Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
32
GUTENBERG.
N: o 15 (3)
Fria ord. — Vapaita sanoja.
SuomaL Kirjall. Seur. kirjapainon
työväestölle!
Kuinka kauvan suvaitsette keskuudessanne
sitä laittomuutta, jota osa latojista harjoittaa,
kun ilman käskyä tekevät ylityötä? Viimeksi
kun »Gutenb." otimme puheeksi laittoman
ylityön, teimme sen siinä toivossa, että kukin oikein
ajatteleva työmies oivaltaa asian tärkeyden ja
katsoisi hyvän järjestyksen ja velvollisuutensa
vaativan hänen seuraamaan järjestettyä työaikaa
sekä myöskin koettaa saada toverinsa luopumaan
tuosta turmiota tuottavasta paheesta. Että
muutamissa kirjapainoissa on asia oikein oivallettu
ja omintakeinen ylityö kielletty, on ilahuttavaa,
vaan Teillä, jossa sitä laajimmasti on harjoitettu,
rehoittaa se vielä yhtä rehevästi kuin ennenkin.
Ettekö Te kunnon ja aikaanne seuraavat
työmiehet voi panna sulkua näiden lyhytnäköisten
yhä kasvavalle työhalulle? Ei sillä hyvä, että
toverit siitä kärsivät, työtarpeet näet kun
häviävät, vaan siitä kärsii koko ammattikuntamme.
Edistääpi se vielä juoppouttakin, syystä kun on
tilaisuutta ylityöllä korvata päivän parin
rent-tuilemiset. Muualla maailmassa puuhataan
työpäivän lyhennystä jo siitäkin syystä, että työtä
riittäisi useammalle’ tekijälle ja työttömien
lukumäärä saataisiin mahdollisimman pieneksi.
Miksikä siis me, joilla on samat edut valvottavina,
kulemme ravun kulkua? Koska johtajanne
yleisesti on tunnettu järjestyksen mieheksi, niin ei
ole ajateltavissakaan, että hän sellaista, yleistä
järjestystä vastaan sotivaa menettelyä hyväksyy.
Toivomme ainakin, että hän voi ja tahtoo tehdä
lopun tällaisesta »ylityöstä". Ellei, niin tulemme
pitämään .mustaa kirjaa" ja jo ensi numerossa
julkaisemaan niiden nimet, jotlca eivät tiedä
työpäivän pituutta.
Muutamissa muissa painoissa löytyvät
yksityiset „eksemplaarit" tulevat myöskin seuraamaan
jälestä asiallisessa järjestyksessä.
—k–k—.
Ettei unehtuisi.
Silmätkäämme nykyistä työelämää
kirjapainoissamme. Mitä on meidän sanottavaa siitä.
Hyvääkö vai pahaa! Jos totta puhua tahtoo ei
ainakaan edellistä. Sillä synkän varjon lyöpi
katseltavaamme eräs pahe, yksi paheiden pahe —
juoppous. Se enite turmelee ja mädännvttää
elinjuuriamme, estää ammattimme kehityksen,
polkee ulos meidän oman ihmisarvomme sekä
omissa että kanssaihmistemme silmissä.
»Kirjaltajat ovat juoppoja, suuria juoppoja" kuulee
usein sanottavan ja syystäkin. Sillä palkat kuin
saadaan, silloin mennään kapakasta kapakkaan,
pidetään vapaapäiviä, lyödään laimin työnsä ja
tehtävänsä, muistamatta enään velvollisuuksiaan
isäntiä, toveria ja suurta yleisöä kohtaan. Onko
tämä oikeuden ja kohtuuden mukaista; että
erittäinkin muutamat antavat aihetta erityisenimästi
mainitsemaamme sekasortoon, paljon huudettuun
huonoon käsitykseen yleisön ja isäntien puolelta
meistä. Tämä on ihan surkuteltavaa ja olisi
saatava korjautumaan keinoilla millä hyvänsä.
Itsensä kirjaltajien olisi keskusteltava usein asian
johdosta. Olisi muistettava entisiä päätöksiä, joita
’on tehty m. ra. Suomen ensira. kirjanp.
kokouksessa, jonka loppuponsi kuuluu:
„että tehollisin keino juoppouteen kiintyneittcn
kirjanpainajien pelastamiseksi nykyään on, etteivät
herrat isännät ja esimiehet suosi juoppopaheeseen
langenneita työmiehiä"’.
Tästä päätöksestä nähdään, että juoppoutta
tahdotaan vastustaa, mutta kuitenkin kaikesta
huolimatta sitä sentään suosii sekä isännät että
johtajat, tavalla, joka ei ole oikeuden vielä
vähemmin kohtuuden mukaista. Ja tätä kysymystä
ei ole yhdistyksessämme otettu — mikäli tiedän
— esille, vaikka se onkin mitä tärkeimpiä
meidän pyrinnöillemme. Ehdotan siis kysymyksen
otettavaksi keskustelunalaiseksi ensi tilaisuudessa
Helsingin kirjaltajayhdistyksessä, toivolla, ettei
unehtuisi.
Jäsen.
Ett möte à, la franska
deputeradekammaren.
Tisdagen den 19 juli hade härvarande
typografiska förening måiiadsmöte, på hvars program
hl. a. var upptaget frågan om »val af referent
till Gutenberg", inlämnad af Gut:s redaktion.
Frågan, som af red. vid mötet refererades,
mötte genast från början starkt motstånd frän
de flesta närvarandes sida.
Inom ett ögonblick hade ett tiotal anhållit om
oidet och nu fick den stackars redaktionen nöra
hvad den egentligen går för. Det var ord och
inga visor. Men hurudana ord?–—
Redaktionen den var lat och ointresserad och bekväm
och. och–-
Hvad man åter vid detta möte lade märke
till var det, att en stor del gick åt person, som
så mången gång förut, och ej höllo sig till sak.
Vi ha ännu aldrig öfVervarit ett möte som
varit så »lifligt" och det midt under den
hetaste sommaren. — De flesta talare ansågo det
vara onödigt att välja referent från afdelningens
sida till Gut. emedan dess redaktion hade sitt
säte härstädes. Nog kunde den (redaktionen)
referera månadsmötena, enär det vanligen endast
blef några rader däraf, påstods det bl. a.
Men en referents åliggande är ej allenast att
referera månadsmötena: han måste skrifva om
alt hvad som händer at’ större vikt inom den
afdelning han tillhör, samt därefter inlämna
detsamma till införande i Gut. En afdelnings
arbete bör så noggrant som möjligt beskrifvas i
förbundets organ. Och bör då ej en särskild
person, hvars tid ej är så strängt upptaget, sora
redaktionens, utses att sköta denna, ej minst
viktiga post.
Efter många om och men beslöts att, sedan
kandidater uppstält», vid nästa möte referent för
afdelningen skulle väljas. — Guttenbergs
redaktörer blefvo också uppstälda som kandidater af ett
kvickhufvud — som förslagsställarn tror sig vara.
Notiser. Uutisia.
— Till skalden Z. Topelius januarifond
har Kuopio förbundsafdelning förärat en summa
af 20 mark.
— Accidenssättningstäflan. En täflan för
sättning af nyårskort bland sättarne å
Huvudstadsbladets civila sätteri ha af principalen
därstädes utlysts. Tre pris om 25, 20 och 15 mk
äro utfästa för de bästa kortena, hvilka böra
vara färdiga till den 1 september.
Denna täflan, hoppas vi, skall mana våra
öfriga tryckeriprincipaler att följa
Huvudstadsbladets exempel. Följderna af sådana, årligen
återkommande täflingar, äro lätta att förutse.
Intresset för konst vaknar då bland våra led och
särdeles de yngre komma då att med allvar och
intresse omfatta accidenssättningen och
småningom uppfinna nya idéer samt, så vidt möjligt
frångå det hittils ofta praktiserade plagiatsystemet.
— At herr G. Blomfelt, sora kommer att
inträda som faktor å Finsk Tidskrifts tryckeri,
förärades vid en afskedskollation som hölls för
honom å Kaisaniemi den 31 juli en med
typografvapen i stål inprässad guld-klackring af
Finska Literatursällskapets personal, hvarest han
hittils haft anställning såsom underfaktor.
— Till föreståndare å den litografiska
afdelningen å Lilius & Hembergs officin har
lito-grafen G. Elfgren blifvit antagen.
Hr E. förestår för närvarande den litografiska
afdelningen å Veilin & Göös’
boktryckerietablis-sement
— Vackert beslut. Till Finska
läroboksfonden beslöt nyligen Finska Literatursällskapets
.Toverikunta" förära en del af sina medel, omkr.
50 mark.
— Byggnadsfonden. Glömmen ej bort
Byggnadsfondens kort!
— Det nya tidnings- och
tryckeriföretaget i Lovisa. Från och med oktober månads
början begynner den nya tidningen i Lovisa,
Östra Nylands efterträdare, att utkomma. Sedan
numera aktieteckningen fortskridit så långt, att
alla aktier äro så godt som utsålda, bestäldes
tryckeriet att levereras i god tid på hösten. Det
kommer att drifvas med en snällpräss för
tidnings- och boktryck samt en aceidenspräss.
In-terimsbestyrelsen för det nya bolaget utgöres af
borgmästar G. Kuhlefelt, rektor K. G. Nyström
och konsul G. Hamberg.
— Försåld t tryckeri. Östra Nylands tryckeri
i Lovisa, å hvilket tidningen Östra Nyland tryckts
i omkring 18 år, är numera försåldt till redaktör
O. Behm i Hangö för en summa af 5,000 mark.
— Titi läsaren. Denna nummer har
försenats i anledning af, att referatet från Svenska
Typografförbundets allmänna möte ej förut
kunnat erhållas.
— Hollands typografer ha på en nyligen
i Amsterdam hållen kongress beslutit att arbeta
och eventuelt begynna kampen bl. a. för
genomförande af följande fordringar: En
grundminimilön öfver liela landet af 10 gulden (1 gulden
= fmk 2:10), med 10% förhöjning i städer med
öfver 30,000 invånare och mea 25% förhöjning i
städer med öfver 50,000 invånare, 50% tillägg
för öfvertidsarbete, il timmars arbetsdag ocn
absolut förbud mot söndagsarbete.
— Helsinki. Kirjaltajayhdistyksen
kuukausikokous pidettiin tiistaina v. k. 19 p:nä
yhdistyksen uudessa huoneustossa ensi kerran, jossa
tilaisuudessa puheenjohtaja lausui muutamin
lämpimin sanoin jäsenet tervetulleiksi uuteen kotiin.
Toimikunnan tiedonannoissa ilmoitettiin, että
yhdistykseen on liittynyt 18 uutta jäsentä: että
hra J. Nurhonen on lahjoittanut kirjoja
yhdistyksen kirjastoon ; että nimimerkki »É." on
lahjoittanut vanhusrahastoon 115 mk: että hra E.
Nyforsin sijaan juhlatoimikuntaan on valittu hra
A. Fagerstedt; että liittohallitus on vuokrannut
yhdistyksen kulmahuoneen 15 mk kuukaudessa:
sekä lausuttiin kiitos niille naisille, jotka ovat
lahjoittaneet kukkasia yhdistyksen huoneustoon.
Ilmoitettiin myöskin erään jäsenen eronneen
toimikunnasta ja lausuttiin paheksuminen siitä, että
hän ei ole jättänyt täydellistä luetteloa kaluston
ja kirjaston hoidosta. Puuttuvat kirjat päätettiin
poistaa luetteloista : jos niitä löydetään, niin ne
siihen uudestaan liitetään.
Viime kokouksesta pöydälle jäänyt kysymys
»urheiluklubista" otettiin keskustelun alaiseksi.
Toimikunta oli ottanut selkoa sen toiminnasta ja
luettiin, sen kolmen vuoden vuosikertomus.
Päätettiin että kirjaltajain urheiluklubiin ei saa
kuulua muut kuri ne nenkilöt jotka
kirjaltajayhdis-tys on hyväksynyt jäsenekseen.
Käsiteltiin kysyriiystä: Onko jäsen sairauden
aikana vapautettava jäsenmaksun suorittamisesta?
Tämä katsottiin suotavaksi ja annettiin
toimikunnan toimeksi hankkia siihen myöskin
liittohallituksen suostumus.
Seurasi kysymys: Eikö olisi suotavaa, että
työaika kaikissa pääkaupungin kirjapainoissa olisi
yhtä pitkä 7 — Kysymys jätettiin tariffikomitean
käsiteltäväksi.
Kysymys referentin vaalista »Guttenbergiä"
varten herätti kiivasta keskustelua, jossa
vähemmän kauniita sanoja ladeltiin m. m. yhdistyksen
puheenjohtajaa ja Guttenbergin toimitusta
vastaan. Ehdokkaiksi tulivat muitten muassa lehden
nykyiset toimittajat, hrat J. Höglund ja V.
Blomqvist, Vaali toimitetaan ensi kokouksessa.
— Tampere. Kesäkuun 28 p:nä pitämässään
kokauksessa lausuivat Tampereen kirjaltajat sen
taivomuksen, että maaseututariffi saataisiin
käytäntöön ensi vuoden alusta. — Päätöksestä on
liittohallitus saanut tiedon.
— Koullut. Heinäk. alkupäivinä kuoli
Kuopiossa latojaopp. Otto Napoleon Rothberg 19
vuoden vanhana kovaa keuhkotautia sairastettu a an
Vainaja työskenateli O. \Y. Backmunnin
kirjapainossa Kuopiossa.
— Uusia taitureita. Kuopion Uudesta
kirjapainosta pääsi opista v. k. 9 p:nä latojaopp.
Eavin Silvendinen ja Johan Henrik Kuronen sekä
painajaopp. P. Kinnunen.
— Kilpa-ammunnassa, jonka Helsingin
Ivirjalt. yhd. huvitoimiknnta toimeenpani
huviretkellä Pukkisaaressa v. k. 17 p:nä 40:n
askeleen välimatkalla ja jossa osanottajia oli 15
jakaantuivat palkinnot seuraavasti:
l:sen palk., revolverin, kirjaltaja K. Forss 17:sta
neliöllä.
2:sen palk., teelasin jalustimineen, kalastaja
Verner Jansson 16:11a neliöllä.
3:nen palk., kirjoitusneuvot, kirjalt. G. U.
Vahlström 16:11a neliöllä.
Hrat A. Henriksson ja J. Ojala saavuttivat
myöskin 16 pointsin tuloksen niinkuin 2:sen ja
3:nen palk. saajat, vaan uudelleen kilpaillessa
(yhdellä kundalla) jäivät ensinmainitut henkilöt
sanottujen palk. omistajiksi.
— Sakari Topeliuksen Tammikuu 14
päivän rahastoon on liiton rahastonhoitaja Fr.
Saastamoinen saanut lahjana vastaanottaa 20
nikaa, joka summa on Kuopion kirjaltajain
kesken kerätty.
Invalidfonden. — Vanhuusrahasto.
Nya Pressens tr.— Nya Pressenin kirjap.- 8: 35
Simelii tr. — Simeliuksen kirjap...................2: 65
Finska Literaturs. tr. — Suomal. Kirjall.
Seuran kirjap...................... • • • 2: 15
Weilin & Göös’ litogr. tr. — Weilin & Göösin
kivipaino..........................................................1: 65
Petterssons tr. — Petterssonin kirjap.––––1: 20
Centraltr. — Sentraalip.....................................1: —
Päivälehtis tr. — Päivälehden kirjap.––—: 60
Salzensteins tr. — Salzensteinin kirjap. • • —: 55
Frenckells tr. — Frenckellin kiijap.............—: 25
Tilgmanns tr. — Tilgmannin kirjap.......—: 25
Tilgmanns litogr. tr. — Tilgmannin kivip.- —: 15
Arvidsons tr. — Arvidsonin kirjap...............—: 15
Weilin & Göös’ tr. — Weilin & Göösin kirjap. —: 15
Liewendahls tr. — Lieevvendahlin paino. • —: 20
Uusi Suometar...........................—: 10
S:ma 19: 40
18’% 98. M. L.
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
