Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
GUTENBERG.
N:o 27 (3)
Meitä kirjaltajia on hän faktorina ollessaan
edustanut omalla tavallaan oikein mainiosti.
Kohtelu, jos työmies sellaista on oikeutettu
vaatimaan, on tavallisesti ollut vaihtelevaa, kuten
myrskyn edellä ainakin, riippuen kovemmasta tahi
lievemmästä hermoheikkoudesta, osaksi on
vaikuttimena myöskin ollut konttorin »kritsi". —
Lapsirakas on hän suuressa määrin, joten lause
»Sallikaa lasten j. n. e." soveltuu tässä ihmeen
hyvin. Parhaana todisteena tästä on se, että niin
suuri lehti kuin „U. Savo", on voitu latoa ja
painaa pelkällä oppilasvoimalla. Siksipä vieras
latomoon astuessaan luuleekin erehdyksestä
joutuneensa kinkeritupaan. — Korkeat palkat eivät
koskaan ole työmiehiä vietelleet, vaan ovat ne
olleet hyvin »normaalia". Raitis ja kunnollinen
latoja on saanut palkkaa aina 18—20 markkaan
viikossa. Kerran sentään tehtiin poikkeus ja
ylennettiin tätä palkkaa kokonaisella markalla
viikolta, jottei sitä aina olisi tarvis kohottaa. Tätä
kai ei oltu etukäteen laskettu että se tekee 52
markkaa vuodessa, eli tuliko konkurssin pelko
koska se tilin parin perästä vedettiin pois.
Tällaisia esimerkkiä löytyy kuinka paljon tahansa
vaan eihän niitä voi hänelle synniksi lukea, sillä
»työmiehestä hänkin on alkanut".
Ravunkullcua ovat hämäläiset osoittaneet
ta-riffiasiassa. Hämeenlinnaa näet oli ehdotettu 3:een
luokkaan, vaan pitämässään kokouksessaan
päättivät he asettaa itsensä 4:een luokkaan. Mitkä
vaikuttimet tähän ovat olleet syynä, ei liene niin
vallan vaikeata arvata, sillä mahdotonta on
uskoa työmiesten sitä halunneen. Ihan
välttämätöntä kuitenkin 011 että H:linna pysytetään
vähintäin 3:ssa luokassa, sillä huomioon on otettava sen
läheisyys pääkaupunkiin kuin myöskin sitä haittaa,
jonka se voipi aikaansaada viimemainitun
kaupungin kirjapainoille. Toivossa, että liittokokous
oivaltaa asian paremmin, emme sitä tällä kertaa
laajemmin koskettele, vaan jäämme hyvässä toivossa
odottamaan sen päätöstä.
Helsingin osasto on nyt valinnut edustajansa
tulevaan liittokokoukseen. Mitenkä näiden
vaalien suhteen olemme sattuneet onnistumaan, on
liian aikaista ruveta arvostelemaan.
Evästykseksi tahtoisin vaan lausua, että heidän etujemme
valvojina on pelkäämättä esiintuotava kaikki mikä
koskee liittomme parasta. Kun tiedämme että
kokouksessa esiintyvien kysymysten käsittely
suurimmaksi osaksi tulee heistä riippumaan, niin on
välttämätöntä, etteivät he missään tapauksessa
osoita horjuvaa kantaa tai epäröimistä vaan
yksimielisesti käyvät asiain ratkaisuun käsiksi.
Näyttäkääpäs siis pojat että teissä löytyy »puhtia!"
Yhdistyksemme toimesta pantiin listoja
kiertämään täällä löytyviin kirjapainoihin, jotta
nähtäisiin kutka todellakin ovat palkankorotuksen
tarpeessa ja hyväksyvät 1 markan
lisätaksoituk-sen kuukaudessa vararahaston hyväksi. Paria
kirjapainoa lukuunottamatta hyväksyttiin listat
yksimielisesti kannattamalla lisätaksoitusta.
Ikävän vaikutuksen teki se, kun ei-hyväksyjöiden
joukossa löytyi parin liittohallituksen jäsenen
nimet. Viimemainittuihin oli myöskin liittynyt
pienempi osa hameväkeä sekä loput sellaisia,joiden
pukimeeksi hameetkin olisivat liian hyvät. Pois
jarruttajat!
Hiskias.
Bref från Viborg.
På senare tider har härvarande typografiska
förening sammankommit till möten oftare än
vanligt, hvilket ock torde vara fallet med andra
föreningar i landet. Att förbundsafdelningarna äro
öfverhopade med arbete dessa tider är ej att
undras öfver, då bl. a. en sådan lunta, som
tariff-förslaget skall af afdelningarna granskas, hvartill
kommer, att cirkulär, det ena ena efter det
andra från förbundsstyrelsen hagla öfver oss, hvilka
också af resp. afdelningar tarfva sitt arbete.
Denna ifriga värksamhet inom förbundet väcker
till lif och arbete för det gemensamma bästa
mången förslappad och för det allmänna bästa
likgiltig typograf.
Vid härvarande förenings möte den 7 maj ä
hotell Imatra valdes till föreningens
representanter vid förbundsmötet i augusti enhälligt hrr O.
Räisänen och .). A. Tolvanen; den förre
föreningens ordförande. — För att för sina medlemmar
erhålla en kortare tids semester under sommaren
beslöts sända en skriftlig anhållan därom till
resp. principaler. — Därefter behandlades några
andra frågor af mindre vikt: närvarande voro 10
medlemmar.
Söndagen den 11 juni hade föreningen
ordinarie månadsmöte å hotell Imatra, hvarvid
närvarande voro 15 medlemmar. Till först upplästes
de fem föregående mötenas protokoll.
Till förbundsmötets behandling beslöt mötet
sända följande frågor:
l:o a) vore det ej skäl att utgifva förbundets
organ tvänne gånger i månaden? och
b) uppfyller det nuvarande programmet i
Gutenbergs redigering dess läsares önskningar?
(Motiv: Denna fråga har uppstått i syfte att
framdeles alla artiklar at’ vikt kunde fås på
landets båda språk).
2:o) Huru kunna åstadkomma fackkurser,
hvilka vore obligatoriska för hvarje elev inom
typografin ?
3:o) Hvad vore att göra för att få alla
morgontidningar att utkomma på eftermiddagen ? och
4:o) Huru kunna få i stånd en lärobok i
typografi på finska språket?
Föreningens bestyrelse fick i uppdrag att till
ofvanstående frågor utarbeta motiv, stödande sig
på diskussionen vid mötet.
Härpå togs tarifförslaget under granskning.
Till först beslöts enhälligt att Viborgs
förbundsafdelning skulle höjas till första klass i tariffen,
emedan lefnadsförhållandena i många fåll
öfverstiger Helsingfors. Man kan med fog påstå
Viborg vara Finlands dyraste stad. För att med
siffror kunna bevisa detta påstående, valdes en
tremannakomité, hvilken fick i uppdrag att
utarbeta en statistik öfver lefnadsförhållandena
härstädes. Sedan några af tarifförsJagets
paragrafer granskats, afslöts mötet och skulle fortsättas
med granskningen på följande söndag. Till ett
följande möte inlämnades tvänne frågor,
nämligen »Reglerandet af elevförhållandena å orten",
samt »Vore det ej skäl att genom boykottering
söka få en hvar härvarande typograf till medlem
i Typografförbundet?"
Vid mötet anmäldes 11 nya medlemmar,
hvarför medlemsantalet inom föreningen då uppgick
till 40.
Den 17 juni hade afdelningen åter möte å
samma ställe, hvarvid uteslutande tarifförslaget
behandlades. 25 paragrafer medhans vid detta
möte. 1 ny medlem anmäldes och en afgående.
Den 9 juni hade föreningen åter möte. denna
gång ute i det fria. Vid detta möte
slutbehandlades tarifförslaget. Därefter beslöts sända en
skrifvelse till härvarande principaler med
anhållan om att desse villfore föreningens önskan att
framdeles ej emottga flyttande elever. Vidare
beslöt föreningen, och detta enhälligt, att, tils
lönerörelsen fullständigt afslutats, hvarje medlem
obligatoriskt skall erlägga en extra månadsafgift
af’ 1 mark, hvilket tillfaller förbundets reservfond.
Förslaget om en uttaxering af 25 penni per
medlem till förmån för arbetare, som möjligen komma
att lida brist på arbete genom tidningars
indragningar, vann inget understöd. Däremot föreslår
Viborgs förbundsafdelning, att medel för detta
ändamål böra tagas ur reservfonden.
Då förbundsstyrelsens omröstningscirkulär ang.
Björneborgs typografförenings förslag senare
anlände, upphäfdes det föregående beslutet.
Att intresset för förbundet och dess
utveckling är stort inom Viborgs förbundsafdelning
bevisar det, att afdelningen i början af juli månad
sände trenne af sina ifrigaste medlemmar till
Nyslott för att därstädes bilda förbundsafdelning.
Till förbundsstyrelsen har äfven anmälan om
typografernes i Nyslott anslutning till
organisationen redan ingått.
Vidare har, på uppmaning härifrån,
Villman-strands typografer, i brist pa större antal
typografiska arbetare därstädes, inträdt som
medlemmar i förbundet genom \’iborgs typografförening.
Därjämte brefvexlar medlemmar ur härvarande
förening med typografer i Kexholm med
uppmaning till desse, att fordersammast ansluta sig till
organisationen. Till en början kunde de tillhöra,
liksom Villmanstrandsborna, Viborgs
förbundsafdelning.
Det nya tarifförslaget har hos härvarande
faktorer och principaler väkt ett särdeles stort
uppseende, menande att nutidens arbetare fordra
orimligheter, då de våga framkomma med slika
fordringar på löneförhöjningar. »Typografernes
löner skulle enligt tarifförslaget sålunda stiga
till lika höga som våra senatorslöner(!)", yttrade
sig en af härvarande faktorer.
Såsom bevis på kalkyleringskonst må ännu
nämnas följande »beräkning", som gjorts af
ekonomen (en guldsmed) för tidningen »Viipuris"
tryckeri. rörande de föreslagna löneförhöjningarna.
.Hufvudstadsbladet vore den enda tidning i
Finland, som något så nära kunde ha råd
att existera och betala de föreslagna lönerna.
Till och med Uusi Suometar kan ej utbetala
sådana oerhörda löner, som tarifförslaget påbjuder",
Så kalkylerar guldsmeden (fackmannen?), hvilken
dock själf uppbär af tryckeribolaget en årslön af
3,000 mark. som blott är en sidoinkomst för
honom, enär han tillika idkar gulsmideri.
Af alt att döma komma vi att ha tämligen
hårda motståndare hvad på tariffens
genomförande ankommer, men så finnes det också
enighet och uppoffring bland härvarande typer,
hvilket, enligt min tanke, öfverstiga alla hinder.
.. Pamaus’’.
Pääkaupungin-pakinoita.
Sisällys: Uusi Suometar ja
yii-tyO. - Eräs muistolahja. — 3 permiä
vararahastoon. Kun kapitaalia
kasataan.
En tiedä, olisinkohan liiaksi tuollainen, jota
»hienosti" sivistyneet kutsuvat »pässimistiksi",
sillä olen aina ollut sitä mieltä, että nuo meidän
valtalehtemme eivät koskaan asetu meitä
työmiehiä todellisesti puolustavalle kannalle. Tässä
lienen kuitenkin hieman erehtynyt.
Kun pääkaupungin leipurintyöntekijät
alkoivat toimia asemansa parantamiseksi, vaatien 111.
111. yötyön kokonaan poistamista — jota me
kirjaltajat emme vielä uskalla uneksiakaan — niin
ryhtyi Uuden Suomettaren korkeasti
kunnioitettava Matti »inhimillisyyden" nimessä
puolustamaan tätä heidän hankettaan, luvaten tässä
suhteessa asettua lakkoakin puolustavalle kannalle.
Tämän vakaumuksensa perustaa Matti
seuraavaan ponteen: ..Ihmisiä on näet leipuritkin ja
semmoisina oikeutetut saarnaan työnsä niin
järjestetyksi. että he voivat tässä maailmansa viihtyä ja
ihmisiksi elää".
Tässä teen syvän kumarrukseni Matti-sedälle
sillä edellytyksellä, että kun me kirjaltajat
sopivassa tilaisuudessa tulemme kolkuttamaan hänen
ovelleen esittääkseni me tuon ennenaikuiseen
kuolemaan vievän yötyön rajoittamista
inhimüli-semmälle kannalle, niin Matti ilmoittaa meille sen
ilosanoman, että yötyö on kokonaan poistettu
Uuden Suomettaren »leipomosta", sillä ihmisiä
011 näet kirjaltajatkin ..ja semmoisina oikeutetut
saamaan työnsä niin järjestetyksi, että he voivat,
tässä maailmassa viihtyä ja ihmisiksi elää".
Luulisin vanhan ja vakavan sanomalehden
johdonmukaisuuden tätä vaativan. Ta’hi eiköhän
meitä kirjaltajia pidetäkään — ihmisinä.
Kuten Matti-setä tietää, vaihtelee yötyö
Uuden Suomettaren »leipomossa" tätä nykyä 12—14
tuntiin.
Silmäillessäni isäntiemme äänitorven
»Typo-grafbladetin" viime numeroa, näin että
»Viipurin Sanomain" työväestö on faktorilleen Johan
Malmqvistille Juhannuspäivänä lahjoittanut
hopeaisen paperossikotelon kaiverruksella: „J. M.
Muistoksi Viipurin Sanomain kirjaltajilta 18’/292
Jouduin hieman ymmälle. Sillä olen usein
kuullut moitittavan maaseutufaktorsja —
erittäinkin pienempiä — organisatsionimme
pahimmiksi vastustajiksi. Yllämainitun lahjan
johdosta tulin kuitenkin siihen miellyttävään
käsitykseen, että näissäkin löytyy poikkeuksia. Sen
ovat Viipurin Sanomain kirjaltajat täysin
selvittäneet.
Kiinnittäen huomioni niihin »myötätuntoisuutta"
uhkuviin sanoihin, joilla tämä meidän harras
ystävämme 011 uutta tariffiehdotusta »puolustanut",
katsoin myöskin omasta puolestani velvollisuudeksi
varsinaisesti esittää hänen »suuria" ansioitaan.
Ensi toimeni oli ottaa selvää siitä, kuinka
kau-van hän on ollut jäsenenä liitossamme. Olen näet
parhaillaan selailemassa liiton suurta kirjaa,
johonka jäsenet ovat merkityt. Vaan — mikä ihme
ja kumma?–Pitikö tässä heti esiintyä »mutta-
paikka" kiitoskirjeelleni? Sillä nimeä en löydä
mistään. — — Tosin siellä on joitakuita
Jarru-qvistia ja muita qvistia, vaan Malmqvistia siellä
ei ole koskaan ollutkaan. Tässä on varmaankin
tapahtunut erehdys, sillä sitä en koskaan saa
mahtutnaan päähäni, että näin tärkeä mies ei
kuuluisi liittoon.
Olisin erittäin kiitollinen Viipurin Sanomain
kirjaltajille, jos he voisivat antaa minulle
selvitystä tässä sekavassa seikkailussa.
Kun oli kysymys yhden markan kuukautisesta
ylim. taksoituksesta liiton vararahastoon, niin
muistui mieleeni, kuinka useissa paikoin
maaseudulla oltiin äkäisiä siitä muka hidastelemisesta,
jota helsinkiläiset osottivat tariffiehdotusta
laatiessaan. Nyt kun tämä ehdotus on saatu vai-
ØÄT cTörößen c&örßunàets cßeservfonà! -k
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
