Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 38 (21
uutenßeeg
Hra Hellberg koettaa kiertelemällä vapautua
oppilastariffista sillä, että hän ehdottaa liittoa
vastaisuudessa hankkimaan tilastollisia
numeroita työttömyyttä kärsivistä kirjaltajista, jonka
nojalla oppilastariffi muka hyväksyttäisiin.
Suomen työväen puoluehallinnon jäsenenä sekä
Tampereella perustettujen ammattiliittojen päänä
ja johtajana ollen, olisi luullut hänen katsovan
asiaa oikeudellisemmalta kannalta. Hänen
tarkoituksensa näkyy olevan se, että on ensiksi
tehtävä kokeita nälkäkuolemaisillaan olevilla
kirjaltajilla, ennenkuin kapitaaliherrat ryhtyvät
minkäänlaisiin alustaviin parannuspuuhiin. Jos
hra Hellberg on hiukankin seuranut oloja siinä
ammatissa, josta hän itse ammentaa runsaan
toimeentulonsa, niin on hän myöskin huomanut,
että kivenheitto matkan päässä hänen omasta
asunnostaan löytyy kirjapaino, jossa tätä nykyä
työskentelee 20 oppilasta yhtä ainoaa taituria
kohden. Tällaisia esimerkkejä löytyy kaikkialla
maassamme. Josko tällaisen oppilaspaljouden
rajoittaminen tulee tuottamaan työnpuutetta
ammatissamme, on siksi selvä asia, ettei sitä
tarvitse lähemmin kosketella. Työväenasian
,,tukena ja turvana" ehdotamme hra Hellbergiä
hankkimaan ,,tilastollisia numeroja" niistä
oppilaista, jotka, huomatessaan ettei heillä ole
minkäänlaista tulevaisuuden turvaa siitä
ammatista, johonka heitä kauniilla lupauksilla on
houkuteltu, ajoissa luopuvat toimestaan,
an-tautuakseen loisiin lupaavimpiin ammatteihin.
Näitten luku ei ainakaan ole pienen pieni.
Eiköhän tämäkin tuota työntekijäin puutetta
ammatissamme? Me kysymme vain.
Kuinka pintapuolisesti isännät yleensä
käsittelevät oppilastariffia, osoittaa sekin, että tämän
tariffin käytäntöön ottaminen muun hyvän
lisäksi tulisi luottamaan siksi tuntuvan
kolauksen heidän raha-asioissaan, että useat
työnantajat olisivat pakotetut luopumaan liikkeestään.
Tämä todistaa vain sitä, ettei terveelle jäljelle
ole suotu lainkaan jalansijaa. Tarkoituksena
kirjaltajilla ei ole se, että isännät yhdellä
lyönnillä pakoitettaisiin luopumaan oppilaistaan.
Tämä on asia, joka vaikuttaa tasoittavasti
vastaisien vuosien varalle.
Antakaamme ,,Sampo"-kirjapainon
Tampereella säilyttää 20 oppilasta yhtä
opinsuoritta-nutta kohti, kunhan se myöskin pitää huolta siitä,
että nämä miehiksi päästyään saattavat samasta
kirjapainosta ansaituilla rahoilla elättää akkansa
sekä kouluttaa lapsensa.
*
Lopuksi tahdomme vielä parilla sanalla
huomauttaa niistä sovintoehdotuksista, jotka näinä
päivinä lähetetään liiton ratkaistaviksi.
Koska huomatuksi on tullut, että isäntien
asettama valtuusto tavallaan on koettanut
saavuttaa sovinnollista ratkaisua asiallemme, niin
koettakaamme mekin siinä määrin, kun tarkan
harkinnan sekä rauhallisen mielialan johtamina
luulemme voivamme peräytyä liiton asettamasta
ehdotuksesta, sovinnollisen ratkaisun
saavuttamiseksi.
Jos voitto tällä kertaa ei olisikaan kaikin
puolin tyydyttävä, niin on tärkein huomio
kuitenkin kiinnitettävä siilien, että olemme saaneet
asiamme rauhallisesti ratkaistuksi, josta on
seurauksena niin isäntien kuin työmiesten hyvä
keskinäinen sopu.
Jos olisimme pakotetut ryhtymään lakkoon,
niin pitäkäämme visusti mielessä, että käytämme
tätä keinoa ainoastaan silloin, kuin on selvä
mahdottomuus muilla keinoin saavuttaa
rauhallista ratkaisua.
Invalidfonden. — Vanhuusrahasto.
Simelii tr. — Simeliuksen kirjap...................10: 04
Nya Pressens tr. — Nya Pressenin kirjap.- 6: 65
Tilgmanns tr. — Tilgmannin kirjap.............4: 85
F. Litt.s. tr. — S. Kirjall. Seuran kirjap.- 2: 47
Weilin & Göös’ tr. — Weilin & Göösin kirjap. 1: G6
Weilin & Göös’ lit. — Weilin & Göösin kivip. 1: 18
S:ma 26: 85
10 /, M. L.
De olika försöken att på icke
mekanisk, väg förenkla
sättningen.
Efter Earl Höger
af
./. J: n.
(Forts. fr. föreg. u:r.)
Stilgjutaren A. Pinard i Paris uppsatte år
1846 ett för franska språket afsedt
logotyp-system, hvilket han kallade: „Caractères
sténo-types" (snabbsättningstyper). I ett prospekt
om detsamma, säger han, att man vid
andvändningen af hans snabbsättningstyper sparar en
femtedel af tiden. Vid uppsättning ai ung.
11,000 typer sparas omkr: 2,200 grepp.
Pinards logotyper voro nio: ai, au, en, eu,
ön, ou, qu, si och ti. Dessutom sammangjöt
han vid koksäfverna e, r, s och t sauit vid
komma den orden skiljande uteslutningen. För
att bereda rum för de nya tecknen, omdanade
han den nedre kasthalfvan (den franska består
liksom den engelska sättkasten at två hälfter) *).
Den franska stilgjutaren har vid uppställningen
af sitt system och den därigenom nödvändiga
omdaningen af kasten tillgodogjort sig de
Stan-hope’ska idéerna och från egen fatabur tagit
den icke oäfna tanken, alt vid de bokstäfver
som oitast stå i slutet af ett ord sammangjuta
utslutningen. Att denna hans idé var af stort
praktiskt värde inses lätteligen och ännu i dag
ges det flere stilgjuterier, som gjuta kolon,
fråge-och utropstecken med framförstående spalie:
Nedanstående prof å sättning med Pinards
system är taget ur det ofvan omnämda
prospektet. Ligaturerna äro i kursiv,
ändbokstäf-vema med fastgjuten uteslutning äro betecknade
med [].
Les[]compösiteMrs[]gwi [-voMdrorcf[]éviter[|les[]hésj-tations-] {+voMdrorcf[]éviter[|les[]hésj-
tations+} f ] en Q cominew^ajtf[]cengeHrc[]de[]coiiiposiftoM[]
n’ont[\i]ti’k consulter la cassejjci-jointe[]ef[]en retewir[]
les[jsortes[]noxvelles: [-lei«/’L]intclligrøce[]e^[]ce[]procé-dé-] {+lei«/’L]intclligrøce[]e^[]ce[]procé-
dé+} iiewdronf[|liett de[lmécani<2«<e.
Det Pinard’ska systemet har lika litet som
sina föregångare och efterföljare fått någon
varaktig plats inom facket.
Ar 1851 dyker åter en logotypman upp,
denna gång i England. En polack Beniowski
trädde i ett slag fram i dagen med icke mindre
än nio typografiska uppfinningar, å hvilka han
sökte patent. Bland dessa af hvilka många
voro af mycket problematiskt värde, fanns äfven
ett nytt logotypsystem. om hvilket
patentsökaren gaf den orlofssedeln, att. det var fritt från
alla de brister, som hittills vidlådit uppfinningar
inom denna gren af yrket och varit orsaken,
att de icke kunnat hålla sig uppe i praktiken.
Enligt hans beräkningar kunde man vid
sättning med de af honom uppfunna typerna hinna
fyra ggr, så mycket som vid sättning med
vanlig stil. Han anslog den årliga summa, som
man med hans typer skulle kunna inbespara
vid sättningen af en icke allt för stor daglig
tidning till i rundt tal 2,000 pd. st. Utan att
vara snabbsättare borde en yrkesman kunna
sätta 5,000—7,000 af hans typer i timmen.
Om denna uppfinning har mail lika litet
som de andra åtta hört något vidare.
Visserligen innehöll „die National-Zeitung" i Berlin
1853 en notis om, att i London ett aktiebolag
var under bildande med en viss hr Milner
Gibson i spetsen, en då för tiden mycket bekant
engelsk bankir, som på sig öfverfört alla
Be-niowskis nppfmningar. Hvad som härefter blef
af mr Milner Gibson, hans aktiebolag eller de
Beniowski’ska uppfinningarna o. däribland hans
logotyper är okändt.
Nu förgick en jämförelsevis lång tidrymd
under hvilken inga förenklingssystem i sättning
sågo dagen. Kanske voro de vid denna tid
allt bestämdare uppdykande ryktena om
sätt-maskinerna och deras fenomenala
produktionsförmåga orsaken därtill. Eller också hade den
ringa framgång utlänkarna af förenklingssystem
*) Pà senare tiden hafva dock de franska kasterna
äfven omändrats till likhet med våra.
haft, afskräckt dem som möjligtvis annars
skulle framträdt och de föredrogo, att begrafva
frukterna af sitt grubblande och arbete i
glömska. Man får väl dock ej tro, att de länkar
som hittills knutits; det problem som sysselsatt
så många utmärkta hjärnor, hvilka alla dragit
sitt strå till stacken, i ett slag skulle förintas
endast därför, att något bättre, men i en helt
annan riktning, kanske skulle komma.
Först 1868 hör man åter talas om ett nytt
af i språket oftast förekommande stafvelser
bestående system, uttänkt af en Jir W. H.
Wilkinson i Massachusetts. II. S. A.
Aret därpå framkastar en person i den tyska
tidningen ,,Journal" det förslaget att man borde
totalt afskaffa alla ligaturer och logotyper.
Emot denna åsigt kämpar en annan yrkesman
som icke blott vill behålla de gamla, utan äfven
önskar tillägga några nya först och främst: en
och er.
Hed an för 40 ar tillbaka kom en
sättma-skinkonstruktör på den idéen att använda
logotyper till sin maskin för att, som ban
förmenade, göra den ännu produktionskraftigare
och genom något nytt komma långt framom
sina samtida. Det var den, till följd af sin
uppfinning slutligen utfattig vordne sättaren
Timothy Aldén, hvars komplicerade maskin i
Amerika en gång väckte fullkomligt uppseende.
Aldén hade tillgodogjort sig och som grundval
för denna sin maskin lagt principerna i den
världsberömda Söre.isen’ska sättmaskinen.
I nyare och nyaste tid hafva äfven andra
sättmaskinkonstruktörer för att öka
produktionsförmågan, fäst sin uppmärksamhet på
logotyperna, såsom t. ex. Mackie, Winder, Wick,
Carpenter, Calendoli, Vorreiter-Müllendorff m.
11. Vi återkomma vid beskrifningen af deras
olika maskiner, af hvilka några tillhöra de allra
sista åren, till det sammanhang de knutit mellan
de fordna förenklingsförsöken och sina
uppfinningar.
I England, där logotyperna aldrid hafva
varit fullständigt ur modet, finnas stilgjuterier
som ännu tillvärka sådana. Det berömda
gjuteriet H. W. Gaslon & C:o i London har tills
för någon tid sedan i marknaden haft ett eget
system, som ännu är i bruk å många officiner.
Det stora engelska aktieb. Linotype inköpte
dock nyligen det Caslon’ska logotyppatentet —
om för att tillgodogöra sig detsamma, eller för
att röja en om ock liten konkurrent ur vägen,
är svårt att säga. (Forts.)
Kaikille liiton osastoille ja
jokaiselle jäsenelle erittäinl
Näinä päivinä saapuu osastoille kauan
odotettu tieto uudesta palkkaustariffista, jonka
käytäntöön ottamisesta ei oltane varmoja vieläkään,
sillä isännistön komitea, joka näennäisesti on
tahtonut asiaa viivyttää, on liittänyt
ehdotuksensa liittohallituksen ehdotuksen yhteyteen,
tullakseen kaikkien osastojen hyväksyttäväksi.
Nämä molemmat ehdotukset ovat aivan uusia,
monessa kohdassa eroavia siitä palkkaustariffista,
jonka yleinen liittokokous kesällä v. 1899
pitämässään kokouksessa hyväksyi isännistölle
esitettäväksi. Mihin toimenpiteisiin osastot
ryhtyvät, saadessaan yhden entisen ehdotuksen
lisäksi vielä kaksi uutta ehdotusta, on epätietoista
vielä. Mutta varsin tärkeää on, että kussakin
osastossa tarkoin tarkastettaisiin näitä
molempia ehdotuksia ennenkun hyväksyminen
tapahtuu, jonka jälkeen kaikki on myöhäistä.
Erityisesti tahdon huomauttaa kaikkia liiton
jäseniä oppilastariffin säilyttämisestä, jonka
isännistön komitea ehdottaa poisjätettäväksi, ja jota
ehdotusta kannattaa liittohallituskin ehdolla*),
*) Mitä tulee siihen, että liittohallitus ehdollisesti
kannattaisi oppilastariffin hylkäämistä, niin saamme
ilmoittaa, että koska isännistön komitea on
hyljännyt oppilastariffin. niin on liittohallitus katsonut
soveliaaksi jättää tämän yksinomaan liiton
ratkaistavaksi ilman omaa ehdotusta asiasta. Toimitus.
ckartuttakaa JOiifon ^JararaRastoa ! ^
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:09 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1900/0007.html
