Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
GUTENBERG.
N: o 15 (3)
Josef Schulz i Mainz, som efter mångårigt träget
arbete kommit till utomordentligt goda resultat
i detta hänseende. Aluminiets fördelar framför
den hittills brukliga stenen bestå i det
betydligt billigare priset, den lätta vikten, det mindre
utrymme som aluminiumplattorna vid
förvarandet intaga och det för tecknaron och tryckaren
ytterst enkla behandlingssättet. 1 Tyskland,
Frankrike, England och Amerika för aluminium
redan med de vackraste resultat infördt vid flera
stora anstalter. — T. f. B.
Mikä on liitto?
i.
Kun kaksi eli useampia henkilöitä yhtyy
samoja periaatteita noudattamalla tavoittamaan
yhteistä tarkoitusperää, niin syntyy näiden
henkilöiden kesken liitto. Ja ihmiskunnassa yleensä
vallitsee monissa eri muodoissa liitonperiaate.
Vanhin, tunnettu liitto solmittiin kahden, eri
sukupuoleen kuuluvan henkilön kesken. Se oli —
avioliitto.
Siitä lähtien on liittoja syntynyt jos
jonkinmoisia. Löytyy hengellisiä, valtiollisia,
yhteiskunnallisia ja liikealalle kuuluvia liittoja. Myös
yksityisiä liittoja : veljeys-, ystävyys-ja
rakkausliittoja solmitaan ja puretaan alinomaa,
Kun esim. samaan ammattiin kuuluvat
työntekijät yhtyvät yhteisvoimin ja yhteistoimin
työskentelemään asemansa parantamiseksi, niin
syntyy työiitekiiäinliitto. Sellainen on myös meidän,
kirjaltajain kesken hiljan perustettu
Kirjaltaja-liitto, jonka merkitystä ja tarkoitusta tämäkin
kyhäys kokee lähemmin selvitellä.
Nykyään, kun oppi ja sivistys ovat alkaneet
voittaa yhä suurempaa alaa työväestön
keskuudessa, ovat työntekijät ruvenneet yhä selvemmin
huomaamaan seikkoja, jotka ovat syynä heidän
useinkin kovin kurjaan tilaansa, mutta jotka
seikat voisivat yhtä hyvin olla toisinkin. Ja
työväestö on alkanut harrastaa näiden epäkohtain
korjaamista. Siten on tuo nykyään kaikissa
maissa päivän polttavin asia, työväenasia saanut
alkunsa.
Jo aikaiseen on työväestö oivaltanut
yhteistoiminnan tärkeyden. Saadaksensa parempaa pontta
ja voimaa äänellensä ovat työntekijät yhtyneet
liittokunniksi, ja siten ovatkin he monin paikoin
paljo paremmalla menestyksellä vieneet asiaansa
eteenpäin. Ja huomattu on, että kuta suurempi
liitto, niin sitä voimakkaampi on myös sen
vaikutus ollut.
Että kirjaltajatkin maassamme ovat
käsittäneet tämänkaltaisen liiton tärkeyden osoittaa se
seikka, että jo kymmenkunta vuotta on
kytemässä ollut ajatus yhteisen, koko maata
käsittävän kirjaltajaliiton perustamisesta. Asiata on
punnittu ja pohdittu ensin yksityisissä piireissä
sekä sittemmin yleisissä kokouksissa, joten meillä
nyt on maamme*hallituksen vahvistamat säännöt,
jotka valtuuttavat liittomme täysivaltaiseen
toimintaan. Asia on siis hyvässä alussa. Ei tarvita
muuta kuin intoa ja yksimielisyyttä kaikilta
maamme kirjaltajilta sekä itsekultakin pieni
rahallinen uhraus, joka vastaisuudessa tulee monin
kerroin palkituksi. Mutta kun yritys on
maassamme alallaan ensimmäinen, joten sen tarkoitus
saattaa monellekin olla tuntematon ja epäselvä,
niin koettakoon kukin tutustua liiton sääntöihin
ja toimintatapaan ennenkuin tekee päätelmiään
sen luonteesta ja tarpeellisuudesta. Ja parhaiten
selviää meille tämän liittomme tarkoitus siten,
että me luomme lilmäyksen sen vastaiselle
toiminta-alalle.
Tarkastelkaamme olosuhteita maamme
kirjapainoissa yleensä. Paljon niissä olisi kohtia
korjattavina. 1 Löytyy esim. useita kirjapainoja,
joidenka isännät hyvin vähän pitävät huolta
työväestönsä aineellisesta edistymisestä ja vielä
vähemmin välittävät heidän henkisestä
kehityksestään. Kunhan vain työ tulee tehdyksi siten, että
siitä jää mitä suurin voitto liikkeenharjoittajan
kukkaroon. Se on pääasia.
Poika otetaan oppiin, ja hänelle maksetaan
hiukan palkannimelhstä, jolla hän ainoastaan
vanhempainsa tahi holhoojansa apua nauttimalla
saattaa niin ja näin elämänsä ylläpitää. Mutta
kun pojasta varttuu mies, jolloin tavallisesti
vanhempain apu lakkaa, ja hän tarvitsee miehen
palkan elääkseen, niin hänet tosin julistetaan
tämän palkan arvoiseksi, mutta ilmoitetaan samalla,
että liikkeen ei kannata maksaa tällaisia palkkoja.
Silloin ei tällä miehellä ole muuta keinoa kuin
lähteä taipaleelle koettamaan onneansa muualla.
Mutta hänen sijallensa otetaan toinen, jolla on
vastaisuudessa samallainen retki edessään. On
itsestään selvää, että moinen menettely vie
ammattiamme arveluttavassa määrässä alaspäin.
Siitä kärsii yhtäpaljon työn kunnollisuus kuin
työntekijän siveellinen ja aineellinen kehityskin.
Mutta tätä epäkohtaa ei pitäisi työntää
isäntienkään yksinomaiseksi vastuunalaisuudeksi. Sillä
perusteellisesti asiaa punniten huomaa helposti,
että he ovat, asian tällä kannalla ollen, joutuneet
rajattoman kilpailun johdadettaviksi. Jos
paikka-kunnallisia olosuhteita huomioonottamalla
ajattelemme mahdolliseksi, että jonkun painon isäntä,
ollen työväkensäkin parasta katsova, asettaa
palkkasuhteet painossaan oikeuden j a kohtuuden
mukaiselle kannalle, niin eipä työmiehellä ole
pitkältäkään iloa nauttia tätä onnea. Rajattoman
kilpailun vuoksi töiden hintojen halventamisessa
tämä paino ennen pitkää sortuu. Sen on
kokemus osoittanut.
Tässä onkin ammattimme kipein ja ensisijassa
parannusta kaipaavin epäkohta. Mutta mitUs
tehdä? Isännillemme emme saata laatia
ehdotuksia yhtäläisten tilaushintojen pysyttämiseksi,
eikä se asiain tällä kannalla ollen kävisi
päinsä-kään. Sillä jos yhdellä paikkakunnalla
saisimme-kin jonkunlaisen sopimuksen aikaan, niin tämän
johdosta ainakin osa töistä siirtyisi muualle,
missä olisi rajaton polkemisjärjestelmä
entisellään.
Ainoa auttava keino tässä suhteessa on se,
että me työntekijät nousemme kaikki
yksimielisesti näitä epäkohtia korjaamaan. Ja helpompi
se onkin meille kuin toistensa kanssa
kilpaileville isännille. Juuri tässä on yhtymisellämme
eli liitolla suurin merkityksensä. Mutta siihen
vaaditaan järkähtämätöntä yksimielisyyttä ja
väsymätöntä intoa.
Meillä on tosin liittomme säännöt toimintamme
perustuksena, ja myöskin työmme johtajana
liittohallitus. Mutta ei siinä ole kylliksi, jos jotakin
tähdellistä tahdomme saada aikaan. Ja’
monimutkainen onkin meillä tehtävä edessämme. Sen
suorittamiseksi me tarvitsemme kaikki mahdolliset
voimat ja kyvyt. Ei yksikään saa heittäytyä
leväperäiseksi, eikä väistyä paikaltaan. Pois
uneliaisuus ja velttous! Sitä vaatii ammattimme arvo
ja tuon jalon Gutenbergin keksinnön kunnia, jota
meidän tulee kohottaa ja kirkastaa!
On hyvin luultavaa, että isännistämme jotkut,
joilla ehkä on väärä käsitys liittomme todellisesta
tarkoituksesta, ensi alussa katselevat tätä
puuhaamme epäilevillä katseilla. He ehkä
ajattelevat, että tässä on kysymyksessä palkkojemme
kohtuuton korottaminen. Mutta siinä he
erehtyvät. Tarkoitusperämme tähtää syvemmälle.
Ruotsissa, jossa tällainen liitto on ollut
toimivana jo kymmenkunta vuotta, olivat alussa
melkein kaikki isännät tämän liiton ankarimpia
vastustajia. Mutta aikaa voittaen opittuaan
tuntemaan sen monipuolisen hyödyn ja hyvän
tarkoituksen, alkoivat he mitä lämpimimmin suosia liiton
pyrinnöitä.
Tarkoin punniten liittomme perusjohteita käy
selväksi, että siitä on oleva hyötyä sekä isännille
että työmiehille. Sillä kun me kerran olemme
saaneet aikaan koko maata käsittävän sekä
paikka-kunnallisiin oloihin suhtautuvan yhteisen
palkka-tariflin ja saaneet oppilassuhteet järjestetyiksi
ajanmukaiselle kannalle, niin silloin saatamme
myös sanoa, että samalla olemme ainakin
suurimmaksi osaksi poistaneet tuon rajattomuuteen
johtavan kilpailun töiden hintojen polkemisessa
työnantajien kesken. Siihen kyllä on pitkä taival
ponnistettavana, mutta saavutettavissa se
maalin-pää kumminkin on, jos me vain innolla ja
yksimielisyydellä sinne ahkeroimme.
N-n.
Ammatti-sanasto.
(Jatkoa n:o 2.)
linie, viiva;
„ assur ans-, „ t e rik kö (?);
„ bty, „ lyijy;;
„ bag, „ kaari-:
., dubbelfin, „ kaksoishieno;
„ fin, „ hieno;
„ gr of fin, „ järeähieno;
„ halfgrof, „ puolilihava;
„ mellan, „ väli-;
„ messings-, „ messinki-;
„ punkt-, „ piste-;
„ prick-, „ tipla-;
„ refflad-, „ rihla-;
„ slut-, „ loppu-;
„ tvär-, „ poikki-;
„ våg-, „ aalto-:
linieböjningsmaskin, viivakaartelo;
linieht/fvel, viivahöylä;
lissering, siloitus;
lut, lipiä;
lärling, oppilas;
läsetecken, lukumerkki;
löpare, jauhin;
löper om (papper), luistaa (paperi).
Makulaturark, hylkyarkki;
manuskript, käsikirjoitus;
margincd, vierus;
rubrik, vierusotsikko ;
maskinpress, konepainin:
materiel, aineksia;
matris, matriisi;
mattor, mattoja;
mellanslag, väli ko;
„ (afstånd), välistö;
mellansteg, väliloitto;
merkantil try ek. asioimispainosta;
midtelsteg, keskiloitto;
i ram, kehäloitto;
midtelstycke, keskikappale;
mignon, mignon;
minus, vähënnysmerkki:
mittel, mitteli;
mottagare, saavuttaja;
mottagningsbord, saavutuspöytä.
Nonpareil, nonparelli;
normalboketaf, mallikiijake;
norm, johde;
not, nuotti;
notstil, nuottikirjake;
„ b „ alénnusmerkki (b);
„ bågor „ kaaria;
„ förminskningstecken, vähennysmerkki;
„ hufvud, nüottipää;
„ klaf, „ avain;
„ kors „ risti;
manernoter, maneerinuotit;
„ paus, nuottipaussi;
,, skaft, „ kaula:
„ takt,streck, „ tahtiviiva;
„ återställningstecken, peräysmerkki;
notlinie, nuotti viiva:
nottecken, nuottimerkki;
ny rad, uusi rivi:
nytt stycke, uusi kappale.
Olja, öljy;
ombrytàre, katkaisija;
ombryta, katkaista;
omslag, kansilehti;
omtryck, uudestaan painaa:
ordbrytning, san anj ako;
Packpress, puserruspaino;
papp, pahvi;
papper, paperi;
„ kulört-, „ kuulto-;
„ median-, „ mediani-;
„ skrif-, „ kirjoitus-;
„ tryck-, „ paino-;
pappersskärmaskin, paperinleikkauskone;
paragraf, pykäläni erkki;
parentes, sulkumerkki;
perforera, lävistää;
perforeringsmaskin, Iävistyskone;
perl, päärly;
petit, petiti;
press, ’painin;
primaform, ensikehilö;
punkt, piste;
„ typografisk, ,, kirjaltajallinen;
punkt fyrkanter, pistetasavia;
punkterare, tutkari:
punkturer. tutkaita;
punkturhål, tutkaiäpi;
punkturspets, tutkahuippu:
pust, påle.
puts, paakku;
Qvadrater, neliöitä;
qvartpetit, nelj än n espeti ti.
Bad, rivi;
ram (för slutning), kehä (sulkemiseen);
„ kring kolumn, sivun kehäreunus;
regal, kast-, rekaali-, kasti-;
„ form-, „ kehilö-;
„ sätt-, ladelma-;
register (å form), rekisteri (kehilössä);
regietter, reklettejä;
raidtryck, korkopainos;
remika, remikka;
remskifva, hihnapyörä;
rentrycht ark, painopuhdas arkki;
reviderark, tarkastusarkki;
Rättelse.
Till min ledsnad har ett groft tryckfel
insmy-git sig i min uppsats i föregående nummer af Gut.
I rad. 9 efter rubriken står i satsen: hvilka gjorde
den första inbetalningen till honom etc.; bör vara:
till kassan. Att ett par andra fel af mindre vikt
äfven insmugit sig, beder jag läsaren själf rätta.
Högaktningsfullt
1. Alex. Lindström.
Kirjelaatikko.
N. Gaicriloff, K. Senaatin kirjapainossa,
Helsinki. Kiitos! Tahdotteko
välttämättömästivastine-kirjoituksenne julaistavaksi?
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
