Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
GUTEXBEEG
N: o 10
sen komitean asioita tutkimaan ja työnsä
tulokset tuomaan ensi kokoukselle, jolloin yhdistyksen
olisi pontevasti käytävä epäkohtia korjaamaan.
Keskustelu kysymyksestä oli asiallista,
kuitenkin ilmeni siinä toisinaan hävytöntäkin
mielenpurkausta, m. m. esim. työajan pituudesta
keskusteltaessa faktori Öhrnberg toi esille ennen
kuulumattomia, kerrassaan loukkaavia syytöksiä täkäl.
painojen naislatojia kohtaan, mainiten m. m.
sa-nomalehtilatojien, jotka enimmäkseen ovat
naisia, työajan venyvän pitkäksi, syystä kun
faktorin painosta poistuttua 8:n aikaan illalla,
alkaa naisille tuttavia miestoveria puikkelehtia
painoon kurttiseerausretkille, ollen vielä 12
aikaankin yöllä näissä hommissa ja riehaannuttaen
tytöt työstään––––––
Hra Öhrnberg olisi kentiesi enemmänkin
jatkanut uudenaikaisia selitys-syytöksiään, mutta
puheenjohtaja antoi vasaran paukkua pöydälle,
kieltäen hra 0:ltä puheenvuoron.
Palkkasuhteista keskusteltaessa tuli ilmi, että
ainakin Tamp. Uutisten painossa on maksettu
sanomalehdessä joillekin oppilaille 55 penniä 100
riviltä petiittiä ja välikertomuksesta, jota T.
Uutiset melkein yksinomaan onkin: ei ole
välik-keistä maksettu mitään korvausta. Hra
Öhrnberg selitti tämän erehdyksestä tapahtuneeksi,
mutta, vaadittaessa selkoa, minkälaisen
laskuperusteen jälkeen näin maksetaan ja sanottua
Tampereella olevan yleisenä tapana maksaa
oppilaille »/a ja 7* 80 pennin laskuperusteesta, tahtoi
pitää omana salaisuutenaan, miten hän makssa;
ei tarvitsevansa mitään perustetta ja oppilaitten
saavan tälläkin perusteella kylläkin hyviä palkkoja.
Työhuoneet myönnettiin niinikään olevan
paikoittain suuresti siivouden puutteessa ja
oppilas-järjestelmä samoin kerrassaan ikävällä kannalla.
— Kilpailun katsottiin kuuluvan painojen isännille.
Valittiin alustuksessa ehdotettu 5-miehinen
komitea, johon tulivat hrat: A. Nordberg, E.
Lemberg, J. Heikkilä, J. Kruth ja J. R. Carlander.
Lopuksi otettiin erityisestä pyynnöstä
keskusteltavaksi Gutenbergissä ollut »Vennun"
Tampereen kirje. Vilkkaan keskustelun jälkeen,
äänestys asiassa toimitettua, hyväksyi
kirjaltajayhdis-tys 15 äänellä 6 vastaan »Vennun" toimenpiteet,
pitäen sen parhaana keinona, mitä asian suhteen
olisi voitu tehdä, koska parannus-seuraukset nyt
tällä kerralla heti ovat olleet silminnähtävät,
jossa ei ennen ole onnistuttu, kun on isännistölle
valitus ja paraunuspyyntö tehty.
Hra S. Snellman pyysi eroa yhdistyksen
johtokunnasta, paikkakunnalta poismuuton takia ja
kehoitti jo tässä kokouksessa hänen tilalleen
ehdokkaita asettamaan.
Hra Hj. Öhrnberg piti itsensä enää
mahdottomana kuulua yhdistyksen esimieheksi. — Tätä
jokunen ikävöitsi, lausuen tunteensa julki, kun
yhdistys kadottaa kyvykkään puheenjohtajansa.
Puheenjohtajan ehdokkaiksi asetettiin hrat A.
Nordberg ja J. R. Carlander sekä johtokuntaan
ehdokkaiksi hrat Mattsson ja J. Heikkilä.
Uutisia. Notiser.
— Eron toimestaan on saanut »Tampereen
Uutisten" osakeyhtiön kirjapainon isännöitsijä
postiexpeditööri Bernd. Vilhelm Vikström
Tampereella. Uudeksi isännöitsijäksi on astunut
pankin-kirjuri K. E. Ekholm.
— 50 vuotta täytti elok. 31 p:nä kirjaltaja
Karl Magnus Lindfors. Päivän merkityksen
johdosta kävivät toverit V. P. K:ssa häntä laululla
tervehtimässä. Toverit Suomal. Kirjallisuudens.
kirjapainossa, jossa hän on ollut 30 vuotta,
lahjoittivat hänelle hopeisen paperrossikotelon. Sitä
paitsi ammattitoverit kutsuivat hänet
illanviettoon Kaisaniemeen.
— Painokoneitten luku maassamme on tänä
vuonna tuntuvasti lisääntynyt, kertoo Typbl.
Iisalmen, Jyväskylän ja Kristiinankaupungin uusiin
kirjapainoihin on hankittu uudet koneet, jota paitsi
Kaiun kirjapainoon Oulussa on tullut uusi pika-
kone, Simeliuksen perillisten kirjapainoon
Johan-nisbergin pikapaino, Suomal. Kirjalliruusseuran
kirjapainoon Phoenixpaino ja Werner
Söderströmin painoon Porvoossa suurenlainen Majländerin
pikapaino.
— Kilpakirjoituksen, johon on saapunut
6 suom. ja 1 ruots. kirjoitus, tuloksen jukaisemme
ensi numerossa.
— Iltaman toimenpanee H. K. Yhdistys 17
p:nä Lokakuuta Kaivohuoneella. Ohjelma kuuluu
tulevan niin hyväksi kuin suinkin. M. m. tulee
Söörnäisten voimisteluseura esiintymään. Tämä
voimisteluseura on kuten tiedetään saavuttanut
tunnustusta erinomaisilla liikkeillään ja
pyramii-deillään. Samoin tulee laulukööri olemaan tänä
syksynä tavallista lukuisampi, päättäen viiiine
tiistaisesta kokouksesta, jolloin oli harvinaisen
paljo laulajia koolla. Koska tämä on ensimäinen
yleinen tanssi-iltama Kaivohuoneella siellä
tapah-tuneitten korjaustöiden jälkeen, voipi toivoa niin
suurta osanottoa kuin mahdollista.
— Täflingen som anordnats af
Förbundsstyrelsen öfver ämnet: Hvad är förbundet och
hvarför böra vi tillhöra detsamma, har omfattats med
stort intresse, ty 6 finska och 1 svensk
täflings-krift har insändts. Resultatet kommer att
till-kännagifvas i Gut. nästa nummer.
— Accidenstäflingen. Intresset för denna
synes ha varit ganska stort. Icke mindre än 14
täflingsarbeten, ha inkommit.
Soiré föranstaltas af Typ. förening i H:fors
den 17 oktober i Brunnshuset. Programmet lär
blifva godt, bl. a. kommer Sörnäs gymnastikföre-
’ att medvärka. Vi innesluta soiréen, som
. den första i Brunnshuset sedan detsamma så
grundligt renoverats, i benägen hågkomst.
— Vid Typografernas förenings
Sportklubbs täflingar den 9 sept, à Aggelby banan
med 9 deltagare i velocipedåkning togs å 5 km.
första priset af hr Unto Forsström med en tid af
9 m. 8 7» s., andra priset af hr A. Lindroos, 9 m.
233/6 s. och tredje priset af hr E. Koskinen, 9 m.
35 7j S.
1 löpning å en versts bana tillföll bland 9
deltagare l:sta priset Jarl Holm för 3 m. 24 s.,
andra priset E. Koskinen, 3 m. 36 7» s., samt 3:dje
priset Edvin Lindgren for 3 m. 38 7» s.
Till sist försiggick en spännande dragkamp
mellan 4 femmannalag. Som segrare utgingo
hrr F. Berlin, A. Koljonen, I. Kurvinen, F.
Ny-malm och K. Tötterman.
Samtliga pris bestodo af större och mindre
silfvermedaljer.
— Utlärd blef å Nya Pressens tryckeri den
15 september 1897 Karl Salminen.
— Typografernas förenings Sportklubbs
andra och sista kappsegling försiggick
söndagen den 5 Sept. Af 5 anmälda farkoster
deltogo 4. Vädret stormigt, regnigt och kallt.
Sträckan för seglatsen var omkr. 8 engelska mil.
Tiderna blefvo för Verdandi (II kat.) segl. tid
2. 15. 11, ber. tid 2. 13. 40, Freja (I kat.) 3. 07.
40 — 3. 03. 20, Backus (I kat.) 3. 14. 17. — 3.
11. 28.
Prisen utgjorde af hushållsartiklar.
— Fräckt. 1 Kristinestad händer det ej
sällan att landsvägsvandrande kolleger besöka
orten, där några af dem helt ogeneradt besöka
privata personer betlande pänningar, presenterande
sig för typografer och utan arbete samt sägande att
det är dåligt med arbetet. Då de lyckats få ihop
några mark köpa de ingalunda mat eller
lifs-förnödenheter i synnerhet, utan brännvin.
Nyligen inträffade att en viss Frans Hellsten gjorde
ett kort besök å svenska tryckeriets officin
där han sökte öfvertala personalen att teckna
på en af honom framlagd lista. Han lofvade
bjuda på en afskedssup om de endast
tecknade. Han vände sig till faktorn med sin
lista, men då han på förhand blifvit underrättad
om H:s förehafvande nekade han att lämna
listan till personalen, men i stället bjöd han H. på
mat och kaffe, men detta behagade ej honom fast
han påstått att han ej sett en »Guds gryta" på
hela dagen. Sin afskedshälsning uttryckte han
ungefär sålunda »Jag går till handl. P. och
äfven till andra bekanta samt på tryckerierna och
berättar hurudana K:stads sättare äro, som inte
vill gifva mat åt en kollega". — Mat skulle han
få men ej brännvin. Mannen i fråga lär ansätta
sina otfer med sådan hänsynslöshet och nit att
de gärna lämna sina bidrag åt honom. — Stor
i skam att ha sådana kolleger — hvad är att göra.
Jupakkaa.
Yksityiset mielipiteet eivät ole haitaksi asiain
kehitykselle; erilaisina toisiaan täydentäen ne
muodostavat yleisen mielipiteen, joka kuitenkin
aina lopuksi pääsee voitolle. Kun joku tahtoo,
että ainoastaan hänen mielipiteensä otettaisiin
lukuun päätöstä tehtäessä, osottaa se vain
ahdasmielisyyttä ja kypsymättömyyttä, ja usein
joutuvat tällaiset yksipuoliset henkilöt viivyttämään
yleisen mielipiteen vallalle pääsyä. Että meille
niin tärkeä asia, kun oppiajan lyhennys
ylioppilaille, herätti mielipiteiden vaihtoa ja sanakiistaa,
on aivan luonnollista. Eihän ole kumma, että
toinen panee jollekin seikalle suuremman painon
kun toinen; pääasia on, että kullakin on
perusteita mielipiteilleen, ja että lopullista päätöstä
tehtäessä otetaan huomioon minkä verran ne
pitävät paikkansa. Tähän nähden ei ole ihmettä,
että kirjoittaja nimimerkillä »—o" viime
numerossa oh hyökännyt sen makkaran toiseen
päähän, jonka toisesta päästä hän sanoo minun
vetävän. Ettei nän huomaa erotusta ylioppilaan ja
nuoren oppipojan välillä, mitä
ammatinoppimis-kykyyn tulee,’ se on hänen mielipiteensä samoin
kun sekin, ettei sivistyksellä — »akateemisella",
küten hän sitä tässä nimittää, — ole oppiajan
kanssa mitään tekemistä. Ehkä hänkin tuumii,
että käytöllisyys on pääasia, »kirjatietoja" ja
sivistystä’ kyllä voi saada sittenkin. Aivan oikein,
se on minunkin mielipiteeni, mutta hiukan
lavennettuna. Varmaankin olisi yhteisillekin
asioillemme eduksi, että omattaisiin vähän enempi
yleisiä tietoja ja sisällistä sivistystä, kun mitä’nyt
yleisesti on laita, vaikkapa vain tuota
halveksittua »kirjatietoa", kun että lohdutetaan itseään
sillä, että sitä kyllä voidaan saada. Ne muutamat
ylioppilaat, jotka pyrkivät ammattiimme, minun
mielestäni vain virittäisivät kilpailun tässä
suhteessa parempaan päin. Mutta se sikseen. Asia
on toistaiseksi päätetty; periaatteessa on
myönnytty, ehkä onkin sivuasia kuinka paljon.
Oikeastaan oli tarkotukseni puolustaa itseäni
kirjottajan syytöksestä, että olisin »mustaa
mustemmaksi maalannut" sanomalehtilatojat.
Tuntuuko se niin mustalta kun sanoin alimpana
vaatimuksena opista pääsyyn olevan olleen
sanoma-lehtiladelman. Että painoista, missä painetaan
jokapäiväisiä lehtiä ja jossa varsinkin n. s.
„spåne"-järjestelmä on ollut vallalla, on lähtenyt - - täältä
maaseudulle ja päinvastoin — taitureja, jotka
eivät koko oppiaikanaan ole olleet
tilaisuudessakaan muuta oppia kun suoraa sanomalehtitekstiä,
jopa joutuneet pulaan pientä sanomalehtitaulua
latpessaan, on tosiasia. Että tämä ei ole paljon,
myönnätte kai Tekin, ja tällaisen rinnalla annoin
ylioppilaalle etusijan. Että tällaiset tapaukset
ovat poikkeuksia, ja että sanomalehtilatojista
monikin on etevä ammattimies ja kelpaisi vaikka
faktoriksikin, sen kyllä myönnän enkä ole
kieltänytkään.
Erimieltä olen arv. kirjoittajan kanssa hänen
väisteestään, että heistä, nim. sanomalehti- (ja
muistakin) latojista, ..ken tahansa kykenisi
faktorinkin raskaaseen tehtävään kun vain haluaisivat
(sic!) sen vastaanottaa". Esimerkkinä tälle
väitteellenne mainitsette, että »täällä eräässä painossa
on faktorina kunndlla toiminut ent.
sanomalehti-latoja toistakymmentä vuotta puhumattakaan
niistä, jotka faktorina toimivat maaseuduilla".
Onhan se varmaan hauskaa tuo Teidän
tunnustuksenne hänelle, faktorille, joka luullakseni
kuitenkin omaa paljon jotakin muuta kun
latomiseen tarvittavan kyvyn. Hauskahan se on tietää,
että on kykyjä muitakin — halua vain puuttuu!
Tuon liiallisen itsetunnon seuraukset tulevat
kyllä näkyviin. Usein valitetaan näet, että
maaseudulta tulee tänne taitureja, iotka eivät edes
osaa tavata, kuten eräs helsinkiläinen sanoi
viime kokouksessa. Faktorit maaseuduilla ovat
enimmäkseen täältä lähteneitä, täällä
opinkäy-neitä, ehkä äsken mainitsemianne kykyjä.
Useimmassa tapauksessa saamme kiittää noita
helsinkiläisiä näistä maaseutu-»nollista". Näin ne
muuttuvat asiat kun niitä vähän syvemmältä
ajatellaan. Kyvyksi saattaa monikin luulla itseään
vaikkei kykenisi harkitsemaan mitään asiaa
ryhtymättä arveluihin eri mielipidettä olevaan
persoonasta. V. T.
Helsingissä 1897.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
