
Tampereen osastosta: — Från Tammerfors
afdelning: 591. Nordberg, Elin. — 592. Siiman, Hilda.
Eronneita jäseniä. — Utgående medlemmar.
Helsingin osastosta: — Från Helsingfors
afdelning: 235. Sittkoff. N. — 236. Tschereda, N. —
242. Nordberg, G. — 256. Jakobsson, J. — 240.
Nyström, K. — 245. Luther, M., ovat ilmoittaneet
eroavansa Liitosta, syystä etfeivät tahdo kuulua
paikallisyhdistykseen, hafva anmält att de önska
utgå från Förbundet emedan de ej vilja tillhöra
T. Förening. — 252. Brinkman, A. — 371.
Bier-berg, E. — 254. Hellström, A. — 253. Beyer, 0.
— 370. Heineman, J. — 251. Björkell, J., koska
sairasapurahastoa ei ole perustettu, emedan ingen
sjukhjelpskassa kommit till stånd.
Muuttaneita jäseniä. — Afflyttade medlemmar.
Helsingin osastosta: — Från Helsingfors
afdelning: 6. Mattsson, K. F., Tampereelle, till
Tammerfors.
*) -Jäivät erehdyksestä pois viime numerosta. — Blefvo
af misstag oinförda i föreg, nummer.
Kesämatkoilta.
i.
(Kirje tuttavilleni Helsinkiin).
Oulu, kesäkuulla 1897.
Suunnattuani kesälomamatkani tänne
Pohjolaan, valoisain ja ihanain kesäöiden seutuihin,
kerron teille lyhyesti havannoistani ja
tiedusteluistani kirjaltajain yhteispyrinnöistä ja olosuhteista
Oulussa.
Jokainen teistä tuntee jo entuudestaan
tämän kaupungin perinhuonot kirjapaino-olot, joten
kajoominen niihin ikävystyttäisi teitä ja saattaisi
vaan ikävyyksiä, josta syystä en tahdo niihin sen
syvemmin koskettaa, kuin lausumalla, että ne
ovat aivan entisellä vanhoillisella kannallaan.
Hyvänä ja kiitettävänä puolena voin
kuitenkin mainita kirjapainojen latoma- ja
painohuo-neitten tilavuuden ja tarpeellisen ilman
puhtauden, joka, etenkin viimemainittu, on aivan
välttämätöntä niitten lukuisain nuorten
oppilasten takia, jotka painoissa työskentelevät.
Moitittavana ja häpeällisenä puolena pistää
esiin sanomalehdistö, puhumattakaan
aksidensi-töistä. Katsellessa kaupungin eri lehtiä, tuleesiihen
selvään käsitteeseen, että sanomalehtipojassa
työskentelee nuorta väkeä. Sanomattakin
oivaltaa mitä tämmöisestä sekamelskasta hiukankin
kehittynyt ammattimies sanoisi, jos näkisi
sanomalehden, jonka suorissa riveissä tulee näkyviin
lukemattomia, aivan naurettavia jo ensimmäisiä
opinalkeissa huomioonotettavia latousvirheitä.
Mutta tämähän on aivan ymmärrettävää ja
luonnollista jo siitäkin syystä, että täällä
olevissa kirjapainoissa löytyy sellaisia johtajiakin,
jotka eivät ole paljoa muuta nähneet kuin oman
työhuoneensa seinillä sanat: ’•Tupakanpoltto on
täällä kielletty!" Eikä siinä vielä kaikki. Onhan
täällä muuankin johtajan tapainen, joka ei esim.
osaa — niin, mitä hän ei osaa, sen te tiedätte
sanomattanikin — muuta kuin huutaa. Ja
huu-taahan jokainen osaa, mutta itse tehdä, se on
tykkänään toinen asia, Ei tarvitse sen
parempaa koetta, kun antaa haan käteen ja
kymmenkunta riviä käsikirjoitusta eteen, — ei
enempää, se olisi jo liika koreilemista — ja
sitten seisomaan kastin ääreen. Mitä sanoisitte,
tuttavani hyvät, jos näkisitte tämmöisen
näytelmän : mies seisoo kastin ääressä, käy päälle kuin
hännätön pässi, ja kuitenkin hän seisoisi siinä
kuin aapiskukko vehnäpussi kainalossa, saamatta
niin jälkeäkään. Kokeen lopputulos voi jäädä
arvoitukseksi.
Tuttavani hyvät! Jokainen teistä tuntee siksi
paljo maaseutuoloja, että olette kanssani
yhtä-mieltä ylläolevassa. joka, jos kohta se ehkä
olisikin liiallinen, on omiaan tuomaan esille sitä suurta
vajanaisuutta ja huolettomuutta, mikä oppilaan
opetukselle maaseudulla yleensä pannaan.
Sanoin yleensä, syystä että samallaista löytyy
myöskin muualla ei yksistään täällä. Katselkoon
jokin teistä esim. Tampereen, Hämeenlinnan tai
Jyväskylän lehtiä, niin mitä sanotte niistä.
Tulokset huolettomuudesta ovat täälläkin aivan
jokapäiväisiä. Faktorien asia olisi opastaa
oppilaita ajoissa työn kunnolliseen tekoon, joka
oppilaille itsellekin on tulevaisuudessa välttämätöntä.
Vanhempana, uuden johtajan alla työskennellen,
on niitä enää mahdoton poistaa, eivätkä
toisekseen saa tulla kysymykseenkään.
Pitkien yritysten ja ponnistusten jälkeen ovat
kirjaltajat täälläkin saaneet oman yhdyssiteen,
klubin toimeen, joka hiljaisuudessa työskentelee
Liittomme asiain kulussa. Laimeata, kuten
teilläkin sielä Helsingissä, on osanotto klubin
kokouksiin; onpa henkilöitä — niin sanottiin —, jotka
eivät kertaakaan vielä ole kunnioittaneet klubia
ja sen kokouksia muulla kuin poissa olollaan.
On taas paljo sellaisia jäseniä, jotka ovat
etu-kynnessä toiminnassa muissa yhdistyksissä, joten
aikaa ei riitä omien etujen valvomiseen lainkaan.
Tätä tapaa ei voi juuri moittia, mutta kuitenkin
tahtoisin muistuttaa jokaiselle näitä sanoja:
omat käytävät ovat ensiksi lakaistavat,. Aikaa, jos
riittävästi on, sitten voi — ja on soveliastakin —
ottaa toimekseen lähimmäisten, kansaveljien. edun
ajamisen.
Ne jäsenet taas, jotka ovat asian tärkeyden
oivaltaneet, ja niihin kai huolettomimmat niin
uskollisesti luottavatkin, saavat yksinään olla
puuhassa. Toivomuksena sopii mainita että kaikki
kirjaltajat täällä tulisivat virkeiksi, eivätkä liian
luottaisi toinen toiseensa. Sillä liika siellä, liika
täällä ei sovellu mihinkään. Tasapaino on aina
paras ja sovinnollinen.
#
Ei ole täällä kirjaltajilla likimainkaan
senkään vertaa toivoa saada nauttia viikko tai pari
kesälomaa kuin teillä, tuttavani, siellä
Helsingissä. Sitä ainakin todistaa täkäl. isäntien
hylkäämä pyyntö, jonka kirjaltajaklubi on tehnyt
siinä tarkoituksessa, että isännät myöntäisivät
jokaiselle taiturille kahden viikon loman puolella
palkalla.
Uhkarohkea mielestäni tämä pyyntö on
ollutkin. Se käy jo liikanaisuuteen ja pian tulisi
aivan tavaksi, että työmiehet alkaisivat ja saisivat
nauttia kesälomaa. Tämmöiseen eivät Oulun
kirjapainojen isännät koskaan ole tottuneet. Se on
heille yhtä outoa ja tuskallista, kuin jos heidän
pitäisi maksaa työmiehilleen kunnollinen palkka.
Mutta siitä he pitävät yhtä paljon kuin ryssä
„votkista", jos työtä tekee 50m:kasta kuukaudessa ja
ehkä enemmän, jos ei sitäkään käy perimässä.
Epäiltävää lienee minusta sekin, että tokko
täkäl. isännät suostuisivat siihenkään, että
lope-tuttaisivat työn painoissa klo 7 illalla, sen sijaan
kuin nyt tehdään aina 8:saan saakka, eli aamu
7:stä ilta 8:aan 2:den tunnin päivällisajalla;
lauantaisin, mutta ei juhlapäiväinaattoina — ne kun
ei täällä kuulu olevankaan mitään
sunnuntain-aattoja — lopetetaan työ klo 7.
Tästä näette, miten paljo aikaansa jälessä
Oulu on tässäkin suhteessa monesta muusta
Suomen kaupungista. Muualla, mikäli tiedän,
lopetetaan työ säännöllisesti ympäri vuoden klo 7,
paitsi lauantai- ja juhlapäiväin edellisinä päivinä
klo 6.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
