Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N: o 11
GUTENBERG.
45
Så var det med den historien. Hr
Ordförandens ord vid senaste månadsmötet, då resultatet
för Föreningen tillkännagafs, att „detta kan
anses som ett tydligt bevis på det synnerliga intresse
Tör våra gemensamma sträfvanden, som f. n.
besjälar hufvudstadens typografer" innehöllo kanske
mera allvar än mången af de vid mötet
närvarande då kunde tänka sig.
Snart stunda åter tiderna för förrättande af
de olika valen. Vid något kommande möte skola
redaktörer för vårt organ väljas samt kandidater
till Förbundsstyrelsen uppställas. Sedan kommer
det sedvanliga bestyrelsevalet. Det skall i
sanning bli trefligt att se, hvem som vill offra tid
och möda för en så intresserad och mod sin tid
följande kår som typografernes. — Och sedan
undrar man ännu. öfver att organisationen så litet
kunnat uträtta. Hvems är felet?
Jussi.
Kirje Jyväskylästä.
Lokakuulla 1897.
Kaikkien hyvien harrastusten alalla on viime
vuosina ollut suurempi yhteisyys huomattavissa.
Ja puhuaksemme yksinomaan kirjaltajista, ovat
hekin kaikkialla maassamme nousseet
yhteistoimintaan, valvomaan sekä henkisiä että
aineellisia etujaan. On perustettu uusia yhdistyksiä ja
muutoinkin on entistä innokkaammin tartuttu
asioihin käsiksi. Ja syytä siihen on ollut etupäässä
kirjaltajilla. Ovathan meidän olomme sellaisella
kalinalla, että ne kaipaavat korjausta ja
muutoinkin jo periaatteen vuoksi tulisi juuri
kirjalta-jain kulkea toisten ammattilaisten etunenässä,
sillä sitähän vaatii jo se henkinen työkin, jota
me toimeentuloksemme teemme.
Joku kipinä tuosta liikkeestä lienee aikoinaan
pujahtanut Jyväskyläänkin. Täälläkin alettiin
huomata, että kyllä kai meidänkin tulisi
tositoimintaan ryhtyä, pysyäksemme edes vähänkään
toisten mukana. Ja niin perustettiin viime
vuoden huhtikuussa Jyväskylän kirjaltajayhdistys,
jonka tarkoitus selviää sääntöjen ensimmäisestä
pykälästä, jonka siteeraamme tähän. »Jyväskylän
kirjaltajayhdistyksen tarkoituksena on olla
yhdyssiteenä Jyväskylän kaupungissa olevain
kirjapainon ammattiin kuuluvain henkilöiden kesken.
Tätä tarkoitustaan koettaa se saavuttaa
kirjapaino-ammatin kohottamisella ja kehittämisellä, asettumalla
keskinäiseen yhteyteen toisten kotimaisten yhdistysten
kanssa, joilla on samanlainen tarkoitus sekä
toimeenpanemalla keskustelukokouksia y. m. sivistyttäviä
huvia ja juhlia" *).
Näin tärkeäksi oli ajateltu sen yhdistyksen
tarkoitus, josta nyt tulemme puhumaan.
Jyväskylän kirjaltajayhdistys alkoi toimintansa hyvillä
toiveilla. Sillä ei tosin ollut kuin
kahteenkymmeneen nouseva kokematon jäsenjoukko, mutta
intoa huomattiin jo alussa olevan. Kokouksia
pidettiin vähä väliä ja keskustelun alaisena oli
monikin tärkeä kysymys. Hirvipuolesta pidettiin
niinikään huolta ja saatiin toimeen pari
huvimatkaa ja iltama, joka pidettiin todellakin
hyvään tarkoitukseen. Mutta into laimeni
vähitellen. Sen sijaan, että olisi yhä enemmän
innostusta viritetty, heittäydyttiin melkein
välinpitämättömiksi tärkeistäkin asioista. Töin tuskin
saatiin ensimmäinen vuosikokous kunnialla pidetyksi.
Esimiehen laatimasta vuosikertomuksesta tahdon
vertauksen vuoksi mainita, että hyvillä toiveilla
hänkin oli lopettavinaan ensimmäisen
toimintavuoden, koskapa suvaitsi ennustaa tulisempaa
virkeyttä alkavaa vuotta varten. Ja niinhän sitä
toivoi jokainen, jolle yhteistyö on kallista.
Mutta mitenkäs kävi. Lisääntyikö
asianharrastus tai pysyikö se edes entisellään? Eikö mitä.
Sillä nyt on kulunut jo puolisen vuotta
vuosikokouksesta, eikä Jyväskylän kirjaltajayhdistys
ole näyttänyt toimintaansa edes
pienimmässäkään teossa. Hyvät humalat ovat menneet siis
hukkaan. Vai joko puheena-oleva yhdistys on
kehittänyt ja kohottanut sitä siunattua
kirjapaino-ammattia niin korkealle, että se suvaitsee levätä,
-) Kirjoittajan kurssiveeraama.
heittäytyä kokonaan uinailun valtaan. Tai jospa
myös sivistyttävät huvit ja keskustelukokoukset
y. m. s. ovat tehneet siksi hyvän vaikutuksen,
ettei niitä enää kaivata. Tokkopa vain!
Jyväskylän kirjaltajayhdistyksen saa siis
pitää kokonaan kuolleena — vai miten? En ota
sitä oikein uskoakseni, koska yksityisten jäsenten
olen kuullut usein yhdistyksestä puhuvan ja
ky-säsevän toisiltaan: »Koskahan se kokous pidetään
ja mitenhän sen vuosijuhlan viettämisen kanssa
lienee... Se liitto-asiakin olisi loppuun käytävä
... j. n. e. On näet lyöty asiat kokonaan laimin.
Ei ole vietetty edes vuosijuhlaa, joka sääntöjen
mukaan tulisi viettää ja josta jo vuosikokouksessa
päätettiinkin. Ja entäs liitto-asia sitten!
Kaikkialla maassamme ovat kirjaltajat liittoon
yhtyneet, vaan meillä ei yhdistyksessä suvaita siitä
puhuttavankaan! Kysymys on tosin monta kertaa
otettu yhdistyksen kokouksessa ’nim. viime
vuonna) esille, mutta esimies, sen sijaan, että pitäisi
asian puolta vointinsa mukaan, on aina sanonut
tähän tapaan: Ei se liene vielä tarpeeksi selvä
jokaiselle ... Pannaan pöydälle!... Ja sen jälkeen
se on kulkenut »pöydältä pöydälle", niin että jos
nykyään asiaa esimieheltämme kysäseisi, vastaisi
hän varmaankin: Veikkonen — se on jo pöydän
alla!...
Ainakin neljän kuukauden aikana on useasti
käyty herra esimiehen rauhaa häiritsemässä ja
pyydetty, että hän kutsuisi kokoon yhdistyksen,
mutta hän ei ole sitä tehnyt. Pari kertaa on
nimenomaan huomautettu, että esim. liitto-asialla
alkaa olla jo kiire, joten se olisi loppuun
käsiteltävä. Vaan ei apua mistään — hyvin arvoisa
esimies ei vain tahdo kutsua kokoon yhdistystä.
Nähtävästi ajattelee hän sillä tavalla, etteivät ne
(jäsenet) rohkene omin päin liittoon yhtyä, kun
hän itse kaikessa viisaudessaan koettaa vointinsa
mukaan vastaan ponnistaa. Vai enkö ehkä saisi
kutsua edellämainitunlaista leväperäisyyttä,
huolimattomuutta ja ennen kuulematonta
velvollisuuksiensa laiminlyömistä vastustelemiseksi
mainitussa asiassa. — En halua tästä pitkiin
puheisiin ryhtyä, vaan toivon, että yhdistyksen
johtokunta viho viimeinkin ottaa asiat käsiinsä ja
ensi työkseen toimittaa viralta pois nykyisen
esimiehen ja »kruunaa" julkisuudessa hänet
sellaisella muistolla, joka hyvin sopii hänen
menettelylleen.
Ansaitsee muutoin nyt jo julkisuudessa
kysyä: Millä oikeudella Jyväskylän
kirjaltajayhdistyksen arvoisa esimies, faktori G. J.
Johansson, rohkenee vastustaa esim. liitto-asiassa?
Luuleeko hän todellakin, että hänen vaakakuppinsa
täkäläisiin oloihin verraten painaa niin paljon,
ettei täällä ilman häntä voida liittoon yhtyä.
Turhaa! — Ja sitten olisi hyvä tietää: Millä
oikeudella hän on laiminlyönyt yleensä kaikki ne
pyynnöt, joita on tehty kokousten aikaansaamiseksi?
Herra Johansson ei ehkä ole ottanut huomioon,
mitä hänestä Jyväskylässä ja koko Suomessa
ajatellaan ja tullaan ajattelemaan.
Joo — joo — kyllä siinä tarvitsee tehdä monta
suurta keksintöä, ennenkuin nämät asiat ovat
häneltä oikealla tavalla. selvityksen saaneet.
.y.
9l/i tuntinen työpäivä on otettu käytäntöön
täällä Gummeruksen kirjapainossa. Muissa
painoissa ei tietääkseni vielä ole esimerkkiä
seurattu, vaan ehkäpä se piakkoin alkaa vaikuttaa.
Mainitsemista ansaitsee kyllä, että Keski-Snomen
kirjapainossa on kesäisin pyytämättä lopetettu
työ kello 7 illalla, vaikka on ollut kiireellisiä
töitäkin. ???.??????
Liiton alalta. Från förbundsområüet.
— Fid Typografernes förenings i Il.forn
månadsmöte söndagen den 24 okt. meddelade
bestyreisen, att intresset för bildandet af
sektioner för de olika grafiska facken visat sig vara
lika med noll. Vid de utlysta mötena för
grundandet af sådana, närvaro vid tryckarnes möte
3 personer, vid civilsättarnes 6, vid litografer-
nes, stentryckarnes och kemigrafernes ingen, och
vid tidningssättarnes 4. Värkligen uppmuntrande
för föreningens bestyrelse till nya
ansträngningar. Äfven meddelades att tre nya medlemmar
anmälts i föreningen.
I de på dagordningen stående frågorna beslöt
föreningen, att den s. k. grundfonden, bestående
af omkring 167 mk, skulle för att underlätta
kassörens bokföringsarbete öfverföras till
reservfonden. Från fackafdelningarnas centralkomité
hade till mötet insändts följande tvänne frågor
för att diskuteras och besvaras. Första frågan
lydde: »Bör arbetarekåren anställa en
ombudsman, hvilken genom föredrag och på annat sätt
vid möten och andra tillfällen skulle klargöra
arbetarefrågan samt agitera för anslutning till
föreningarne? a) anses ett sådant ombud vara
af behofvet påkalladt? ocli b) om så är, med huru
stor del kunde föreningen deltaga i de härigenom
uppkomna utgifterna?" På denna fråga hade
föreningens bestyrelse affattat följande svar, som
upplästes och af föreningen godkändes.
»Bestyreisen uttalar som sin tanke, att anställandet af
sådant ombud nog vore af behofvet påkallat, men
kan i saken tils vidare från Typografernes
förening ingenting göras så länge vår organisation
ännu behöfver alla våra medel och krafter.
Andra frågan: »Böra några åtgärder från
arbetarne vidtagas för afskaffandet af starka
drycker från arbetaresoiréer och andra
arbetaretillställningar, för att dessa skola motsvara sitt
ändamål? Och hvilka åtgärder vore de
lämpligaste?" På frågan hade bestyrelsen formulerat
följande svar, som likaledes af föreningen
godkändes: Bestyreisen uttalar som sin åsikt, att
så länge arbetarekorporationerna äro tvungna att
för sina nöjestillställningar använda allmänna
lokaler, där restaurationsrörelse finnes, föga eller
intet kan göras till saken; men vill framhålla,
att arbetareföreningarna borde värka därhän, att
gemensam nöjeslokal skulle åstadkommas, där
arbetaren utan att vara beroende af enskild
re-stauratör kunde få sin vilja gällande".
— Tarun Kirjaltajayhdistyksen
kokouksessa sunnuntaina lokak. 24 p:nä valittiin
yhdistyksen puheenjohtajaksi paikkakunnalta
muuttaneen hra K. F. Hagmanin sijaan, hra M.
Molod-kin. Johtokuntaan valittiin hra Salmisen sijaan,
joka oli eronnut ja hra Molodkinin sijaan, joka
ennen oli ollut johtokunnan jäsen, mutta nyt,
kuten mainittu, valittiin puheenjohtajaksi, herrat
J. Ahlgren ja J. Vahl. Huvitoimikuntaan
valittiin, niinikään hra Salmisen sijaan, joka siitäkin
oli eronnut, hra Ojala.
Annettiin johtokunnan toimeksi tiedustella
raittiusyhd. »Hoppetilta", josko ensi vuoden alusta
saadaan pitää kokouksia sen huoneustossa.
Lakkautettavaksi päätetyn »satunnaisten
menojen rahaston" varat päätettiin jakaa niin, että
vanhuusrahastolle annetaan 100 mk ja Turun
kirjapainotaiturien sairas- ja hautauskassalle 100
mk sekä loput yhdistyksen omaan kassaan.
Kokouksessa oli saapuvilla 16 jäsentä.
Uutisia. Notiser.
— Kuollut. V. k. 2 p. kuoli Kuopiossa
pitkällistä keuhkotautia sairastettuaan kirjaltaja
Kustaa Oskar Toivanen 26 vuoden ljässä.
Vainaja työskenteli O. \V. Backmanin kirjapainossa,
jossa tuli ulosoppineeksi v. 1894. Että vainaja
oli työtoverien suosima, osoittaa sekin, että
lukuisa joukko työtovereita oli saattamassa hänen
maallisia jäännöksiään viimeiseen leposijaansa v.
k. 6 p. Ruumiin siunattua lauloi lauluseura erään
virren värsyn ja »Integer vitaen" suomeksi.
Hautakummulle laskivat seppeleitä kirjaltajat hra L.
Lyytikäinen työtoverien puolesta, hra O. Styf
kirjanpainaja O. \V. Backmanin puolesta ja hra
O. Räisänen Kuopion kirjaltajayhdistyksen
puolesta, jonka johtokuntaan Toivanen aikoinaan oli
kuulunut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
