Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N: o 18 (6)
GUTENBERG
11
ringsmän blefvo hrr E. Packalén, F. Turunen och
V. Jonasson och desses suppleanter hrr E. K.
Rosenberg och K. Julin.
— Vasa. Vasa typografförening hade sista
söndags sitt årsmöte, hvarvid till först upplästes
årsberättelsen, ur hvilken framgick, att
föreningen för närvarande räknar 24 medlemmar, och
att en tariffkomité för alfabetberäkning nedsatts
samt att en syförening och en maskinmästarklubb
under det gågna året bildats.
Sedan bestyreisen beviljats decharge,
återvaldes till föreningens ordförande typografen E.
Enqvist
Till medlemmar i bestyreisen valdes
maskinmästaren G. Liljeström och typografen Hj. Huima
och till revisorer typografen J. Lillqvist och
literatören E. Kock.
Efter mötet hölls årsfest i Arbetets vänners
lokal, hvarvid priserna vid
snabbsättningstäflin-gen utdelades.
Till Redaktionen af Gutenberg.
1 senaste numret af Gutenberg öfverraskades
jag af att mitt »opus" vägrats plats.
Hr redaktör! Ar Gut. till för Förbundet och
dess medlemmar eller har det blifvit Eder egendom ?
Då ni upplåtit Edra spalter till den enes
sammelsurium så hade ni gärna kunnat
underdånigast tillåta plats åt mitt enahanda, ehuru det var
ett bemötande.
Var god och kasta »opuset" i papperskorgen,
så att det ej af misstag inflyter i Gut:s spalter ty
då blefve det för gammalt — som Schmidtska
vinbären.
1 senaste numret ingår en artikel, som är
alldeles på sin plats och är berättigad, men saken
är ej allsidigt och djupare diskuterad. Artikeln i
fråga handlar om missförhållanden på tryckerien
i landsorten och om deras stora elevfrekvèn tioner.
Jag medgifver att artikelförfattaren har
sanningen på sin sida vis à vis underhållandet af
tryckerierna med elever och att de på många
orter visa dem på porten sedan de blifvit utlärda
och fordra större lön. Så torde de åtminstone
göras på ett tryckeri i Uleåborg där
konstför-vandten räknar sig den enormt stora lönen af
60 à 80 mk i månaden.
Men å andra sidan sett så har tryckeriernas
föreståndare rekryterat sin personal från det yngre
släktet för att af dem uppfostra dugliga och nyktra
män, ty i landsorten är det nödvändigt att ha
pålitliga och dugliga arbetare, då det är svårt och
ledsamt att hålla tryckerierna till
gästgifvaregård ar.
Vore det ej på sin plats att våra
yrkesföreningar och klubbar toge absolut nykterhet på sina
fanor och enigt och allvarligt toge
föreningsarbetet till sin plikt. Då skall man ej behöfva klaga
öfver missförhållanden ty alkoholen bär största
skulden därtill.
Nu arbetas det några dagar å en ort hvarefter
det schappas till en annan. Man bryr sig ej alls
om hvilken lön man erhåller blott man kommer
tillrätta några dagar så att man kan fortsätta
resan.
K:stads typ.klubb har anmält för
yrkesinspektören i Tammerfors om ett missförhållande å
ortens »Kansallispaino". Yrkesinspektören har stält
nämda tryckeris faktor och bolagets direktör till
laga ansvar. Som målsägande uppträder ortens
typografklubb.
Missförhållandet i fråga är att därstädes hålles
personer under 18 år till nattarbete.
F. A.
Bed. svar. Om ni känner er öfverraskad af
att edert »opus" vägrats plats i Gut.. känna vi
oss än mera öfverraskade af eder obefogade
hätskhet emot red. i ofvanstående korrespondens,
särdeles då ni af erfarenhet borde veta hvilka
svårigheter redaktionen för Gut. har att utstå för att
den skall kunna bereda plats för de mest viktiga
uppsatserna, som står den till buds, i Gut:s trånga
spalter.
Hr F. A.! Om Gut. har blifvit vår egendom?
— Ja, så till vida, att red. har rätt att neka
införandet af hufvudlösa skrifvelser, af samma halt
t. ex., som edert »opus" eller »sammelsurium",
hvaraf ni med rätta säger edert skråbref består
af, och hvilket vi ansågo oss ej kunna införa af
skäl som redan nämts.
Och hoppas vi, att ni alt fortsättningsvis bidrar
med uppsatser för att göra Gut. så omvexlande
som möjlig; men den rätten måste red. ha, att
censurera hvad som införes i Gut.
Kirje Kristiinasta.
Helmikuulla.
Tänne Kristiinaankin, jossa tähän asti ei ole
ollut muuta kuin pieni aksidenssipaino, on viime
vuoden lopulla perustettu painoja oikein
kaksittain. Kirjapainon perustettua, perustettiin,
niinkuin on muuallakin nykyään tavallista, tännekin
kirjaltajaklubi. Se ei luonnollisesti ole suuren
suiiri, eikä pienen pienikään, kokonaista viisi
henkilöä. Tällä klubilla oli kokous helmik. 2 p:nä,
jossa valittiin täksi vuodeksi puheenjohtajaksi
faktori F. Ahlroos, rahastonhoitajaksi konemestari
K. Huldén ja kirjuriksi oppii. K. Uskela.
Klubin toiminnasta mainittakoon iltama, joka
toimeenpantiin tammik. 30 p:nä. Ohjelmaan
kuului m. m. esitelmä, kirjapaino täydessä
toiminnassaan, lausuntoa y. m. Väkeä oli kokoontunut
vä-hänpuoleisesti, joten tulos oli ainoastaan noin 17
m kan vaiheille.’
Koska klubi oli saanut tietää, että
»Kansallis-kirjapainossa" käytetään nuoria oppilaita yötyöhön,
päätti klubi yksimielisesti varoittaa asianomaista
faktoria tästä. Toivottavaa vaikutusta ei
varoituksesta kumminkaan ollut, jonka tähden klubi
ilmoitti asian ammattitarkastajalle ja
liittohallitukselle, jättäen sen heidän toimenpiteittensä
alaiseksi.
Kun ei viime mainitussa painossa, jossa
työskentelee ainoastaan oppilaita, ole mitään
työjärjestystä, eikä näillä nuorilla työläisillä ole mitään
lepoaikaa päivänaikanakaan, käy heille tietysti
rasittavaksi yöllä työskennellä, jonka tähden olisi
suotava, että epäkohta mitä pikimmin korjattaisiin.
Painotyöt tässä samoin kuin mainitsemassani
aksidenssipainossakin tehdään vallan pilahinnalla.
Äskettäin painettiin siellä, nim. Kansallispainossa,
ilmoitusplakaatteja, jotka kooltaan olivat melkein
Gutenbergin sivun kokoiset, — 6 mkalla tuhat
kpl. Samalla maksulla jaettiin ne myös
sanomalehden mukana. Mitä siitäkin jää työmiehen
palkaksi? Ei mitään. Mutta eipä mainitussa painossa
työväelle juuri sanottavaa palkkaa maksetakaan,
ainoastaan ruoka ja vähän »tupakkarahaa", tai
kuinka sitä sanoisi.
Kristinestads Tidningin kirjapainossa
työskentelee nykyään 2 latojaa ja 1 painaja sekä 1
pai-najan- ja 3 latojanoppilasta, niistä yksi 4-vuotinen.
Palkka’ latojilla sekä painajalla on 100 mk kuussa.
Työaika on 9’/s tuntinen. Siis verrattain
edulliset olosuhteet maaseutukaupungissa.
Kun vielä mainitsen, että viimemainitun
painon työväestö on kokonaan raitis ja kuulun
melkein kokonaan raittiusyhdistykseen, niin ei minulla
liene muuta kerrottavaa.
Karlus.
Kirjekortti Jyväskylästä.
25/2 98.
Jyväskylän kirjaltajayhdistys vietti
ensimäi-sen perhe-iltamansa viime helmik. 12 p:nä kaup.
lukusalilla. Yhd. jäsenet olivat saapuneet
iltamaan oikein miehissä, joten oli ilahduttavaa nähdä
heitä niin yksimielisesti koossa, kun vielä oli
joitakuita neitosiakin tuotu mukaan, näytti se
oikein lukuisalta. — Ohjelmasta ei juuri ole paljon
sanottavaa, vaan ansaitsee se kuitenkin tulla
mainituksi. Ensiksi kirjaltaja E. E. Sundvall piti
puheen sivistyksestä ja sen merkityksestä. —
Faktori G. Svahn kertoi kirjapaino-oloista noin
100 vuotta takaperin, joka oli huvittavaa kuulla.
— Kirjaltaja J. H. Niemi luki erään hauskan
kertomuksen. Saatiinpa vielä kuulla
kanteleensoit-toakin, jota eräs neitosista esitti. Loppuiltaa
jatkettiin kaikenlaisilla hauskoilla leikeillä puoleen
yöhön asti. — Virvokkeita oli myös saatavana.
— Toivottava olisi, että vastedeskin tämänlaisia
iltamia toimeenpantaisiin, sillä ne juuri ovat
meidän kesken tarpeen, joissa monen ilta tulisi
oikein käytetyiksi, ettei tarvitseisi hakea
hauskuutta mistään nurkkahuoneista.
Kirjapainoja on paikkakunnallamme kolme,
niinkuin tiedetään; työtä kuuluu kaikissa olevan
aikalailla, vaan kyllä tulee noita n. s. »uusia
latojiakin", sillä oppilaita on täällä oikein aika
ve-säkka taitureihin verraten. — Työaika on 11
tuntinen paitsi Gummeruksen painossa 10 tuntia.
Ehkä toisetkin seuraavat esimerkkiä, kun
kerkiävät.
Jim.
förbunds af de In in gar n as ombudsmän
uppmanas vänligen, alt månadlllgen till
6ut:s redaktion a/sända korta referat
öfver resp. afd:s möten.
Hed.
Fria ord. Vapaita sanoja.
Wastaus.
Gutenbergin viime vuoden 11 mossa julkaisin
erään kirjeen Jyväskylästä, jossa tosiasioiden
perusteella kerrotaan mihin suuntaan Jyväskylän
kirjaltajayhdistyksen toiminta on kääntynyt ja
miten faktori G. 1. Johansson, main. yhd.
esimiehenä, täyttää velvollisuutensa. Koska hra
Johansson on suvainnut vastata ja laatinut varmaankin
kirjeelleni vastapainoksi aijotun kyhäyksen, joka
kuitenkin osoittaa, että sillä tahdotaan vetää vaan
lukijain myötätuntoisuutta puolelleen, eikä
kumota niitä tosiasioita, joita olen kertonut.
Koetettu kyllä on, mutta sangen huonolla
menestyksellä. — Kun Gutenbergin toimitus on
hyväntahtoisesti suonut minulle tilaisuuden vastata main.
kyhäykseen pyydän koetella sen kestäväisyyttä.
Ensiksikin kirjoittaja lausuu vilpittömän ilonsa
siitä, että meidän nuoret, virkeät voimat
yhdistyvät yhteisvoimin yhteistyöhön j. n. e. ja että
nuot samaiset »voimat" ilmaisevat asioitaan
Guten-bergissa. Hyvä! Mutta se ei kirjoittajaa
miellytä, että uskalletaan terävin piirtein’ ilmaista
yhdistyksen esimiehen laiminlyömisiä ja
huolimattomuuksia velvollisuuksien täyttämisessä.
Kynää tulisi liikuttaa sangen maltillisesti,
maltillisesti sittekin, vaikka esitettäviä asioita kohtaan
olisi käytetty minkälaista maltittomuutta tahansa.
Sen jälkeen tullaan kirjoituksessa siihen
ai-koon, jolloin arv. kirjoittaja valittiin J. K.-Y:n
esimieheksi. Hän sanoo vaalitilaisuudessa
»tykkänään" kieltäytyneensä mainittua tointa
vastaanottamasta — ja kuitenkin tulleensa valituksi!
Nähtävästi tahtoo kirjoittaja uskotella, että häntä
pidettiin siksi suurena kykynä, että hänet valittiin
esimieheksi vastoin tahtoansa. Toimintansa on
kuitenkin osoittanut aivan päinvastaista. Mitä
tuohon kieltäytymiseen muutoin tulee, eivät
valittajat uskoneet sen johtuvan kiireellisten
toimien ja ikävien perheolojen vaikutuksesta, vaan
ainoastaan tyyneestä kainoudesta. Harvalla
henkilöllä sitä sentään niin kiireitä tehtäviä on, ettei
muutamia hetkiä liikeneisi jonkun hyvän
yhteistyön eteen. Muutoin ei tuo samainen
kieltäytyminen kelpaa miksikään puolustukseksi, kuten
jokainen ymmärtää. Luulisi kirjoittajankin
tietävän, että silloin kuin ei hänen oma aikansa
riitä yhd. toimiin, on hänen pyydettävä asioiden
johtoon varaesimiestä, eikä antaa asioiden mennä
hunningolle. Mutta tässäkin kohden näyttää
kirjoittajalla olevan omat omituiset mielipiteensä,
joihin tuonnempana tätä kirjoitusta vielä
palaamme.
Tämän jälkeen myöntää kirjoittaja todeksi,
että mainitsemani vuosijuhlan viettäminen on
laiminlyöty. Ja millä hän puolustelee tätä
menettelyä? Sillä — hyvät lukijat! — että lienee
sitä sellaista ennenkin tapahtunut! Ehkäpä. Mutta
tuleeko J. K.-Y:n seurata mokomia esimerkkejä!
Ei suinkaan. — Samaisen asian johdosta on
kirjoittaja laatinut kyhäyksensä viidennen
kappaleen, jossa hän mainitsee, että jos sentään
erityistä intoa olisi jäsenillä ollut, »’niin olisivathan
he voineet tämän, niinkuin ehkä jonkun muunkin
asian toimia varaesimiehen kanssa ilman
vakinaista esimiestä". Niinpä kyllä — hyvä
kirjoittaja! Mutta miks’ — että silloin, kuin
varaesimies kävi teille kokouksista huomauttamassa,
pyytänyt häntä edellisen mukaan toimimaan. Vai
olisitteko todellakin tahtoneet, kuten main.
kappale osoittaa, että varaesimiehen olisi tullut
kaikessa alamaisuudessaan tehdä luoksenne n. k.
»kumarrusmatkoja" ja nöyrästi kysyä, onko teillä
aikaa yhdistyksen toimiin ja onko mitään uusia
asioita ilmestynyt, joista kokous olisi tarpeellinen.
Niin te kaiketi oiisitte tahtoneet. Ja kun
tahtomisenne ilmestyy noin hauskalla tavalla,
surkuttelen minä teitä ja teidän mielipiteitänne ja
ihmettelen, miten tietämättömäksi
velvollisuuksistanne te sentään tekeytytte. Kun kerran
huomasitte, etfette kirjoitukseni tätäkään kohtaa voi
toiseksi muuttaa, olisi ollut parasta antaa sen
olla alallaan ja myöntää vaan suorasti loppuun
asti. Se olisi ollut rehellisen miehen oikea teko
ja sen olisivat kyllä lukijatkin anteeksi antaneet.
— Tahdon muutoin huomauttaa, kosk’ei
kirjoittaja ole tahtonut sitä tehdä, että varaesimiehen
kolme tai neljä huomautusta kokousten pidosta
koskivat etupäässä liittoasiaa.
Seuraava kappale kirjoittajan kyhäyksestä
sisältää selonteon liittoasiassa. Mutta sen sijaan,
että hän koettaisi selittää kirjoitukseni tätä
kohtaa, nim. minkä nojalla hän ei suvainnut pitää
mainittuja kokouksia, käy hän ilmoittamaan, että
J. K.-Y:s on tehnyt sellaisen päätöksen, ett’ei
liittoon yhdytäkään ja luulee (!) senlisäksi tietävänsä,
että tästä päätöksestä on Liittohallitukselle
aikoinaan tieto annettu. Ihmeellistä! — eikö totta.
Esimies vaan luulee, mutt’ei tiedä! Mainittu päätös
on kyllä tehty, mutta minä uskallan epäillä, tokko
asiaa’ läsnäolleet jäsenet edes ymmärsivätkään,
siitä kun oli perin vähän selkoa tehty. Ja
senlisäksi minä vielä tiedän, ett ei Liittohallitukselle
ole annettu tietoa tästä päätöksestä. Kävin oikein
vasituisesti sihteerin luona pöytäkirjoja näke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
