Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4.
GUTENBERG
27
— Hedrad arbetare. Tryckeriarbetaren
Viktor Carlander hade den 25 dennes varit i 25 års
tid anstäld uti boktryckerifirman J. C. Frenckell &
Sons tjänst härstädes. Med anledning häraf hade
firmans personal senaste lördags afton inbjudit hr
C. till en kollation å Kajsaniemi. I chefens
frånvaro från orten hölls talet till hedersgästen af
faktorn å tryckeriet, hr Emil Forsström, hvilken
därjämte på firmans vägnar till hr Carlander
öfver-räckte ett guldur med inskriften:
V. Carlander. Minne från J. C. Frenckell &
Sons boktryckeri d. *■/, 1872—"/„ 1897.
— Tillfälliga ut gif Is fonden. Då mången
yttrat sin förvåning, ja till och med sin
förargelse, öfver denna kassas öde är det kanske
anledning att yttra några ord härvidlag:
Tillfälliga utgiftsfonden grundades för något
år sedan af Typ. fören. i H:fors med det
hufvudsakliga syfte, att typograferne vid uppkommande
tvistigheter om sättningstariffens bestämmelser,
upprätthållande af densamma samt i allmänhet,
vid bevakandet af typografernes intressen, ha
medel till hands och för att icke vid sådana
tillfällen behöfva stå med toma händer. Men
numera då inom Förbundet stiftats en reservfond,
med enahanda ändamål, ansågs att den
nuvarande fonden icke längre vore af nöden och skulle
därför endast onödigtvis betunga medlemmarne,
isynnerhet när det redan afgår en bestämd
procent från förbundsafgiften till ofvannämda fond.
På grund häraf beslöt mötet enhälligt att indraga
denna fond samt dela de i densamma befintliga
medlen sålunda att största delen skulle tillfalla
H:fors Typ. Fören., enär medlen hopsamlats endast
af H:fors typografer samt därför att H:fors
förening, genom allehanda äfven landsorten
omfattande åtgöranden, som t. ex. Förbundets stiftande,
genom de förluster Gut. under årens lopp
åsamkat föreningen m. m., kommit i ekonomiskt
afseende på skral grund. Men iföljd af att vid
mötet anmärkts, att landsorten möjligen komme att
skänka sina tillfälliga utgiftsfonder till Förb.
reservfond ansåg mötet sig böra anslå 100 mark
till densamma i hopp om, att äfven landsorten
gör likaledes.
— Herr Mattsson som hittils varit
under-faktor på Frenckell & Sons tryckeri, har aflyttat
från orten till Tammerfors hvarest han erhållit
faktorsplats å Majlund & Lyytinens tryckeri.
Utlärda. Johanneaftonen förklarades
följande å V. Pettersson & C:os tryckeri anstälda
sättare-elever for utlärda: Josefina Andiala, Alina
Nyman, Dagmar Lindström och Aurora Nybäck
samt den 1 Juli på Finska Litt. Sällsk. tr.
sättaro-eleven Hanna Vidluncl.
— Snyggt. Följande herrar, alla från
Tilg-manns tryckeri ha anmäldt sig vilja afgå från
förbundet: N. Sittkoff, N. Tschereda, G. Nordberg,
J. Jakobsson, K. Nyström och M. Luther emedan
de icke vilja tillhöra föreningen, A. Brinkman E.
Bierberg, A. Hellström, O. Beyer, J. Heinemann
och .1. Björkell af orsak att ingen sjukkassa
kommit till stånd.
Såsom at’ namnen framgår äro en hop
invandrade från „das grosse Vateiiand". På grund af
detta deras handlingssätt kan man tryggt antaga
att de tillhöra den klass af individer som i sitt
hemland karaktäriseras med namnet »schuster".
Skälen för detta utträde en corps äro för
barnsliga, att man ej skulle kunna genomskåda
desamma samt vittnar om en kortsynthet som man
knappast kunnat vänta. Förmodligen skall den
afgift som hittils betalats till förbundet af dem,
härefter användas till stöfvellappning.
— Missbrukad sommarsemester. A ett
tryckeri i staden hvarest firman varit så
tillmötesgående att den gifvit sina arbetare ända till en
half månad fritt med fidl lön finnes en person
som, medan han begagnar sig af denna förmån,
icke för att stärka och samla nya krafter, stält
sig i stället för en annan sättare på nattarbete. En
sådan skändlighet, hvilken rent ut sagdt icke är
annat än tjufveri, borde på inga vilkor tolereras
af den öfriga personalen, ännu mindre då det
ingalunda sker af nödtvång utan endast at’ girighet.
— ,, Ljus, varm och treflig lokalEn
korrespondent till Svenska Österbotten meddelar,
att för det nya tryckeriet i Kristinestad »lokal
blifvit hyrd för 5 år framåt i tullförvaltar W.
Enqvists vedlider och magasin, ljus, varm och
treflig lokal".
— Matkarahoja Suomen
Teollisuushallituk-selta Tukholman näyttelyssä käyntiä varten ovat
seuraavat grafillisella alalla työskentelevät
henkilöt saaneet: alafaktori K. Mandelin Helsingissä,
kirjaltaja A. Forstén Porvoossa, puunpiirtäjä V.
k. Nordlund Turussa ja kirjansitoja F. Österman
Kuopiossa. Yksi matkarahoista on 100 m:kan
suuruinen, muut 125 rmkkaa.
— 25 vuotta kirjaltajana täytti tämän
kesäk. 2 p-.nä U. Suomettaren taittaja J. A. Snell.
Muistopäivän aamuna antoivat lähimmät
työtoverit, mainitun lehden latojat, hänelle lahjaksi
Elias Lönnrootin kipsisen rintakuvan jalustoineen.
— Koko tuon pitkän ajan (2 ’/, kuukautista
Ruotsin matkaa lukuunottamatta) on hra S. kuulunut
Suom. Kirj. Seuran kirjapainon työväestöön.
Tämän johdosta lahjoitti maisteri V. Löfgrér.
erittäin sydämellisin sanoin hänelle kirjapainoyhtiön
puolesta huviretkellä Seurasaarella 2:na
helluntaipäivänä kultakellon samallaisine perineen. Kel- i
lon kuoreen oli piirretty: J. A. Snell. Muistoksi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainolta
1872—1897". — Myöskin Kirjanpainajain
yhdistyksen toimikunta muisti hra S:iä, lähettämällä
hänelle onnittelukirjoituksen.
— Huviretken Seurasaarelle toimeenpani
työväestölleen 2:na helluntaipäivänä Suom. Kirj.
Seuran kirjapaino-osakeyhtiö. Vieraiksi oli
kutsuttu painolaiset perheineen, noin 150 henkeä.
Maisteri V. Löfgrén piti työläisille puheen,
kiittäen sitä varsinkin kuluneitten valtiopäiväin
aikana osottamasta uutteruudesta ja
täsmällisyydestä. Isännistön puolesta tarjottiin päivällinen
saaren ravintolassa sekä virvoitusjuomia ja
kahvia pitkin päivää ynnä palkinnot kilpailuihin,
joita pidettiin useita, sekä miesten että naisten
kesken.
— Huvimatkan Helsinkiin toimeenpani
Wiipurin kirjaltajainyhdistys heluntaipäivänä
höyrylaivalla Wäinämöinen. Lähtö Wiipurista
tapahtui 5 p. kesäk. klo 9 i. p. ja Helsingistä palattiin
maanantaina 7 p:nä klo 8 illalla. Ikävä vaan
ettei mitään ilmoitusta tästä matkasta annettu
Helsingin kirjaltajille, joten ei tiedetty
vastaanottaa matkailijoita.
— Kirjapainohuoueustot. Senaatin paino
tulee, Typ.bl. mukaan, sitten kuin eräs päälle-ja
lisärakennus senaatintalon pohjoisella sivustalla
on valmistunut, muutettavaksi tänne, jossa
painolle sopiva huoneusto järjestetään.
Sanomalehti ja kirjapaino-osakeyhtiön
kirja-painohuoneustoa laajennetaan paraillaan. Niin
on siviiliosastolle, ennen sijoitettuna
piharakennuksessa, laitettu kuntoon huoneusto
katuniken-nuksen toiseen kerrokseen, joka on suorassa
yhteydessä muun painon kanssa.
Latomakoneen vaikutus
käyttäjäänsä.
Inland Printer’issä, eräs amerikalainen
ammattilehti, on muutamia lausuntoja niistä vaihtuneista
olosuhteista sanomalehtipainoissa ja siitä työstä,
jota nyt vaaditaan latomakoneen tultua yleisesti
käytäntöön Amerikassa. »Ennen", kirjoitetaan,
»oli kyvykäs latoja, joka osasi tulkita
päätoimittajan taikka jonkun muun huonosti kokoon
kyhätyn käsikirjoituksen ja saada ajatuksen
lauseesta, joka silminnähtävästi oli
käsittämä-töin ja vielä lisäksi puhtaan vedoksen,
kunnioitettu ja arvossa pidetty mies latomahuoneessa
ja suuressa määrin riippumaton. Nyt
työskentelevät konelatojat, jotka yhdestä tai toisesta syystä
ovat koittaneet saada puhtaan’ vedoksen,
huomaavat tilin lopussa että tämän pyrinnön takia
ovatkin taloudellisesti joutuneet tappiolle.
Vaatimukset keskimääräkyvystä ovat suuria, ja nopeus
j on päävaatimus tuottaakseen latojalle mainetta.
Työmies keskinkertaisella kyvyllä, joka seuraa
koneella kirjoitettua käsikirjoitustaan ilman
sivuajatuksia, voi saavuttaa paljoa paremman
tuloksen kilin kyvykäs ja enemmän ajatteleva.
Konelatoja on muuttunut vieläkin
koneellisem-maksi kuin sanomalehden painaja. Hänellä ei
ole mitään hyötyä vaikka olisi kuinkakin
perehtynyt asioissa ja päivän poliitillisissa tapahtumissa
taikka tutustunut etevien miesten ja naisten
nimiin — hänen on vaan mekaanillisesti
seuraaminen koneella kirjoitettua käsikirjoitustaan ja
— sillä hyvä. Joku vuosi sitten oli latoja vielä
ylpeä asianhaarasta, että moni
sanomalehdentoi-mittaja, kirjailija y. m. etevät miehet olivat
aloittaneet uransa kastin ääressä ja että usea
mainio kirjeenvaihtaja ja julkaisija olivat pitäneet
vinkkeliltään kourassaan ennenkuin kynää.
Lato-makoneitten kehitys ja käyttäminen on
vaikuttanut että tämä asianlaita nykyään on
ainoastaan muistona jälellä. Vaikka voisikin otaksua,
että kyky niillä miehillä jotka nyt hoitavat
latomakoneita, on ehkä yhtä suuri kuin käsilatojalla
muutama vuosi sitten, on mahdollisuus saada tietoa
tästä kyvystä ja tilaisuus voida tätä käyttää,
hävinnyt latomakoneiden käytäntöönottamisella.
Samassa suhteessa kuin vuodet kuluvat ja ne
miehet, jotka nyt ovat vaihtaneet kastin
avain-pöytään, harvenevat ja viimein kuolevat pois,
tulevat vikkelät sormet, mutta ei enään terävät
aivot, olemaan se päämaali johon painoissa
pyritään.
Nämä päätelmät, jotka tulevat eräältä
kone-latojalta, ovat kylläkin mieltä masentavia, lausuu
yllämainittu ammattilehti.
Londonförhållanden.
Typograferne i Storbritannien hafva ännu
icke någon hela landet omfattande
centralorganisation, utan äro delade i fyra föreningar: The
Typographieal Association (provinskolleger i
England) med hufvudsäte i Manchester; The Scottish
Typographieal Association, hufvudsäte i
Edinburg; The Dublin Compositors Society (Irland)
och The London Society af Compositors. Af
dessa fyra föreningar är den sistnämda den
starkaste och i ekonomiskt afseende bäst lottade;
den har för tillfället 10,500 medlemmar och äger
en förmögenhet af 44,645 pd. sterling häri
inbegripet ett i City of London beläget föreningshus
hvars värde skattas till 15,000 pd. st. Föreningen
reorganiserades 1848. Den har till uppgift att
upprätthålla och förbättra löneförmånerna,
understöda sina medlemmar samt reglera
lärlingsförhållandena. Omkretsen för densammas
värksamhet sträcker sig 15 engelska mil från
Londons medelpunkt och kan man säga att
föreningen mycket bidragit till förbättrande af
arbetarnes lefvadsvilkor därstädes.
Den sedan 1891 bestående tariffen, som i
likhet med alla tarifföfverenskommelser mellan
principaler och arbetare, är faststäld på obestämd
tid, bestämmer en minimislön af 38 skilling
i veckan, sällan betalas som öfver. För
be-räkningssättare är satspriset från 7 ’/2 pence pr
1000 n. uppåt. Arbetstiden utgör 54 timmar i
veckan samt är så fördelad, att arbetet kan
slutas om lördag e. m. kl. 2. På de fem första
dagarne arbetas det i medeltal 9’/i—10 timmar,
om lördag 4—6 timmar och är 8’/, pence pr
timme antagen som norm. För öfvertid betalas de
3 första timmarne (till kl. 10) med 3»/», från 10
till 12 med 4 och efter denna tid med 5 pence
extra; om lördag de 3 första timmarne (från kl.
2) med 4 och därefter med 5 pence extra. För
söndagsarbete beräknas 8 pence extra pr timme.
Tidningarna hafva en skild tariff, och prisen äro
för morgonblad från 9 och för afton- och
veckoblad från 8l/i pence uppåt. I värktryckerier är
det tillåtet att hålla en lärling på 3
konstförvandter men tidningstryckerierna få ej antaga
sådana.
Föreningen gifver understöd vid arbetsbrist
om den arbetslöse varit medlem 18 månader
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
