Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
GUTENBERG.
N:o 12
etta Peräpohjolan laajaa, paikoin väkirikastakin
ja hyvinvoipaa seutua tulee silmällä pitämään
oma äänenkannattaja »Perä-Pohjolainen", joka
tässä painossa tulee painettavaksi, .la juuri
tämän tärkeän ja uhkarohkean askeleen perusteella
tuleekin Kernin kirjapaino saamaan osakseen
suurta kannatusta laajoissa piireissä. Sillä se
puutos ja ikävä odotus, mikä sanomalehteä
viljelevällä niin ylhäisemmällä kuin
alhaisemmallakin kansankerroksella on,tähän saakka ollut,
tulee nyt poistetuksi. Oman, paikallisen lehden
puutteessa on Kemin ja sen seudun väestö ollut
pakotettu tyydyttämään lukuhaluaan joko Oulun
lehdillä tai Ruotsin puolella ilmestyvällä
»Haaparannan Lehdellä" ja ehkä osaksi myöskin
»Pohjolaisella", jota tämänvuoden alusta ruvettiin
antamaan ulos Haaparannalla Ruotsissa.
Jos Kemi kaupunkina on pieni ja kirjapaino
sen mukaan, niin kuitenkin on otettava
huomioon suuret sahalaitokset, jotka kaupungin
lähiseudulla ovat, ja joiden kirjapaino työ t eivät ole
aivan vähäiset, kuin myöskin tavaton
kauttakulku moniin maapitäjiin. Voinpa sanoa, että
Kemi on tulevaisuudessa kannattava useammankin
kuin yhden kirjapainon; mutta se arvatenkin
vetää aikaa.
Kirjapaino, joka tulee toimimaan nimellä
Kemin kirjapaino, ja jonka omistavat hrat J. E.
As-vik ja J. Puuperä, on kokonaisuudessaan paitsi
paininkonetta tilattu Julius Klinkhardtin
valimosta Leipzigistä, Kirjasinten y. m. tilauksen on
hra Åsvik itse ammattimiehenä ollen toimittanut,
unohtaen siinä tilaisuudessa ottaa huomioon
kirjasinten nykyaikaista uutuutta ja
vaihtelevaisuutta. Mutta tätä ei voi miksikään viaksi lukea,
kun saa tietää, että tilausta oli avustamassa
kaksi oululaista faktoria, joitten määräyksien
mukaan hra Åsvik oli kirjasimet tilannut.
Kuitenkin on sopusointua ja aistia sen verran
noudatettu, että sanomalehti, kirjasinten uusina ollessa,
on puhtaan ja miellyttävän näköinen, ja
tuleekin olemaan kauankin aikaa, kun lehti nykyjään
ilmaantuu ainoastaan kerran viikossa.
mannut varustaa painoonsa oppilaita riittämään
asti, kuten ennen, että olisi voinut näitä asettaa
poismuuttaneiden sijaan. Ennen ei voinut tulla
kysymykseenkään mikään latojain puutos, kun
oppilaita oli yllinkyllin. Ei siitä ole kovinkaan
monta vuotta aikaa, kun minä olin tässä painossa
työssä ja meitä oppilaita oli silloin, ei vähempää
kuin yhdeksän kappaletta ja ainoastaan yksi
taituri. Ja tästä 10-miehisestä ryhmästä on
kuitenkin puolet saaneet isännältä käskyn hankkia
uusia työmaita taituriksi tultuaan ja uusia oppi<
laita tuli aina sijaan, väliin kaksikin yhtaikaa.
Poispanoon oli aina syynä kallis palkka, tuo 10
p:nin neliöjärjestelmä tai 70—80 m:kan
kuukausipalkka.
Mutta nyt on aika toinen kuin takavuosina,
nyt kun oppilaat eivät tahdo ottaa pysyäkseen
kastin ääressä. Kyllästyminenkö vaiko
tulevaisuuden pelko vaikuttanee sen, että oppilaat ovat
olleet mikä kuuden, mikä kaksi, ja kuuluupa
munankin olleen puoli vuotta, ja sitten lähteneet
pois. Sikäläiset ammattimiehet kertoivat, että
yksistään tänä vuonna on tässä painossa ollut
hyvän määrän toistakymmentä oppilaskokelasta.
Onhan siinä jo summaa!
Tällaiset seuraukset eivät ole miksikään
pahaksi sellaiselle isännälle, kuin puheena oleva
on, ja joka jo niinkin kauan on saanut menetellä
omavaltaisesti työmiestensä kanssa. Olisi hyvä,
että hän vastaisuudessa käyttäisi valtaansa
paremmin ja säästin mukaan, ettei siitä loppua tulisi.
Olisihan sitä vielä yhtä ja toista kertoilemista,
mutta niinpä on käynyt pitkäveteiseksi
esitykseni, etten tahdo ikävystyttää arv. lukijoita enää
niillä. Sanon vielä lyhykäisesti Oulun
kirjaltajain hartaan toivomuksen maaseututariffin
tarpeellisuudesta. Ja tärkeää se mielestäni olisikin,
sillä täällä ei ole mitään varsinaista tariffia, vaan
itsekukin saa maksaa niin vähän kuin ilkeää.
Maaseudulla yleensäkin on sellaista.
J. H-d.
Oulu, 18 p. heinäk.
Oltuani viikonpäivät Kemissä ja palattuani
jälleen tänne Ouluun, mainitsen lyhykäisesti vielä
muutamista tapahtumista täällä.
Viime kirjeessäni jo mainitsin siitä, miten
ylönkatseellisesti täkäl. isännät kohtelivat
työn-tekijäinsä kesälomapyyntöä siinä suhteessa,
ett’-eivät edes puoltakaan palkkaa suostuneet
antamaan loma-ajalta. Lomaa oli kyllä luvattu pitää
ehdolla, jos jokainen hankkii itselleen sijaisen.
Mutta löyhä lienee ollut tämäkin lupaus, koska
Oulun Uudessa kirjapainossa eräs latoja hankki
itselleen sijaisen eikä kuitenkaan päässyt lomalle
ennenkuin 14:sta päivän kuluttua, s. t. s.
erkanemalla työpaikastaan. Tähän latoja oli pakotettu
faktorin hienosta viittauksesta, että „14:sta
päivän perästä pääsee varmasti lomalle".
Niinkuin tästä näkyy, koettavat sekä isännät
että johtajat yhdessätuumin niin paljo kuin
mahdollista estää lomalle pääsyä, huolimatta siitä,
että lepo meikäläisille on aivan tarpeen vaatima
sekä hengen että ruumiin elimien
leväyttämi-seksi. Muualla maassamme, jossa työaikakin on
lyhempi kuin täällä, koetetaan kaikin voimin
niin isäntäin kuin johtajain puolelta auttaa
lomalle pääsyä.
Mutta jokaisella asiallahan on omatjuoksunsa;
niinpä tässäkin. Sanotussa painossa tuli puute
latojista, joista kaksi oli ennen jo muuttanut pois
ja nyt kolmas. Nämä latojat ovat ryhtyneet
muuttoon omasta, vapaasta tahdostaan, joka
tuntuu kyllä hyvin oudolta jo siitäkin syystä, että
ennen tästä samasesta painosta on isännän
vlös-sanomisen kautta latojain ollut pakko muuttaa
toiselle paikkakunnalle työnetsintään. Hyvin
onnistuva on tällainen tapa ollutkin tämän painon
innokkaalle ja oikeaa tosityöväenasiaa
harrastavalle isännälle aivan tähän saakka, ja olisi
tainnut käydä päinsä eteenkinpäin, jos hän olisi ollut
siksi viisas että olisi ajatellut huonompia
aikojakin eteen tulevan. Mutta niin ovela kuin tämän
painon isäntä onkin, ei hän kuitenkaan ole huo-
Den nya arbetsordningen å V.
Söderströms boktryckeri- och
bokbinderi.
Vi intaga här nedan följande nya prof på
arbetsordning som i småsinthet och despotism
knappast öfverträffas af någon annan:
Från och med den 1 Juli 1897 träder i kraft
nedanstående arbetsordning, hvars innehåll är
rättsenlig såväl för arbetsgifvaren, som för hvarje
arbetare.
Villkor för emottagandet.
§ 1. Rätten att antaga och afskeda arbetare
tillhör principalen eller dennes ställföreträdare.
§ 2. Hvarje arbetare bör före tillträdandet af
sin plats inlämna föregående intyg och betyg.
Minderåriga (12—18 år) böra dessutom inlämna
prestbetyg och skolbetyg, äfvensom anskaffa
intyg af läkare om god kroppskonstitution.
§ 3. Denna arbetsordning finnes i hvarje
ar-betssal upphängd. Ett numreradt exemplar af
densamma öfverlemnas hvarje arbetare vid hans
tillträde i arbetet; vid hans afgång bör det i
godt skick återlämnas.
Allmänna bestämningar.
§ 4. Af hvarje arbetare fordras i allmänhet:
Aktning och lydnad mot sina förmän, städadt
uppförande, nykterhet och sedlig lefnadsvandel.
Arbetstiden.
§ 5. Arbetstiden omfattar i regeln dagligen
10 timmar, näml. på förmiddagen 7—1 och på
efterm. 3—7.
På förrn, är mellan 8,45—9 frukostrast.
Aftonen före juldagen slutas arbetet kl. 1 e. m.
samt före nyårs-, påsk-, pingst-och johannedagen
kl. 5 e. m., oin ej särskildt trängande arbeten
föreligga.
• § 6. En förändring af den regelmässiga
arbetstiden är tillåten, då omständigheterna sådant
fordra.
Till natt- och söndagsarbete äro arbetarne
enligt härför gällande lagliga bestämmelesr
förpligtade.
Arbetstidens början och slut; kontroll.
S 7. Arbetstidens början och slut
tillkänna-gifves genom klocksignal.
S 8. Hvarje arbetare är förpligtad att vid
kommandet uttaga ur det vid ingången befintliga
lilla skåpet det enhvar anvisade kontranumretoch
vid bortgåendet tillbakahänga detsamma. Tio
minuter efter klocksignalen stänges skåpet, och
för de nummer, som efter arbetstidens början där
då förefinnas och för de, som efter arbetstidens
slut där felas betalas 10 penni, som användas
arbetarne till förmån.
S 9. Vid arbetstidens början bör hvarje
arbetare vara närvarande och vid dess slut genast
lämna arbetsrummen, såvida ej öfverarbete följer-
Förberedelser till bortgång få ej fore
klocksignalen vidtagas.
§ 10. Obefogadt aflägsnande från arbetet är
förbjudet,
Sjukdomsfall böra så fort som möjligt
anmälas hos principalen eller hans ställföreträdare.
Den som utan anmälan uteblir två dagar
betraktas som afskedad.
§ 11. Före sin bortgång bör hvarje arbetare
ordna sin plats.
S 12. Att beträda arbetsrummen utom
arbetstiden är ej tillåtet utan särskildt tillstånd.
Förhàllningsregler under arbetet.
S 13. Det tillhör arbetarne att utföra de dem
anförtrodda arbeten med största sorgfällighet och
noggranhet enligt gifven instruktion.
Ar arbetaren skuld till att material eller
andra föremål fördärfvas, äger han att gifva
därför motsvarande ersättning.
§ 14. Visa sig brister i materialet eller i det
öfvertagna arbetet, likgiltigt huru långt det
redan är framskridet, böra arbetarne genast därom
underrätta förmannen. Sker detta icke, blifva
skadorna på den beträffandes bekostnad
istånd-satta.
§ 15. Att uppehålla sig på andra ställen inom
fabriken än på de för enhvar bestämda tillåtes
endast om arbetet så fordrar.
§ 16. Det är hvarje arbetare förbjudet att
utan principalens eller dennes ställföreträdares
lof mottaga några besök.
§ 17. Hvarje arbetare är förpliktad att
behandla de honom anförtrodda maskinerna,
arbets-tillbehören och utensilierna skonsamt, och
uppstår skada genom oförsiktighet eller vårdslöshet
bör han ersätta densamma.
§ 18. Hvarje arbetare är förpligtad, att noga
iakttaga alla förordningar och föreskrifter, som
finnas i arbetslokalen uthängda eller dem
niunt-ligen delgifvas.
Med elden bör varsamt handskas.
Tobaksrökning är i hela arbetslokalen förbjuden-.
Vid plötsligt sjukdomsfall eller olycksfall bör
anmälan därom genast göras förmannen:
vittnena böra kvarblifva på platsen tills denne
hunnit anlända.
Löneberäkning och aflöning.
§ 19. De på beräkning arbetande erhålla lön
efter en genom öfverenskommelse fastställd taxa.
Lön för timme bestämmes efter enhvars
medelförtjänst per timme.
§ 20. Anmärkningar mot löneberäkningen måste
vid lönutdelningen ske.
§ 21. Åt arbetare, som arbeta på månadslön
betalas vid sjukdomsfall ingen lön.
§ 22. Med afsigt gifna falska uppgifter i
lönboken betraktas som bedrägeri.
§ 23. Liqvid sker den 1 och 16 i hvarje
månad i tryckeriet och den 2 och 17 i hvarje
månad i bokbinderiet, eller om dessa dagar äro
sön-eller helgdagar följande hvardag.
Den utbetalade lönen bör genast vid
mottagandet noga räknas och jämföras med lönboken;
förhandenvarande differens bör genast anmälas.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
