Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
GUTENBERG.
N: o 15 (3)
— Inbjudning att låta representera sig vid
Svenska Typografi or humlets 4:de allmänna
förbundsmöte i Stockholm den 27, 28 och 29 juli har
anländt till Finska typografförbundets styrelse.
Förbundsstyrelsen beslöt vid extra
sammanträde som representant ditsända
förbundsstyrelsens ordförande hr J. A. Kosk.
— Dödsfall. Den 27 maj afled härstädes å
kirurgiska sjukhuset typografen Karl Wilhelm
Salminen i en ålder af 21 år. S., som utlärts å
Tidnings- och Tryckeri-aktiebolagets tryckeri,
var en plikttrogen arbetare och omtyckt af alla.
Den 15 juni afled i hjärtslag fröken Hilja
Charlotta Lindholm i en ålder af 18 är. Den
aflidne var senast anstäld å Tamperen Uutisets
tryckeri.
Natten mot den 16 juni afled i Abo
typografen vid Åbo Tidnings tryckeri J. A. Johansson i
sitt 31 åldersår. Född i Göteborg i Sverige hade
J. tidigare tjänst såsom faktor vid tryckeriet i
Nystad, därifrån han för någon tid sedan flyttade
till Åbo. Han var en plikttrogen, arbetsam man,
kunnig i sitt fack, men led under senare år af
klen hälsa, tils nu en plötslig påkommen
blod-störtning i förtid ändade hans lif. Några dagar
fore sin död sågs han ännu i full värksamhet på
sin post i sätteriet.
— Drunknade. Den 4 juli på aftonen
befunno sig fem unge män, modellsnickaren H.
Karlsson, typograferne. vid Centraltryckeriet G.
Th. Schultz, Hj. L. Ojala och K. Metjelitz samt
filaren E. V. Le]man, ute på seglats i hafvet
mellan MälkÖ och Sveaborg i en segelbåt. Vid fel i
manövreringen af båten kantrade densamma först,
hvarefter båten begynte sjunka och alla fem
lust-fararne hamnade i sjön. Så godt som omedelbart
drunknade härvid Ojala, Metjelitz och Lejman.
Karlsson och Schultz blefvo i sista ögonblicket
räddade af en tillskyndande segelbåt. De så
sorgligt omkomne voro helt unga män. mellan 20—
22 år.
— Utlärd blef den 31 maj å V. Pettersson
& C:os tryckeri härstädes sättareeleven.
studeranden .4. V. Nylander. Af denna anledning
förärade hr N. 50 mk till Invalidfonden.
— Utnämningar. I stället för hr H. J.
Forsström, som afgick den 15 juni från sin
inne-hafda plats såsom underfaktor å V. Petterssons
tryckeri har antagits sättarekonstförvandten å
samma tryckeri, stud. V. Nylander.
Underfaktorsplatsen å Literatursällskapets
tryckeri efter hr G. Blomfelt kommer att
öfverfaras af U. S. ombrytarc, hr J. .4. Snell.
Den senares plats åter kommer att intagas af
hr V. Mallenius, förut anstäld å
Literatursällskapets tryckeri.
— 25 års jubileum i typografins tjänst
kunde maskintryckaren å Weilin & Göös J. K.
Lindström fira den 10 juni. På morgonen
uppvaktades jubilaren med sång af typografernes
sångförening. På samma gång öfverräktes åt
jubilaren en alfenid kaffekanna med inskription
„J. K. L., työtovereilta."
— Ny tryckeriaffär. Ett bolag benämdt
Aktiebolaget Lilius & Herzberg har bildats i
Helsingfors med ett aktiekapital å fmk 250,000: —
fördelat i 125 aktier à fmk 1,000: — Bolaget har
för ändamål att idka grafisk industri jämte
annan därmed förenlig värksamhet.
För det nya tryckeriet, som den 1 november
begynner med sin värksamhet, har tomt inköpts
å Regeringsgatan, hvarest ett femvånings
tidsenligt stenhus kommer att uppföras.
— Chefskapet å firman Weilin & Göös
kommer att från hösten öfvertagas af nyligen
utnämde borgmästaren i Villmanstrand L. Cajander.
Ryktesvis nämnes i samband härmed, att
lektor Göös i en snar framtid kommer att afgå ur
firmans tjänst.
— Tryckeriförhållandena i Lovisa.
Tidningen Östra Nyland har upphört med sitt
utkommande.
Borgmärstaren G. Kuhlefelt ni. fl. i Lovisa ha
hos ..senaten anhållit om fastställelse at’ stadgar
för Östra Nylands tidnings- och tryckeriaktiebolag.
— Helsingfors typografiska förening
inflyttade den 1 juni i sin nya och träfliga lokal,
Mikaelsgatan 17. Lokalen kommer att upplysas
med elektrisk ljus.
— Afslag. Drätselkammaren har afslagit (!)
lotteribestyrelsens för härvarande typografiska
förenings allmänna fond anhållan om, att den 18
eller 25 september fä anställa ett lotteri å
idrottsplanen i Kaisaniemi.
Oförklarligt förefaller oss denna
drätselkammarens handling i denna sak, då tidigare på
sommaren arbetareföreningen och ryskä
välgörenhetsföreningen tillåtits för samma ändamål
disponera öfver nämda plan.
— Nytt arbetareorgan. Folkskolläraren J.
K. Kari, faktor J. A. Salmi m. fl. ha anhållit om
fastställelse af stadgar för Åbo arbetares
tidningsaktiebolag? Grundkapitalet utgör 4,000 mk.,
fördeladt å 400 aktier å 10 mk.
— Nytt tryckeribolag i Tammerfors.
Handlandene N. Boman, A. F. Lindstedt m. fl. ha
anhållit om stadsfästelse af stadgar för
Tampereen Kivipaino osakeyhtiö med ändamål att drifva
sten-, bok- och accidenstryckerirörelse samt
handel med tryckalster. Grundkapitalet utgör 25,000
mk, fördeladt på 250 aktier, lydande en hvar å
100 mk.
— Finsk Typograf i amerikanska
flottan. Den kände gymnasten, maskintryckaren A.
Wasenius från Helsingfors, är sedan april månad
påmönstad såsom matros å kryssaren
Montgomery. Den 12 maj, vid bombanderandet af Porto
Rico, genomgick han sitt första eldprof, såsom han
skrifver till en härvarande typograf.
Facknotiser. Ammattiuutisia.
— Rengöring af klichéer. Slå några
droppar terpentin på etsningen samt borsta den med
en liten hård borste, torka därefter etsningen,
riktigt noga, med en ren trasselsudd, hvarefter
densamma lätt. klappas med en mjuk borste
(klä-desborste) — »trassel och trådstumpar" försvinna
från etsningen på kortare tid än detta är sagdt.
Terpentinen är lämpligare att göra ren
klichéer med ån benzin, därför att den ej dunstar
bort så fort, hvadan man ej., behöfver så mycket
af densamma som benzin. Ar man försigtig,
behöfver ej en droppe komma mellan klichéefoten
och stilen. Hvilka obehag som beredes genom
oljor som trängt ner kring klichéerna känner ju
hvarje tryckare till.
Mikä on liitto?
ii.
Kun työmiehen aineellinen toimeentulo
onhorju-valla kannalla, niin on hänen mielensä huolien
valtaamana eikä ajatuksissa ole sijaa henkiselle
kehitykselle. Senvuoksi on työmiehen ensimäinen
ja tärkein toimenpide, saavuttaakseen tilaisuutta
henkiseen kehitykseen, juuri tuon taloudellisen
tilansa parantaminen. Se on kyllä hankala
tehtävä, mutta mahdoton se ei kumminkaan ole, jos
vain kaikki sekä parempi- että huonompi-osaiset
ammattiveljet liittyvät innolla ja vilpittömyydellä
yhteistä asiata perille viemään. Jotkut*
pintapuolisesti asiata aprikoitsevaiset saattavat kvllä
lausua, kuten olen kuullut kerrottavan, että »kun
minulla nyt on hyvä paikka ja kohtuullinen
toimeentulo, niin katson turhaksi tuhlata rahojani
mokomiin yrityksiin." Mutta tuollainen puhe on
kehnoa kehnointa. Se on melkein samaa kuin
jos sanoisi: »Koska minulla nyt on vatsa täynnä,
niin vähät minä välitän huomisesta päivästä, en
huoli työstä ollenkaan." Mutta mitähän tuo
miek-koinen sanoisi, jos isäntä minä hetkenä tahansa
tulisi ilmoittamaan, että tästedes saat tehdä työtä
puolella palkalla. Yksikseen ollen ei hänellä olisi
muuta keinoa kuin alistua. Ja kokemus on
osoittanut, ettei yksityiset yhdistyksetkään useimmissa
tapauksissa voi tätä asiaa parantaa.
Tästäkin pitäisi selvitä kuinka välttämätöntä
sekä asiain pakottamaa on, että me kaikki
kirjaltajat yhdymme yhdeksi ainoaksi yhteisliitoksi, joka
on oleva meidän oikeuksiemme tukena ja turvana,
ja joka olemassaolollaankin jo ehkäisee monen
monta epäkohtaa esiintymästäkään. Eipä
luulisi löytyvän yhtä ainoatakaan kirjaltajaa, joka
epäröisi yhtyä tähän liittoon, jos hänellä on
pieninkin käsitys sen hyödystä vastaisuudessa.
Vieläkin valaistaksemme liiton oleellista
merkitystä yleensä, otamme vertaukseksi yhden
pienen vesipisaran, joka tipahtaa maahan ja
rapsahtaa. Ken välittää tuosta rapsahduksesta. Mutta
kun monen monta pientä pisaraa yhteensulautuen
kohisevana koskena syöksyy jyrkännettä alas,
voimalla, josta järisee ikivuorten perustukset ja
jonka edestä kuin sammal laukeaa
vuosituhansina järkkymätön maa, niin mikäpä mahti
uskaltaa silloin asettua tuota verratonta voimaa
vastustamaan, ja pelonsekaisella kunnioituksella
kuulostaa kopeinkin korva tuota valtavata
pauhua.
Eipä paljoa enempää kuin yhden pienen
vesipisaran pirahduksesta välitä ylempänä olijat
yksityisen työmiehen sanasta. Mutta kun monen
monta työmiestä yhtyy yhteiseen liittoon ja siten
tuovat ilmi yhteisen äänensä, niin jopa paljon
suuremmalla huomiolla ja arvonannolla tulee se
vastaanotetuksi sekä paremmat ovat myös toiveet
pyyteiden täyttymisestä.
Meitä on usein moitittu
välinpitämättömyydestä ja velttoudesta yhteistä asemaamme koske-
vissa asioissa. Tätä syytöstä emme saata
perusteettomaksi väittääkään. Mutta syy saattaa
ainakin osaksi olla siinäkin, ettei meillä vielä ole
löytynyt täysin vakavaa tukea, johon työmme
olisi keskittynyt. Onhan sitä tosin erillään
työskentelevissä yhdistyksissä tuumailtu ja laadittu
ehdotuksia asemamme parantamiseksi,’mutta kun
näitä on asianomaisille esitetty, niin ovat ne
suurimmaksi osaksi jääneet pelkiksi yrityksiksi.
Tämäpä juuri on ollut omansa mieliä
veltostuttamaan. Mutta nyt on toisin. Meillä on
korkeimman hallituksemme vahvistama ja vakuuttama
perustus ja pylväs liiton oikeutuksessa. Sen
ympärille meidän tulee keskittyä, kiertyä
saadaksemme voimaa ja vauhtia yhteisen asiamme
edistymiseksi. Yksilöt muodostavat liiton, mutta näin
syntynyt yhteisolo se juuri antaa voimaa
kullekin eri yksilölle. Kaikki niin vahvemmat kuin
heikommatkin yksilöt ovat yhtä välttämättömän
tarpeelliset tämän yhteisolon, liiton
muodostamisessa. Meidän jokaisen eittämätön velvollisuus
on siis käyttää kaikki riittävät kykymme
yhteiseksi hyväksi tämän liiton jäseninä, josta on
kerran koituva kullekin yksityiselle arvaamaton
hyöty. • Liittomme on vielä ikäänkuin karusta
maasta äsken kohonnut taimi, jonka myrsky
saattaa minä hetkenä tahansa mitättömäksi
murjaista. Mutta mitä huolellisemmin me tätä tainta
hoidamme, sitä vankempi puu siitä varttuu, jolta
me vastaisuudessa saamme suojaa ja tukea
mahdollisten tuulenpuuskain tapaillessa. N—n.
Aug. Ä. Söderlunds *******
* * ^tereotypgjuteri
jämte
Sjiecialgjuteri för utslutning
• ■ 6 Annegatan 6 • •
Utför alla slags
SteieotypiaiTseten
s. s. Psalmböcker, ABC-böcker, Katekeser, Annonser,
Rubrikrader etc. etc.
Halsteg, Mellanslag, Kvadrater och Regietter. Alla
slags hyflingar samt korrigeringar af skadade tilelstilar.
Messings-bagregletter, Spatier, Mellanslag, Regietter
och Setslinier. Enklare gravyrarbeten samt alla slags
Satsskepp. Anskartar alla slags Stilar, Infattningar och
Messingslinier på kortaste tid samt till billiga pris. OBS.!
Vid större beställningar tullfritt!
Tysk och Fransk utslutning, Vaskborstar etc. etc.
p& lager.
Q__
JTinska ^ypografjörbunöets
platsförmedlingsbyrå,
som anskaffar arbetare, tillhörande de
grafiska yrkena, rekommenderas i hrr
principalars och faktorers benägna åtanke.
Platssökande grafiska arbetare bedes anlita
byråns förmedling.
Platsförmedlingsbyråns adress är
Gutenbergs redaktion, Helsingfors.
Telegrafadress: ’Blomqvist, Hufvudstadsbladet.
JVIaskintrycKar<>,
skicklig och ordentlig, söker sig plats fran den 1
september à något tryckeri i Helsingfors. Goda
betyg finnas. Svar torde insändas till Gutenbergs
redaktion.
/ftasl<intr\)d(are,
skicklig och ordentlig, önskar nu genast platsombyte,
hälst till Helsingfors. Betyg finnas till påseende.
Svar torde insändas till Gutenbergs redaktion.
* * 2:ne sättare * *
nyktra och ordentliga, erhålla nu genast plats i större
landsortsstad. Närmare hos Gutenbergs redaktion.
3attuneesta syystä myydään vähempi aksidenssipaino
maaseutukaupungissa, missä ei ole kilpailijoita
eikä sanomalehteä vielä. Lähemmin K. F, Hagman’in
kanssa Pietarsaaressa.
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
