Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 19 (7)
GUTEXBEKO
27
Låtom oss alla Finlands typografer sjunga i
enigt brödralag:
Och högre klinga skall engång
Vår fosterländska sång.
Granska vi närmare förhållandet, hvarför
Typografförbundet har ett så varierande
medlemsantal, så fä vi den gordiska knuten ganska lätt
löst. I de större städerna, där handlingsfriheten
är vida större än i de mindre landsortsstäderna,
är det likgiltigheten för Förbundet som spelar
den största rollen. Man offrar hällre sina
fyrkar på Bacchi altare än man skjuter några penni
i månaden till en gemensam sak. Till ett enigt
organisationsarbete.
"Därnäst torde orsaken vara den, att man
anser att Förbundets program har för mycket
socialistisk anstrykning. Däremot vill iag göra en
bestämd protest. Förbundets ändamål är att
förkofra sina medlemmar i bildning, vetande och
yrkesskicklighet samt betrygga deras framtid och
ålderdom eller med andra ord förse ett samhälle
— det grafiska — med alt som förkofrat’ dess
medlemmar i bildning och ekonomi. Om t. ex.
lefnadsförhållandena bli alt för dyra så är det
ju solklart att äfven arbetslönerna måste höjas
*— inte bör man anse detta för olagligt och
socialism, som nu för tiden sjunges.
I de mindre landsortsstäderna tillskrifver jag
helt enkelt rädslan för sina förmän och
principaler som orsak, hvarför de ej slutit sig till
Förbundet. Jag vet ej hvad jag skall säga till dem
som äro harar, jag tror att jag säger åt dem:
Fy! Fy skam!
En länge närd tanke och ett gammalt förslag
har nu ändtligen gått igenom. Gratulerar!
Arbetsförmedlingsbyrån är ett af de oundvikligaste
för vår organisation.
Jag har tänkt mig, att hvarje
förbundsmedlem liädanefter anlitar denna byrå, för att
därigenom få sig en plats där han säkert vet
huru-dau lön han erhåller. Tariffen bör naturligtvis
vara genomförd å alla de officiner där byrån
förmedlar och har sin värksamhet. Principalerna
vinna genom denna förmedlingsbyrå i det att de
erhålla dugliga och nyktra arbetare, ty det blir
väl ej byråns afsikt att missrekommendera sig
och sKämma ut sitt goda rykte. Jag tror att
principalerna tillitsfullt kunna vända sig till denna
förmedlingsbyrå.
Organisationen vinner på denna sak, ty då
frestas ingen hygglig arbetare till landsvägen,
utan luffaren får förbli där.
Det allmänna välståndet kommer att höjas
bland oss och nykterhetssaken kommer att bli
vårt närmaste arbete. Ty Förbundets
arbetsförmedlingsbyrå kommer att ha detta som sin
sträfvan att anskaffa arbetare som äro dugliga, nyktra
och tillitsfulla mot en gemensamt öfver enskommen
lönetariff, och detta uteslutande åt
förbundsmed-lemmar. Jag önskar arbetsförmedlingsbyråns
föreståndare lycka och framgång. Gemensam
lönetariff! Denna fråga har i åratal väntat på sin
lösning. Frågan tarfvar att med det snaraste
bli löst, ty om vi ännu få vänta på dess lösning
börja vi få vatten öfver hufvudet. Om vi
närmare betänka oss så finna vi att konkurrensen
blir allt vildare och vildare. Prisen falla och då
är det klart att äfven arbetslönerna falla. Om
vi däremot ha ett gemensamt försvar och ett
gemensamt aflöningssätt så blir det svårt att
trycka ned våra löner. Taga vi notis om huru
beräkningssätten och lönerna gestalta sig på
olika orter så finna vi att å en del orter betalas
det enligt fyrkants- å andra bokstafsberäkning
med alldeles skilda pris fr. 60—80 p:ni för 1,000
fyrkanter. Månadslönerna variera för
konstför-vanter fr. 60—100 mark i landsorten.
Då den nya tariffen utarbetas bör man noga
taga reda på lefnadsförhållanden så att man kan
bestämma både minimi beräkningspriset som
månadslönerna.
Mer härnäst.
Spektator.
Notiser. Uutisia.
— Kuolleita. Toissa sunnuntaina nukkui
Tampereella lyhyen keuhkotaudin sairastettuaan
kuolonuneen kirjaltaja Samuli Snellman
ainoastaan 22 ikävuodellaan. Vainaja, joka oli
Tampereelta kotoisin, työskenteli öppivuotensa
sikäläisessä G. E. Jansson & Kumpp:n kirjapainossa
sekä muutti viime vuonna taiturina Viipurin
Uuden Kirjapaino- ja Sanomalehtiosakeyhtiön
kirjapainoon, mistä pari kuukautta sitten
keuhkotaudin riuduttamalla palasi kotikaupunkiinsa.
Samuli Snellman oli nuoruudestaan huolimatta
ehtinyt saada kunnioitetun nimen ammattitove-
*) 120 rak per m&nad iir ej någon sällsynthet.
Sättarens anih.
riensa ja ikäläisten työväenasianharrastajain
keskuudessa, Vilpitön luonteensa, valistunut
mielensä ja uupumaton työkykynsä tekivät hänet
kelvolliseksi niihin moniin luottamustoimiin, jotka
hänen käsiinsä uskottiin. Niinpä hän monia
lyhytaikaisia toimia lukuunottamatta työskenteli
työväenyhdistyksen juhlatoimikunnan
puheenjohtajana ja kirjastonhoitajana sekä
kirjaltajayh-distyksen johtokunnassa, ollen samalla
»Gutenbergin" kirjeenvaihtajana. Erityistä tunnustusta
ansaitsee Samuli Snellmanin toiminta
työväenyhdistyksen juhlatoimikunnan puheenjohtajana
ja „Gutenbergin" kirjeenvaihtajana. Edellisessä
toimessa hän melkoisesti kartutti yhdistyksen
varoja ja esiintyi, milloin puute oli, itsekin
mallikelpoisten esitelmien pitäjänä. „Gutenbergin"
kirjeenvaihtajana Samuli Snellman pelkäämättä toi
esiin sikäläisten kirjapainojen epäkohtia ja saikin
eräässä niistä aikaan täydellisen
„uskonpuhdis-tuksen". Mainittakoon vielä, että vainaja oli
innokas raittiudenharrastaja ja
kaunokirjallisuuden ystävä.
’ Vainajata lähinnä surevat vanhemmat, veljet
ja sisaret. Laaja ystäväjoukko ja monet
aatetoverit kaipaavat hänen ennenaikaista
poismenoansa.
Levätköön rauhassa!
V. k:n 22 p:nä kuoli Oulussa kirjaltaja Juho
Jaakko Ilarju 27:11» ikävuodellaan.
Vainaja oli painajaoppinsa käynyt Oulun
Uudessa kirjapainossa, josta taiturina muutti
Helsinkiin ja Tampereelle, ollen näissä ainoastaan
vähän aikaa. Kotikaupunkiinsa palattuaan
työskenteli vainaja B. B. Bergdahlin kirjapainossa
aina kuolemaansa asti.
Juho Jaakko Harjun toiminta niin omassa
ammattipiirissä kuin ulkona siitä on kiitosta
ansaitsevaa. M. m. oli hän se, joka pari vuotta
sitten pani alkuun Oulun kirjaitaklubin, jonka
pu-heenjohtana hän oli, sekä myöhemmin, Liiton
innokas ystävä kun oli, puuhasi vastuuksista
huolimatta Liiton haaraosaston Ouluun. —
Nuoruudesta saakka oli vainaja todellinen raittiusmies
ja toimi sen hyväksi sekä varapuheenjohtajana
että puheenjohtajana sikäläisessä raittiusseurässa.
Seuransa edustajana yleisissä raittiuskokouksissa
vainaja oli useat kerrat.
Kirjaltaja Johan Albert Johansson kuoli
Turussa v. k. 16 päivää vasten yöllä 30 vuoden
ikäisenä. Vainaja oli syntynyt Gööteporissa.
Meidän maassamme hän oli työskennellyt
Uudenkaupungin kirjapainossa sekä viimeksi Abo
Tidningin kirjapainossa.
V. k. 15 p:nä kuoli Tampereella kiljaltaja Hilja
Charlotta Lindholm 18-vuotiaana. Vainaja
työskenteli Tampereen Uutisten kirjapainossa ja oli
vielä edellisen päivän iltana työssään, kun hän
kotona seuraavana aamuna tunsi väsymystä ja
levolle laskeuduttu aan kuoli.
— Muistolahjana kultaisen
kantasor-muksen sai faktori TI. J. Forsström vastaan
ottaa työväeltään eron hetkenä v. k. 15 p:nä.
Lahjassa luetaan sanat: „V. P:nin ja Kumpp.
työ-Väeltä 1816/«98". Tämän merkkipäivän iltana oli
kirjapainon väestö hra F:n kunniaksi
toimeenpannut kekkerit kirjapainossa, jossa tilaisuudessa
lahja annettiin.
— 25 vuotista juhjaa, vietti v. k. 10 p.
kone-painaja J. K. Lindström täällä sen johdosta, että
hän oli sanotun ajan ollut kirjapainon
palveluksessa. Sanotusta ajasta on hän ollut 13 V» vuotta
osakeyhtiö Veilin & Göösin kirjapainossa.
Päivän merkityksen johdosta oli klrjaltajain
laulajat hänelle aamulla laulamassa ja samassa
annettiin hänelle toverein puolesta muistolahjaksi
al-feniidinen kahvikannu kirjoituksella: rJ. K. L.,
työtovereilta." Lahjaa antaessa lausui hra
Liimatainen muutamia sanoja päivän merkityksestä.
— Eväs yhtiö nimeltä Osakeyhtiö Lilius &
Hertzberg on muodostumaisillaan täällä 250,000
markan suuruisella osakepääomalla, joka on
jaettuna 250 1.000 nikan suuruiseen osakkeeseen.
Yhtiön tarkoituksena on harjoittaa graafillista
teollisuutta ja muuta alaan kuuluvaa liikettä.
Talo keskikaupungissa kuuluu tehdasta varten
jo olevan ostettu. Hra H. Hertzberg on eronnut
tähänastisesta toimestaan Veilin & Göösin
Osakeyhtiössä ja tulee liittymään uuteen yhtiöön.
— Osakeyhtiö Veilin <& Göös Aktiebola-
yin liikeen toimeenpanevaksi johtajaksi on otettu
Lappeenrannan pormestari I,.’Cajander.
— Myytyjä kirjapainoja. Johtaja E. A.
Sandström on myynyt osakeyhtiölle
„Österbott-liingens Tryckeri" Kokkolassa omistamansa
kirjapainon. Hra Sandström jää edelleen johtajaksi
siihen.
Loviisassa on perustettu osakeyhtiö, joka
aikoo ottaa huostaansa Östra Nylandin
kirjapainon. Osakkeita on 100, nimellisarvo 100 mk.
Vuoksen kirjapainon Käkisalmessa on hra M.
Lankinen myynyt opettaja J. Vainiolle 12,500
mk:sta. Kauppaa seuraa myös kirjansitomo.
— Kotiseuduilleen viettääkseen kesän
rauhassa ihmiselämän raskaista taisteluista kuuluu
faktori H. J. Forsström matkustaneen.
— Kuut oonpuvjeh dus — kaksi
aminatti-miestä hukkunut. Viime maanantaina k:lo 10
tienoossa illalla huomasivat viilaajat K. G.
Lehtinen ja J. A. Kortman purjehtiessaan Viaporin
ja Rönnskärin välillä purjeveneen yhfäkkiä
kaatuvan ja uppoovan. Mainitut viilaajat heti
riensivät onnettumuuspaikalle ja saivat sieltä vielä
kaksi henkeä pelastetuksi. Kaatuneessa veneessä
oli ollut kaikkiaan viisi miestä, joten kolme, nim.
kirjaltajat Hjalmar Leander Ojala ja Konstantin
Metjelitz, molemmat Sentraalikirjapainosta ja
vii-laaja Ernst Verner Alarik Leiman joutuivat
Vellamon uhriksi. Pelastetut taas olivat mallinikkari
Karl Herman Aleksander Karlsson ja kirjaltaja
Yrjö Theodor Schultz.
— Uusia taitureita. Toukok. 31 p. pääsi
V. Pettersson ia Kumpp. kirjapainossa täällä
la-tojaopista oppilas A. V. Nylander.
Hyvää esimerkkiä noudattaen lahjoitti hän
kirjaltajain vanhuusrahastoon 50 Smk.
— Helsingin Kirjaltaja-Yhdistys on nyt
muuttanut uuteen mukavampaan huoneustoon
talossa N:o 17 Mikonkadun varrella. Huoneusto
aiotaan valaista sähkövalolla.
Yhdistyksen arpajaistoimikunta on saanut
läänin kuvernööriltä luvan toimeenpanna arpajaiset.
Rahatoimikamari kuitenkaan ei ole antanut
lupaa käyttä Kaisaniemen kenttää.
— Souto-urheilu on taasen virkistynyt
täkäläisten kirjaltajain kesken, harjoituksia pidetään
joka ilta. Kukin kirjapaino on omalla
venekunnallaan edustettuna. Luultavasti tulee
syyspuoleen kilpailujakin toimeenpantavaksi.
— Talonkauppa. Talon n:o 8
Metsästäjän-kadun varrella on faktori J. Sigell myynnyt
kauppias A. Gratschoffille 109,000 markasta.
— Juhannus muuttui tänä vuonna ikäväksi
ja petti niiden toiveet, jotka olivat aikoneet
viettää kesänjuhlaa ulkona vapaan luonnon helmassa.
Taivas oli näet kokonaan pilvessä aattopäivän ja
lupasi sadetta poudan sijasta, K:lo 5 aikana
iltapäivällä ratkesi sitten satamaan ja tulikin vettä
oikein tulvimalla. Luonnollista on, että sade sai
mielet alakuloisiksi eikä tehnyt mieli kenenkään
lähteä suojelevan katon turvista.
Juhannuspäivänä ilma kuitenkin vähäsen jo kirkastui ja
silloin nähtiin ammattimiestenkin kantavan koria
lähteäkseen venematkalle saaristoon.
— Paperitehtaan puuhiomon ja
selluloosatehtaan ohessa aikoo kauppias Georg Bergman
Helsingistä perustaa Kontiolahden Paiholan
kylässä Pielisenjoessa olevaan Kuurnan koskeen.
— Päivälehti riisui viime kuukausien
vaihdoksessa vanhan, kuluneen 6’/2 vuotisen pukunsa.
Lehti painetaan tästedes kokonaan
antiqva-kir-jasimilla ja on se jotakin uutta meidän
suomenkielisessä sanomalehtioloissa. Tähän saakka näet
on ollut se hullunkurinen käsitystapa, ettei kansa
osaisi — lukea latinaa. Muutoksen on nyt
kuitenkin Päivälehti tehnyt parempaan päin ja
toivottavasti muutkin suomenkieliset sanomalehdet
seuraavat tätä P:lehden hyvää esimerkkiä.
— iTuomalakkolaistcn kokouksessa
Mäntymäellä kesäkuun 12 p:nä päätettiin m. m.
ju-laista lakkolaisten luku ammattikunnittain, jotta
saataisiin selville, niissä ammateissa raittiuden
harrastus on suurin ja juoppous sitkein. Se olisi
kuitenkin tehtävä vasta jonkun ajan kuluttua,
jotta kukin ammattikunta ennättäisi
keskuudessaan hankkia lakkolaisia niin paljon kuin
mahdollista. — Eiköhän kirjaltajainkiii keskuudessa
sopisi panna lakkolistaa’ kiertelemään ?
— Tampeveen Uutisten osakeyhtiön
ylimääräisessä yhtiökokouksessa v. k. 15 p.
päätet-liin Tampereen Uudelta Kirjapaino-osakeyhtiöltä
tunastaa kirjapaino, joka jo’ useita vuosia on
ollut Tampereen Uutisten osakeyhtiöllä vuokralla.
Niinikään päätettiin kirjapainoliikkeen yhteyteen
perustaa kivipaino. Yhtiön vastainen tai tuleva
toiminimi tulee olemaan „Kivi- ja
Kirjapaino-osakeyhtiö Tampereella".
— Harrastusta sekin! Kirjaltajain
yhdistyksen toimeenpanemaan huviretkeen
Tammisaaren laulujuhlaan otti osaa kokonaista S (!) ylidist.
jäsentä. Painoissa kiertävään listaan osanottoa
varten oli merkinnyt itsensä yksi henkilö, vaan
sekin myöhemmin peruutti. Ei sovi kummastella,
jos yhdist. toimivien henkilöiden kärsivällisyys
vihdoinkin loppuu kun tällaista laimeutta
osoitetaan, erittäin kun tiedetään että suuri joukko
jäseniä samaan aikaan oli muualla
huvittelemassa, esim. Porvoon laulujuhlassa. —I.
— Hyvän esimerkin osotti eräs
ruotsinmaalainen latoja, joka äskettäin kävi Kristiinassa.
Hän oli ollut työttömänä 6 kuukautta, mutta ei
sittenkään ottanut vastaan työtä, jota hänelle
Vaasassa tarjottiin — palkanalennuksella. „\Yasa
Tidningin" painossa nimittäin anottiin alentaa
laskulatojain palkkaa 10 penniä 100 riviltä, mutta
mies katsoi paremmaksi matkustaa edelleen kuin
alentaisi toisten palkkasuhteita. Toivottavaa olisi,
että tällaisia matkustajia autettaisiin
matka-avulla, vaikkapa eivät kuuluisikaan
maka-apu-raliastoomme, sanoo kiirjeenvaihtajamme.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
