- Project Runeberg -  Gutenberg / 1899 /
47

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 35 (11)

GUTENBERG

05

miiksi, niin luulin, että maaseutulaisetkin innolla
ja yhtenH miehenä yhtyvät asiaan käsiksi. Mutta
siiriä petyinkin pahasti. Ensimäisenä ja
vält-tämättömimpänä toimenpiteenä on tietysti
hankittava varma ja luotettava tuki tämän hankkeen
toteuttamiseksi. Ja sepä on löydettävissä
ainoastaan riittävän suuressa vararahastossa. Vaan
sitäpä maaseutulaiset eivät ota uskoakseen. He
ajattelevat vain että niinpian kun limppu on
leivottu niin tartutaan kiinni. Kun oli kysymys
tuosta edellämainitsemastani 3 pennin
ylimääräisestä taksoituksesta päivässä — raha joka
tuskin riittää nuuskaankaan — niin oltiin heti
valmiit huutamaan, että niin pian kun tämä
otetaan käytäntöön, niin suuri osa jäseniä tulee
luopumaan liitosta. Sanokaa hyvät miehet, kuinka
pitkälle voimme mennä näin hyvin
»organiseera-tun" joukon kanssa. Ainoastaan jollekulle
maaseutukaupungille tahdon lausua kiitokseni.
Niiden osastojen joukossa, jotka pahimmin
äkäili-vät tariffin viivyttelystä on eräskin, joka m. m.
katsoi arvolleen sopivaksi tuoda sen verukkeen,
että niinpian kun tämä »nuuskavero" otetaan
käytäntöön, niin luopuvat isännät liitostamme. — –-

Vai niin! No sitähän minäkin! Eihän niitä siellä
olekkaan kuin neljä tahi viisi, ja pitäisikö
meidän vielä näistäkin luopua. Jos minä olisin ollut
siinä kokouksessa, jossa tuo kuuluisa päätös
tehtiin, niin olisin ehdottanut toisen ja vielä
tehokkaamman keinon. Ehdotukseni olisi nimittäin
ollut ettemme vielä tämän sukupolven aikana
esit-täisikään tariffia, ja tuo piskuinen vararahasto,
mikä meillä nykyään on, annettaisiin esim.
pakana-lähetykselle tahi köyhäinhoitolaitosten
laajentamiseksi. Jos tällainen päätös saataisiin aikaan,
niin olen varma, että niin monta isäntää kuin
Suomessa löytyneekin, tulisi heti yhtymään
liittoon, ja muodostaisivat he siinä etumaisen rivin.
Eiköhän tätä kuitenkin kannattaisi tuumia, sillä
toinen tahi toinen sitä on tehtävä.

Kun eräs meille tunnettu ja suuresti arvossa
pidetty kirjankustantaja Porvoossa sai vihiä siitä,
että »Nya Pressen" lakkautettiin kahdeksi
kuukaudeksi, niin oli hän heti valmis osottamaan
avuliaisuuttaan kuulustamalla, josko mainitun
lehden painossa suostuttaisiin tekemään hänen
töitään halvemmalla — s. t. s. nälkäpalkalla.
Niin sitä kapitaalia kasataan! Eiköhän mies
tuntenut itseään nolatuksi saadessaan kuulla, että
samallaista avuliaisuutta osoitettiin muualtakin,
vaan kuitenkin — tinkimättömässä muodossa.

Tämän armeliaisuuden ystävän menettely
muistuttaa suuresti sitä talonisäntää. Joka —
nälkävuotta odotellessaan — hyvinä vuosina
keräsi laarinsa täyteen viljaa, saadakseen siitä
tällä keinoin moninkertaisen hinnan. Kun halla
oli käynyt ] >,ikki Suomen niemen, niin piti hän
siitä iloissaan ystävilleen pidot, joissa ylisti
mammonaa, joka antoi sataa hänen laareihinsa
kultaa ja hopeaa.

Sakens.

Arbetsinställelsen i Danmark

tyckes fä en vidsträktare omfång. Arbetsgifvarne
hota att utvidga lockouten ytterligare med 15 à
20,000 arbetare förutom de 40,000, hvilka nuredan
utöfver 2 månader ha kämpat mot det
kapitalistiska slafväldet.

Alt, hvad kallas rätt och rättfärdighet ha dessa
herrar kastat öfverbord. Endast den råa makten,
den mäst hänsynslösa brutalitet är rättesnören
för deras handlingar och deras ändamål är att
underkufva organisationen, för att sedan
obehindradt kunna tyrannisera arbetarne, utpina
dem med svältlöner, en förlängd arbetstid och
tyranniska reglementsbestämmelser. Då vi taga
i" betänkandet, att nära tre fjärdedelar af de
danska organiserade arbetarne äro utstängda
från sina arbetsplatser, så är det ej att undras
öfver, om de med egna krafter vore urståndsatta
att med seger ga ur striden. Därför har det i
andra länder med energi tagits ity med nödens
afhiälpande för de danska arbetarne.

Här är ej fråga om att taga allenast de danska
arbetarne i försvar, ej häller gäller det endast
att iståndsätta dessa att med seger gå ur striden.
Här gäller det att lägga sig i strid för
organisationsrätten i sin helhet. Danskarnes kamp är
tillika en kamp för oss alla. Frågan denna gång
gäller endast att dela brödet med de danska
bröderne för den värsta hungerns afhjälpande.
Om danskarne med svält tvingas till det
kapitalistiska tyranniväldets ödmjukaste slafvar, så
är en naturlig följd däraf, att detta äfven kommer
att drabba andra länders arbetare, således äfven
oss finnar. Om den danske arbetaren ej kan stå
ut i kampen, så har detta tillika åsamkat ett
känbart nederlag för arbetareorganisationen i
hela världen. Detta kunna ej häller vi, finska
typografer, ovärksamma se på.

Vi anmoda därför alla typografer i Finland att
samla bidrag till denna lista, som härv. förbunds-

styrelse. på anmodan af det danska
typografförbundet, ånyo utsändt till de resp. afdelningarna.
Låt ej bidragen vara små!

Työnseisaus Tanskassa

näyttää vaan rupeavan laajenemaan.
Työnantajat uhkaavat erottaa 15 à 20,000 miestä pois
työstä niitten 40.000 lisäksi, jotka jo päälle
kahden kuukauden ovat taistelleet tätä kapitalistien
orjavaltaa vastaan.

Kaikki työväenorganisatsionin kanssa ennen
tehdyt sitoumukset ovat työnantajat polkeneet
jalkoihinsa. Heidän päämääränään on kukistaa
työväenorganisatsioni, voidakseen siten
esteettö-mästi rääkätä työmiehiä nälkäpalkoilla,
pidennetyllä työpäivällä sekä rajattomuuksiin menevillä
ohjesäännöillä.

Kun otamme huomioon sen. että lähes kolme
neljättäosaa Tanskan organiseerattua työväestöä
on tätä nykyä ajettu pois työpaikoistaan, niin ei
ole ihme jos hè eivät voisi kestää taistelussa
tätä kapitalistien hirmuvaltaa vastaan. Siksipä
muissa maissa onkin ryhdytty ponteviin toimiin
tanskalaisten työmiesten avustamiseksi.

Tässä ei ole kysymys ainoastaan
tanskalaisten avustuksesta, eikä tämä koske ainoastaan
tanskalaisten tilan parantamista. Tässä on
asetuttava taisteluun koko työväenaatteen
puolustamiseksi. Tanskalaisten taistelu on samalla
meidänkin taistelumme. Kysymys tällä kertaa on
ainoastaan luovuttaa osa leivästämme
tanskalaisten veljiemme tarpeellisimman nälän
tyydyttämiseksi. Jos tanskalaiset nälällä ovat pakotet
alistumaan kapitalistisen hirmuvallan nöyriksi
orjiksi, niin on tästä luonnollisena seurauksena,
että se myös tulee koskemaan muitakin maita,
siis meitä suomalaisiakin. Jos tanskalaiset
työmiehet häviävät taistelussaan, niin on se samalla
tuottanut tuntuvan tappion työväenaatteelle koko
maailmassa. Tätä emme mekään suomalaiset
kirjaltajat saata toimettomina katsella.

Kehoitamme siis kaikkia kirjaltajia Suomessa
ryhtymään tarmokkaaseen aviinkeräykseen
siihen listaan, jonka täkäl. liittohallitus
tanskalaisen kirjaltajaliiton kehoituksesta uudestaan on
lähettänyt eri osastojen keskuuteen.

Älkäämme kitsastelko avustuksellamme!

Kirje Viipurista.

li.

Kun viimeksi palasin täältä Karjalasta, niin
veljeni Antti kehoitti luopumaan
kirjevaihtajatoi-mestani ja siirtämään sen toimen hänelle, johon
minä suostuin. Mutta veli ei olekaan muistanut
tehtäväänsä ja siis minun täytyy taasen alkaa
ja uusilla voimilla koettaa kitkeä pois
rikkaruohot, missä niitä sattuu olemaan.

Uusia voimina on yhdistyksemmekin saanut,
joten sen toiminta ei enää rajoitu ennen
lausuttuun vähälukuisuuteen. Oikein jättiläisaskelin
on se kasvanut tämän vuoden aikana;
20-lukui-sesta on tullut päälle 40 jäsentä ja vielä — niin
kerrottiin — aina yhä vaan kasvaa. Tämä on
huomattava kohta yhdistyksemme elämän
historiassa, Toivon parhainta onnea ja menestystä
yritykselle käydä yhteisvoimin taisteluun aikana,
jolloin kaikki voimat tarvitaan.

Yhdistyksemme toiminnasta ei ole kerrottu
meidän äänenkannattajassa sanottavasti. Tietojen
puute voi antaa aihetta väärinkäsitykseen ja
sen-tähden kerron lyhyesti mitä se tällä vuodella on
toiminnassaan osoittanut.

Kesäloman saamiseksi jäsenilleen koetti
yhdistys vaikuttaa arv. kirjapainojen isännistöön ja
tämä koetus tuotti kiitettävän sadon. Uuden
kirjapainon isännistö myönsi koko työväelle kesä^
lomaa 2:si viikkoa puolella palkalla. »Viipurin
Sanomain" kirjapainon isännistö myönsi samoin
2:si viikkoa lomaa ja 200 mk. jaettavaksi niille
jotka lomaa nauttivat. Franckenhauserin, ja
Zilliacus en kirjapainoissa on myöskin työväestö
saanut lomaa ja puolen palkkaa, »Östra
Finlandin" kirjapainon työväestön tilasta ei minulla ole
tietoja. Liiton jäseniä sanotussa kirjapainossa
ei ole kun 1 ja sekin äskettäin sinne muuttanut,
ja koska yhdistyksen jäsenten kesken on
syntynyt kysymys ruveta boikottamaan kaikkia niitä
kirjaltajia, jotka eivät yhdy liiton jäseniksi, niin
annan minäkin heidän olla oman onnensa nojassa
siksi kunnes heidän silmänsä aukenee. Toivon
kuitenkin että he pian nousisivat ylös yhtenä
miehenä kehnosta asemastaan vaatimaan ja
valvomaan sekä itse täyttämään heille kuuluvia
oikeuksia.

Oppilassuhteiden järjestämiskysvmys oli
äskettäin esillä ja päätti yhdistys esittää isännistölle
semmoisen ehdotuksen, ettei oppilaita saada
oppi-paikastaan ottaa toiseen kirjapainoon ennenkuin
oppiaika on täydellisesti suoritettu. Tämmöinen
suostumus olisi tarpeen vaatima poistamaan
epä-| edullisuutta oppilaille ja isännistölle, jota usein

tapahtuu, kun oppilas muuttaa ennen oppiaikansa
päättymistä. Ja jos oppilaat itse ajattelisivat sitä
suurta vahinkoa joka seuraa oppilaana
muutellessa paikasta toiseen, niin eivät he suostuisi
mokomiin tarjouksiin. Isännistö myöskin tekee
väärin siinä, että kauniilla lupauksilla
houkuttelevat näitä kokemattomia nuorukaisia, joita
lupauksiaan he eivät kuitenkaan täytä. Tämän on
kokemus todistanut.

Kuten edellä mainitsin, oli boikottamiskysymys
myöskin esillä äskettäin. Kannatusta ei
puuttunut, vaan jätettiin asia kuitenkin lähempiä
määräyksiä varten »tuonnemmaksi".

Tässä mainittujen kysymysten yhteydessä on
käsitelty vielä muitakin yhdistyksen toimintaa
koskevia kysymyksiä sekä liiton yleiseen
kokoukseen lähetettävistä kysymyksistä. Kokouksen
edustajille tahtoisin vielä evästyksenä huomauttaa,
että he liittokokouksessa anoisivat tätä
seuraavan eli v. 1902 pidettävän liittokokouksen
Viipurissa pidettäväksi. Semmoinen yleinen kokous
täällä olisi omansa tasoittamaan monen monta
kantoa, joita Karjalan kaikilla kulmilla vielä on
olemassa. Vielä olisi monta asiaa
liittokokoukseen esitettäväksi, vaan tila ei anna myötä tässä
lähempään selontekoon, mutta koettakoon
edustajat parastaan.

Yleisiä huvituksia meillä ei ole ollut,
Huvi-toimikunnan parhaallaan kukkivat ruusut
sur-hastuivat idän kovan hallan huurtehista
kävivät ihan mustan puurakaksi kaikki lehdet,
nuputkin varisivat pois. Sitä on huvit.oimikuntamme
surrut ja surra se ansaitsee . . . Ällös korkeloon
käy ennen kuin koko ruusupensastosi jälleen
vihannoi ja tuoksuu entistä hurmaavariimin.
Surun aikana perkaa se suuri suo, josta väjyvä
vaara aamukasteen kanssa hiipii ruusustoosi ja
riistää parhaimmat, juuri auenneet nuput.
Kuivaa ensin kostea silmä ja sitte, kun raskaan
taakkasi olet kantanut, varmasta voitostasi
iloiten käy kanssani korkeloon.

Arpajaiskysymys on huvitoimikunnalla ollut
vireillä ja on aikomus ensi syksynä panna
toimeen arpajaiset joiden tuloista osa tulisi Suomen
kirjaltajaliiton vararahaston hyväksi. Arpajaiset
on aikomus saada niin tuottelijaiksi kuin suinkin
mahdollista. — Eräs huvitoimikunnan jäsenistä
keskustelussa lausui: »on ikävää ettei
yhdistyksellä ole lauluseuraa että saisi kuulla vielä
kaikuvat »Mu sta n kaarti n" sävelet. Jos olisi
mahdollista saada Helsingin kirjaltajayhd.
lauluseuran jäsenet tänne arpajaisiin vierailemaan, niin
kyllä sitten kaikuisi »Mustakaarti" . . . Niin, se
on totta, sitten se sointuisi . . . Mutta vaikea
lienee toteuttaa tätä toivoa.

Rinne.

Vapaita sanoja. Fria ord.

Angående den nya tariffen.

1 framtiden torde törhända den nya tariffen
komma att medföra i vissa punkter olika
tolkningar mellan principaler och arbetare, hvarför
det vore på sin plats att på förhand, redan vid
instundande förbundsmöte frågan toges till
behandling. Om så vore att mötet, upptager
frågan till diskussion, föreslå vi, att Helsingfors
afdelning först och främst för framtiden utser en
s. k. hufvudnämd, bestående af lika många
principaler och arbetare, hvilka ega till sin ordförande
utse en därtill ojäfvig person. Därpå utser hvarje
förbundsafdelning inom sig åter en s. k.
undér-nänid, bestående t. ex. af fem personer. Uppstår
nu olika meningar i någon punkt i den nya
tariffen mellan principal och arbetare, ege dessa
hänskjuta frågan för erhållande af rätt tolkning
af tariffen (den af afd. valda) afgörande. Skulle
parterna ej vara nöjda med afdelningsnämdens
beslut, ega dessa vädja »till högre rätt", hvarpå
af undernämdens skyldighet är. att oförtöfVadt
till öfvernämden i Helsingfors öfversända
tvistefrågan jämte det vid undernämden om ämnet
förda protokollet. Med det utslag, som
afhufvud-nämden slutligen aflåtes böra de tvistande
parterna låta nöja sig.

X

Den nya tariffen.

Ju mera en sak diskuteras och blir granskad
samt ju mångsidigare man behandlar densamma,
desto mognare och stadigare bör den allmänna
meningen bli om saken i fråga. En person —
.Sakens" — som synes stå red. af Gut. mycket
nära, liar i ett längre kapitel, i samma nummer
som min »sapiska" ingår, hunnit behandla och
diskutera min ståndpunkt i »tariffrågan". Dock
synes det som om »Sakeus" icke vore så alldeles
för väl underrättad, enär jag redan tidigare
aflagt min trosbekännelse vis à vis tariffen.

Jag godkänner, för min del principielt en
enhetlig aftöningsreform och anser den vara
berättigad och nödvändig. Dock har jag vågat granska

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1899/0047.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free