Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
GUTENBERG
N: o 24 (12)
määräisessä kokouksessa joulukuun 19 p:nä viime
vuonna
l!si palkinnon. 100 mk., nim. „ Arbetet adlar",
hra E. Eriksson Weilin & Göösin kirjapainosta,
2:sem palkinnon, 50 mk., nimim. .E—n", hra E.
Packalen Hufvudstadsbladetin uudesta
kirjapainosta,
3:nen palkinnot), 30 mk., nimim. „0ceana".
(Avattaessa huomattiin nimilipun sisältävän
ainoastaan: „Finska Literatursällskapets tryckeri" ja
tästä syystä annettiin palkinto
aksidenssilatomis-kilpailurahastoon), sekä
4:nen palkinnon, 20 mk., nimim. „0—A." hra
O. Schmidt Hufvudstadsbladetin uudesta
kirjapainosta.
Niinkuin jo ylempänä mainitsimme, ovat
pal-kintotuomarien arvolauseet erittäin kiitettävät.
Kukaan heistä ei ollut odottanutkaan näin hyvää
tulosta Suomesta. Kunnialla olemme siis
voittaneet näytteet ammattitaidosta ulkomailla.
Komiteaan, joka toimeenpani kilpailun, ovat
kuuluneet hrat V. Pettersson, puheenj., C.
Blom-feldt, v.-puheenj., Cain. Schauman, siht., J. A.
Kosk, E. Mustonen, K. Johansson ja E. Tötterman
sekä varajäseninä hrat K. Mandelin ja A.
Karjalainen.
Pääkaupungin kirjapainojen omistajat ovat
vapaaehtoisilla lahjoilla suorittaneet
kustannukset ja täten osoittavat mieltymystään kilpailusta.
— Suomen kirja n painaja in apuyhdistys.
Hra Albin Finander on painosta julkaissut
kirjasen, nimeltä: »Trettio år af en linderstödskassas
värksamhet" (Kolmekymmentä vuotta erään
apu-kassan toiminnasta), jossa kerrotaan Suomen
kirjanpainajani apukassan kehityksestä ja vaiheista
vv. 1867—18J6. Neljänä ensivuonna èi
yhdistyksen rahastosta mitään apurahoja maksettu. Mutta
kun rahasto lahjoitusten kautta 1870 vuoden
lopussa oli kasvanut Smkaan 6,113: 57, suoritettiin
seuraavana vuonna kaksi ensimmäistä
hautausapua. V:sta 1872 alkoi sairasapujen maksaminen,
ja sittemmin on rahasto tasaisesti tehtävänsä
tehnyt, auttaen sairaita jäseniään, pitäen huolta
vainajain hautaamisesta’ja suorittaen v:sta 1877
alkaen myöskin eläkkeitä leskille ja lapsille.
Jäsenten luku oli v. 1867 yhteensä 51 ja v. 1896 oli
yhteensä 215. Edellisen vuoden lopussa oli
rahaston pääoma Sm. 614 ja jälkimäisen vuoden
lopussa Sm. 51,833: 47. Kolmenkymmenen
vuoden kuluessa on ollut tuloja yhteensä Sm. 86,056:
89 ja menoja yhteensä 37,989: 95. Sairasapua on
suoritettu Sm. 10,864: 42, hautausapua Sm. 5,500
ja eläkkeitä Sm. 20,643: 25; kustannukset
tekevät yhteensä ainoastaan Sm. 982: 28.
— ,,Kirjaltajauusi kokonaan
suomenkielinen kirjapainoammattia käsittelevä
kuukaus-lehti alkaa ilmestyä tämän vuoden alussa
Helsingissä, Tämä onkin hyvin tervetullut, sillä
„Suo-men Kirjapainolehden" lakattua ei maassamme
ole ollut yhtään suoranaisesti ammattiamme sen
yksityiskohdissa käsittelevää lehteä: Gutenberg]n
— ollen liiton äänenkannattaja — niukka tila kun
ei salli mitään erityisiä, laveammalti ammattia
valaisevia kirjoituksia.
Täytyy olla erittäin kiitollinen herroille E.
Enbergille, V. Forsströmille ja K. Skogsterille
siitä, että he ovat. ryhtyneet tämän kauan
kaivatun aukon täyttämiseen mainitun lehden
ulos-antamisella. Mikäli voi edeltäpäin päättää,
olemme vakuutetut, että lehti tulee vastaamaan
tarkoitustaan, katsoen siihen, että hrat Enberg
valtion stipendiaattina ja Forsström hänen
matkatoverinaan ollessaan ulkomailla, ovat itse olleet
tilaisuudessa näkemään ja tutustumaan
ammattimme uutuuksiin suurissa kultuurimaissa, ja
kuten tilausilmoituksesta näkyy, ovat useat etevät
ammattimiehet sekä koti- että ulkomailla
luvanneet lehdelle suosiollista apuaan alkuperäisillä
kirjoituksillaan.
’»Kirjaltaja" ilmestyy 12 kertaa vuodessa joka
kuun 10:tenä p:nä 12 à 16-sivuisena,
päällysleh-dellä varustettuna folio-kokoisena vihkona, ja
tulee sisältämään alkuperäisiä ammattiamme
koskevia kirjoituksia sekä seuraten eteviä ulkomaisia
ammattilehtiä tekemään selkoa graafillisten
am-mattihaarojen edistyksestä suurissa
sivistysmaissa. Päivän tapauksia ja etenkin uusia keksintöjä
— Sähkövalo on hiljan laitettu Kuopion
Uuteen kirjapainoon. Konttoorihuoneissa on tosin
tämä valaistus jo ollut viimekin talvena ja oli se
sinne tilattu hra Backmanilta. Mutta nyt on
kirjapaino hommannut valaistuksen omintakeisen.
Tätä varten on rakennettu uusi konehuoue ja
hankittu siihen suurempi höyrykone. Tästä
koneesta johtuu myöskin lämmin huoneisiin —
uunia näet ei ole uusissa huoneissa. Kustannuksia
on varmaankin ollnt noissa monissa uudistuksissa,
mutta hauskalta näyttäneekin nyt kirjapaino,
joka on konttoorihuoneista lähtien aivan uudessa
kunnossa.
— Kuollut. V. k. 27 päivää vasten yöllä
kuoli Turussa jonkun aikaa sairastettuansa
kir-japainotalturi Wilhelm Fredberg 68:11a
ikävuodellaan. F. oli syntynyt Turussa tammik. 10 p:nä
1830 ja otettiin oppilaaksi J. C. Frenckellin ja
Pojan kirjapainoon 1845. Sieltä siirtyi hän 1850
J. V. Liljan kirjapainoon sekä mainitun firman
lakattua G. W. Vilenin kirjapainoon, jossa
työskenteli kirjapainotaiturina kuolemaansa asti.
— Kesälomatilastoa
Waasankirjapainoissa. Ainoa paino, joka on runsaalla mitalla
antanut kesälomaa, on Wasa Nyheterin paino. Siellä
sai kaikki kuupalkkalaiset 2 viikkoa lomaa koko
palkalla, ja laskulatojat 2 viikkoa, 20 mk
viikossa. Kaunis kyllä sen suhteen mitä toisissa
painoissa on annettu. — Pohjalaisen (O. Ansaan
painossa) nautti painaja lomaa 2 viikkoa täydellä
palkalla ja 1 latoja samoin, vaan ilman paikkaa.
— Unggrénin painossa nautti kesälomaa kaikki
laskulatojat 2 viikkoa — omalla palkallaan,
kuu-palkkalaiset eivät saaneet sitäkään. — Wasa
Tidningin painossa nautti kesälomaa 4
kuukaus-palkalia olevaa latojatarta ja taittaja 2 viikkoa
puolella palkalla, laskulatojat ja painaja eivät
saaneet sitä kunniaa, vaikka olisivat paremmin
olleet sen tarpeessa.
— Työaika kaikissa Waasan kirjapainoissa on
10’/, tuntia paitsi Wasa Nyheterin painossa, ]ossa
työvuoden ympäri on 9’/j tuntia, ja saa siitä
lämpimästi kiittää painon entistä omistajaa,
kirjakauppias V. Heynoa, joka on kaikella tavalla
koittanut työläistensä parasta ja yhdistystäkin kohtaan
ollut antelias. Jos työläiset ovat olleet kiitolliset,
niin jätän sen sanomatta, vaan en kuitenkaan
ota sitä uskoakseni. Sen todistaa ne monet
vapaapäivät, joita siellä pidetään niinkuin
muissakin painoissa, joissa muka on pahat isännät, kuten
niitä sanotaan. Mutta kiittämättömyys on
maailman palkka, niin se käy tässä kuin monessa
muussakin paikassa, aina isännät ovat syypäät,
vaan ei koskaan työläiset, vaikka ensin pitäisi
niistää oma nenä, ennenkuin rupeaa toisen
nenään.
Mainita myöskin täytyy, että Wasa Tidningin
painossa on kesäkuukausina työaika ollut 9J/i
tuntia, ja on sekin kaunis asia parempaan päin
sen suhteen mitä edellisinä vuosina on ollut,
kirjoittaa meille nimim. Kyösti.
— 10-tuntinen työpäivä, siihen luettuna
aamiaisaika on otettu käytäntöön Satakunnan
kirjapainossa päivätyössä. — Satak.
— Kilpailun pikalatomisessa
toimeenpanee Waasan kirjaltajayhdistys tämän vuoden
alussa, jota varten on jo valittu 3-miehinen
komitea asiaa valmistamaan.
— Ompeluseuran ovat Waasan latojattaret
toimeen panneet ja on se hyvin seurattava
esimerkki toisillekin maaseutu-yhdistyksille ja
täytyy siis toivottaa yritykselle onnea.
— Boktryckeri Kalender 1898, jonka
julkaisee herra Wald. Sachrisson, Gööteporissa. on
ilmestynyt. Tilauksia vastaanottaa herra C. A.
Bernström, Pursimiehenkatu 22, Helsinki. Hinta
2 m. 80 p., maaseudulle tulee postimaksut lisää
ja lähetetään ne jälkivaatimuksella.
— Lukutuvan toimitus on pyytänyt meitä
ilmoittamaan, että lehteä painoihin tilattaessa
suoraan toimitukselta, saa 50 pros. tilaushinnasta
jäädä joko vanhus- tai muuhun kirjaltajain
yleiseen rahastoon.
— Liitteenä seuraa tätä numeroa hra E.
Packalénin latoma kortti, joka sai 2:sen
palkinnon viimeisessä aksidenssikilpailussa.
Olemme erittäin kiitolliset Hufvudstadsbladetin
Uudelle kirjapainolle, joka hyväntahtoisesti on
painattanut tätä korttia 700 kpl., Gutenbergin
mukana jaettavaksi.
— Dödsfall. Den 10 december afled å Maria
sjukhus efter ett långvarigt lunglidande sättaren
Karl Ferdinand Stenholm i en ålder af 31 år.
Den aflidne tillhörde i sin hälsas dagar
härvarande Typografiska förenings sångkör. — Vid
jordfästningen, som skedde den 12 december å
Gamla lutherska kyrkogården sjöng Typografiska
föreningens sångkör tvänne sångar.
Natten mot den 27 december afled i Åbo
bok-tryckerikonstförvandten Wilhelm Fredberg. F. var
född i Abo den 10 jan. 1830 och bar för
långvarig tjänst Hushållningssällskapets silfvermedalj.
Han sörjes närmast af maka och barn.
— Kirjaltaja, blir namnet på en nv
finskspråkig facktidning, som utgifves härstädes den
10 i hvarje månad af herrar E. Ehnberg, V.
Forsström och K. Skogster. Vi önska den hjärtligt
välkommen, särskildt emedan någon finskspråkig
facktidning ej utkommit sedan Kirjanpainolehtis
upphörande.
— Utlärda. Den 31 dec. blefvo å J. Simelii
arfv. tryckeri utlärda sättareeleverna Axel
Andersson "och Edvin Lindgren samt tryckareeleven
Gustaf Palmu.
Den 1 januari blef sättareeleven å Nya
Pressens tryckeri Frans Törnroos förklarad.som
konst-förvandt.
— Boktryckeri-kalendern för 1897,
utgifven af Wald. Zachrisson i Göteborg har
utkommit, Pris 2: 80; för försändelse till
landsorten tillkommer postporto.
Rekvisitioner kunna insändas till herr C. A.
Bernström, Båtsmansgatan 22, Helsingfors.
— Efterföljansvärdt. Herrar E. Lindgren
och A. Andersson, hvilka den 31 dec. 1897 blefvo
utlärda å Simelii tryckeri hafva, i stället för att
hålla det sedvanliga utlärningskalaset, hvardera
öfverlämna! 50 mk. till fonden för ålderstigna
typografers pensionering.
— Som bilaga till Gutenberg medföljer hr
E. Packaléns kort. hvilket erhöll 2:dra priset vid
senaste aksidenstäfling.
Till Hufvudstadsbladets Nya tryckeri, sonx
förärat dessa kort (700 st,), frambära vi härmed
ett hjärtligt tack.
Fria ord. Vapaita sanoja.
Till Red. af Gut.
Hvad är att göra dä herr Albin Finander ej
svarat på vår senaste fråga?
Intresserade.
Red:s svar: Gut:s utrymme medgifver ej
vidare polemik i ofvanstående fråga, och på sådan
grund anse vi Helsingfors afdelnings bestyrelse
skyldig att härefter taga saken om hand, särskildt
emedan hr Finander ej svarat på eder fråga.
Facknotiser. Ammattiuutisia.
Ord om kort.
Julen jämte nyaåret har för vana att bjuda
något nytt, så äfven i år, altså:
Hr Packalen från Hufvudstadsbladets tryckeri
har utfört ett ganska originelt kort, hållet i den
tidsenliga och moderna symbolistiska stilen.
Sättningen erbjuder ej några svårigheter, men
tn-talintrycket är som sagt: modernt och originelt.
Tryckaren har en god del i kortet.
Helsingfors Centraltryckeriets nyårskort är en
ganska väl gjord reproduktion af Scheller &
Gieseckes bilaga till Typographische Jahrbucher
N:o 5 af år 1897; Kortets marginaler äro något
för stora, synnerligast som den präglade
linjeramen knappast är skönjbar. Vittnar om
tryckarens skicklighet.
Hr Karjalainens nyårskort från Simelii
arfvingar tryckeri är ei så illa men tyvärr ej mera
originelt, ty redan för 10 år sedan har man sett
kort i samma stil. Dessutom är det ej rätt
passande att placera en fjäril på ett nyarskort, ty
hvar och en vet inträffar nya året alltid
vintertid, och då finnas ju ej några fjärilar vid lif*).
Hr Malmströms kort från Backmans tryckeri
i Kuopio vittnar om framsteg äfven på landsorten.
Själfva midtelpartiet är alldeles för lätt i
förhållande till utsprången samt de halfrunda
scha-terade ornamenterna i nedra hörnen för tunga,
dessutom är det ej rätt att placera
namnteckningen midt under utan den bör stå i högra
hörnet. Tonen under hufvudordet gör god effekt.
Ett godt nytt år och en god fortsättning åt
dessa herrar yrkesmän som har till mål: yrkets
förkofring. Kritiker.
Dessutom har i H:fors utkommit flere
nyårskort, utom de ofvannämda t. ex. herr Kosks från
Centraltryckeriet, ett enkelt men smakfult, hvilken
nog är förtjänt att omnämnas.
Från Weilin & Göös välkända tryckeri, med
sina tidsenliga och moderna materialer, ett kort
af Kaarlo Johansson, enligt det gamla tyska
mönstret med orden »Ett godt nytt år" insatt i
en list såsom flere år å rad blifvit användt.
Värkligen en kärblifven idé!
Äfven från Viktor Pettersson & C:s tryckeri har
utkommit ett kort tryckt i tre färger.
Spdne.
*) Underlig taktik! Vattenrosor kunna nog
användas till nyårskort men icke fjärilbilder pa en
urtafia. Sätt. anm.
^ ilatkaa ja levittäkää
„£uRutüpaa"
Jtfaksaa F}:ssä Vi v.k. 1 m., Va 60 p.
Maaseudulla 1: 50 ja 80 p.
Syvä asiamiespalkkio !
toimituksen osoite: Helsinki, Päivälehden kirjapaino.
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
