Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
GUTENBERG
N: o 6
och inträdt i föreningen före sitt 30:de år: i annat
fall är han icke berättigad till understöd förrän
etter 2 års medlemskap. Understödet utgör vid
arbetsbrist 12 shill. i veckan under 16 veckor,
vid sträjk 25 shill. i 10 veckors tid. Dessutom
understöder föreningen sina medlemmar vid
försäkring af arbetskläder och vinkelhakar mot
brandskada, dock icke för mera än 1 pund
sterling; vid utvandring, då understödet efter två
års medlemskap utgör 3 pd. och stiger med åren
till 15 pd. Medlem som reser till annan plats på
landsorten eller fastlandet erhåller efter ett års
medlemskap ett reseunderstöd af 10 shill., efter
5 års medlemskap 45 shill. Vid 55 års ålder
efter 20 års medlemskap gifver föreningen ett
invalidunderstöd af 4 shill. i veckan, efter 25 års
5 shill. Efter 3 års medlemskap utbetalas i
be-grafningshjälp 4 pd. sterl. och för hvarje
efterföljande år 1 pd., ända tills ett maximum af
15 lid. uppnådts. 1 fall en medlems hustru dör,
kan åt mannen utbetalas en tredjedel af den
summa till hvilken han är berättigad, men detta
förskott afdrages sedan vid hans död.
Afgifterna till föreningen har under de sista
sju åren stadigt varit i stigande: 1889 utgjorde
den 8 pence i veckan och är nu 1 shill., härtill
kommer ännu en tryckeriafgift af 1 till 2 pence i
veckan. Vid dåliga arbetskonjunkturerinomfacket
förlänges understödstiden med 6 veckor,
hvarefter medlemmarne pålägges en extra afgift af
3—6 pence, lnträdesafgiften utfgiir 5 shill. men
medlemmar af ömsesidiga föreningar äro befriade
från denna afgift.
Arbetslösa medlemmar betala hela afgiften,
som afdrages från understödet; sjuka och
invalider betala 1 penny i veckan; de som på grund
af mindre god hälsa eller annat skäl icke äro
i stånd att förtjäna 20 shill. i veckan betala 3
pence, dock kan sådan lättnad i afgiften ske
först efter 10 års medlemskap.
Lärotiden i London är 7 år, och kan eleven
under det sista året blifva upptagen i föreningen.
Elevernas löner stiga frän 4—6 shill. under det
första året i veckan till 21—24 shill. under det
sjunde läroåret.
De kolleger, som på grund af resterande
afgifter eller andra orsaker utslutas ur
föreningen blifva vid återinträde pålagda en betydlig
plikt.
Vapaita sanoja. Fria ord.
Onko kohtuutonta?
Eräässä maaseutukaupungissa päättivät siellä
työskentelevät kirjaltajat kääntyä isäntiensä
puoleen, pyytämällä kesälomaa, jota ei vielä siihen
asti oltu siellä nautittu, nim. sillä tavalla että
olisi saatu lomaa ja edes puoli palkkaa, niinkuin
muutamissa maamme kaupungeissa on jo useina
kesinä annettu. Toivossa oltiin, että kyllä
kaiketi ne isännät täälläkin nyt sen vähäisen
uhrauksen tekevät työmiestensä hyväksi, vaan
kuinkas kävikään? — Erään enimmän levinneen
maaseutulehden kirjapainon omistaja, joka oli
koonnut suuren omaisuuden lehdellään ja
kirjapainollaan, oli erittäin myöntyväinen
myöntämään lomaa, kehuen, kuinka se virkistää ja on
työmiehelle tarpeellinen, ja että kyllä te saatte
lomaa kun hankitte sijaisen; mutta sitten tulikin
tuo „kukkaro"-kysymys heti perään ja siinäpä
ei tuo arv. kirjapainonomistaja ollutkaan aivan
samaa mieltä työmiesten kanssa. Hän sanoi
olevan peräti kohtuutonta hänen ruveta
kaksinkertaista palkkaa maksamaan, nimittäin sijaiselle ja
lomalla olijalle, sekä ehdotti, että voisihan sitä
loma-aikana tehdä muuta työtä, ettei joutuisi
häviöön, esim. miehet tuolla alhaalla rannassa
ansaitsevat kesä-aikana enemmän kuin te täällä
kirjapainonsa. Niin oli hän sanonut ja paljon
muutakin siihen suuntaan, m. m. että pitäisi
panna suu säkkiä myöten, jotta säästyisi
lomarahoja y. m. pitäen pitkän
säästäväisyys-esitelmän. —
Minä puolestani pyytäisin sanoa tälle
isännälle, että työmies sillä palkalla, minkä hän ja
muutkin isännät siellä maksavat, ei tiedä syödäkö
vai säästää sen ansion, minkä parhaalla
kynsi-misellään saapi kokoon. Voittoa kaiketi minun
käsittääkseni tuottaa taloon jokainen työmies,
sillä onhan tulot ja menot niin laskettu, ettei
isäntä suinkaan häviäisi, ja tämä voitto tulee
työmiehen voimien kustannuksella isännän
laskuun, niin olisiko se peräti kohtuutonta, että hän
antaisi osån tuosta voitosta työmiehelleen. Ei
suinkaan. Se kohtuutonta on, että noin kitsaasti
katsotaan ylön työmiehen vähäisiä vaatimuksia.
Kuten ylläolevasta käy selville, on
työmiehelle — ainakin tässä tapauksessa — aivan
tarpeetonta, että hän ollenkaan kuvitteleekaan
mielessään voimistuttaa itseään kesälomalla. Ja
mitä se hyödyttäisikään, jos hän olisikin painosta
poissa jonkun aikaa, kun hänen kuitenkin sillä
aikaa täytyisi olla rannassa jauhon, suolan,
kalkin tai muun tavaran kannossa. Tämäkö olisi
siis kesälomaa! Ja samalla myös kohtuullista
terveydenhoitoa. Ehkä tämä arv. isäntä on
kokenut tätä, muille neuvomaansa
kesälomanviet-toa, ja havainnut sen ylen terveelliseksi.
Jos tässä on jo monta kummeksumiseen
antamaa aihetta, niin tulee vielä huomioon ottaa se
seikka, että tämä arv. isäntä on harras
jumalanpalvelija, käy säännöllisesti kirkossa kuulemassa
papin sanoja ja elää muutoin kuten pyhäin
sopii. En sano tätä sillä, että tahtoisin pahentaa
hänen uskoaan, vaan ainoastaan syystä, että hänen
tulisi myös uskonsa mukaan kohdella työmiehiä.
— Jos otan vertauksen esim. paininkoneesta, joka
vuosien kuluessa on rikkountunut; niin — mitä
tehdään sille? Korjataan ja maksetaan palkka
siitä. Mutta latoja, joka tuntee itsensä
heikontuneeksi, ei mitään korjausta kaipaa; latojan
täytyy aina vaan kuten ikiliikkuja, olla toimessa.
Vaikka ihminen ei mikään kone ole, niin
sittenkin häntä pidetään kestävämpänä,
P. P. P.
Unohduksiin jäänyt.
Kummeksimista ja yleistä mielipahaa on
täkäläisissä sanomalehtilatojissa herättänyt se seikka,
ettei valtiopäivillä ole ollut mitään puhetta
sano-malehtilatojain yötyön poistamisesta. Leipurien
yötyöstä on kyllä ollut puhetta, ja ne lausunnot,
mitkä asiasta on annettu, ovat olleet paikallaan
ja puoltavia yötyön poistamisesta. Yhtä hyvin
olisi sopinut odottaa, että arv. valtiosäädyt
olisivat nostaneet kysymyksen myös
sanomalehti-latojain yötyön poistamisesta kuin leipurienkin.
Ja tämän kysymyksen esittäminen olisi ehkä ollut
hyvinkin helppoa, sillä istuuhan säädyissä useita,
asina hyvin tuntevia sanomalehtimiehiä, jotka
olisivat voineet pohjustaa kysymystä, valaista
sen pimeitä puolia tuntemattomille ja saattaa sen
kautta öisen levon itselleen ja lukemattomille
muille.,
Väitetään kyllä, että leipurien työaika on
luettava kaikkien muiden ammattien
säännöttömim-mäksi. Ehkä; sitä emme voi mennä eittämään.
Mutta ei sanomalehtilatojain työaikakaan ole aivan
säännöllinen, etenkin nyt valtiopäiväin aikana.
Jos missään niin sanomalehtipajassa on saatu
kokea työajan epäsäännöllisyydestä, klo 2:sta
päivällä klo 6:teen aamulla — l:den tunnin
liimaajalla — on useinkin saanut työskennellä
tahtomatta, tukalan kuuman huoneen
tukehduttavassa ilmassa. Kuinka monta kertaa ei latoja
heittäisi työtään syrjään ja lähtisi kotiin,
saatuaan jo tarpeensa, jos se olisi mahdollista, mutta
velvollisuus pakottaa hänet ponnistamaan
viimeiset voimansa saadakseen kaikki lehteen aijotut
kirjoitukset ladotuksi. Siten tyydyttää hän
suuren yleisön vaatimuksia ja täyttää käskijänsä
määräyksiä, mutta saattaa itselleen
ennenaikaisen kuoleman.
Mitä asiaan muuten tulee, niin ei ole meidän
hyvä ruveta lähemmin koskettelemaan tai
sel-vittämääu sen monivaiheisia ikävyyksiä,
muistaen hyvin sen kinastelun, mikä yötyön pituu-
desta syntyi viime vuonna. Omasta ja monen
muun puolesta, jotka ovat kanssamme yhtä mieltä,
tahdomme lausua ikävämme siitä, että tämä
kysymys on jäänyt unhotuksiin arv. valtiosäädyiltä.
Muuta emme tahdo asiasta puhua.
Muutamat sanomalehtilat.ojat.
Kysymys Wiipurin
kirjaltajain-yhdistykseltä.
Allekirjoittanutta ihmetytti suuresti, viime
Gu-tenb. ilmestyttyä, jossa oli luettavana Wiipurin
Liitto-osastoon ilmoittautuneitten henkilöiden
nimet, kuullessa asiantuntevilta, ettei Wiipurin
Sanomain kirjapainosta ollut kukaan nähnyt hyväksi
Liittoon yhtyä. Tämän johdosta ja asian selvyyden
vuoksi pyydän hyväntahtoisesti saada kysyä
sanotulta yhdistykseltä, mikä on syynä, että Wiipurin
Sanomain kirjapaino kokonaan on syrjäyttänyt
Liiton ?
Omasta puolestani en voi keksiä mitään
sellaista syytä, joka antaisi aihetta tällaiseen
vasta-kynteen. Pois hälvenee sekin ajatus, että
isän-nistö olisi ollut esteenä, koska tunnettua on. että
Wiipurin sanomat ovat luettavat niiden joukkoon,
jotka suuressa määrin ajavat työväenasiaa. Tässä
suhteessa ollen olisi luonnollista, että työväestön
tulisi myös — jos heillä itsetuntemusta
hiukankaan on — kannattaa samaa aatetta. Epäilys
ehkä voi langeta sanotun painon faktoriin koska
meikäläisissä löytyy vielä tavattoman paljon n.
s. tervaskantoja, oikeita juurikkaita, jotka vasta
kuokittuun maahan kylvävät ohdaketta vehnän
asemasta, ja vaikka sekoitetaan hiukan
tuomas-kuonaakin joukkoon kasvaa ohdakkeet sittenkin
paremmin, eikä vehnä pääse ennen kasvamaan
ellei maata raiskata uudelleen, s. t. s. sytytetä
roihuava kaski, joka tuhkaksi polttaa
tervaisim-mankin känsäjuurikkaan. Mutta kaskenpoltto on
ikävää: sauhu sokaisee silmiä eikä haisukaan ole
mitä parainta, vaikka terveellistä kyllä.
J. P. H.
Kysymys asianomaiselle.
Missä viipyvät Vaasalaisten .Gutenbergin"
ti-lausrahat viime vuodelta, koska kaikkien
silloisten tilaajien nimet ovat joutuneet rästiluetteloon,
vaikka kaikki tietääkseni jo vuoden
alkupuoliskolla tekivät suorituksensa .Gutenbergin"
silloiselle asiamiehelle hra G. A. Hällstenille.
Tilaaja.
— Magnesia sotu färgstoff. Det torde
ännu vara obekant för mången tryckare, att man
i sådana färger, som skola användas till bättre
accidens tryck, men hvilka färgers styfhet eller
täckkraft man drager i tvifvelsmål, kan
tillsätta något bränd magnesia. Genom nämda
tillsats erhålla färgerna mera täckkraft och man
lär genom detta förfaringssätt kunna förekomma
ett vattenhaltigt tryck.
Satunnaisten menojen rahastoon
on Touko-ja Heinäkuulla kerääntynyt seuraavat
summat allamainituista kirjapainoista:
Sentraalikirjapainossa................... 3: 50
Suom. Kirj. Seuran kirjap. .............. 1: 06
Simeliuksen perillisten’ kirjap. ........... 1: 02
Suomettaren latojat .....................— 07
Nya Pressenin kirjap. ................... — 47
Veilin ja Göösin kirjap.................. — —
Petterssonin ja Kumpp. kiijap............ — —
Frenckellin ja Pojan kirjap...............— —
Senaatin kirjap. ........................ — —
Summa Smk. 6: 12
Alfred Stampell.
Helsingissä 1897.
J. Simeliukseii perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
