Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
8
gutenberg.
N:o 60 (24)
jos tariffin muut osat saadaan hyväksytyksi
semmoisenaan. Onkohan soveliasta jättää
oppilas-tariffi pois? Ajatelkaamme asiaa ennenkun
päätökseen ryhdymme.
Oppilastariffin poisjättäminen minun ja
useiden muiden mielipiteiden mukaan horjuttaa sitä
tulevaisuutta, jonka vahvistukseksi sanottu
pykälä on asetettu ja joka myöskin suurimmasti
peloittaa isännistön komiteaa, koska se ei voi
suostua minkäänlaisiin muutosehdotuksiin, vaan
jyrkästi vaatii kokonaan poistamista,
käyttääkseen mielivaltaansa niin pian kun se on
pois-jätetty. Onhan meillä jo esimerkkiä, jotka
selvään tähtäävät isännistön vaatimusten
tarkoitukseen, ja jos he tarkoituksensa perille pääsevät,
niin kuka voi sanoa etteivät he käyttäisi tätä
keinoa hyväkseen?
Riittäköön nämä muutamat sanat asian
tärkeyden esille tuomiseksi, vaan ajatelkoon kukin
jäsen asiaa niin lavealle kuin mahdollista on,
ennenkuin ryhtyy päätökseen.
Rinne.
Från förbundsområdet. Liiton alalta.
— Helsinki. Kirjaltajain yhdistyksen
kuukausikokouksessa sunnuntaina t. k:n 14 p:nä
oli ensiksi esillä uuden
Elinkeinolainehdotuk-sen 70 §. Puheenjohtaja luki toimikunnassa
laaditun pohjustuksen asiasta, jonka jälkeen
kokous yksimielisesti yhtyi seuraavaan ponteen:
Helsingin Kirjaltajain yhdistys panee
jyrkimmän vastalauseensa Elinkeinolain ehdotuksen 70
§:ään, koska se, laiksi tultuaan:
loukkaa lausumisvapautta;
koska se on omiaan suurentamaan sitä
juopaa, joka jo on olemassa ruumiillista työtä
tekevien ja muiden kansalaisten välillä ja siten
heikontaa kansan kokonaisuutta, jota olisi
koetettava säilyttää;
koska se synnyttää lain halveksimista sekä
on sitä paitsi sellaisenaan sopimaton tulemaan
laiksi.
Tämän jälkeen toimitettiin seuraavat
ehdokas-vaalit:
Puheenjohtajan ehdokkaiksi tulivat hrat A.
Henriksson ja R. Droekila. Toimikuntaan hrat
J. Lystinen, V. Forsström, O. A. Nyman, K.
Kalenius, J. Holmberg ja K. F. Hellgren sekä
varajäseniksi hrat E. Rosenberg, E. Pihl, K.
Kajander ja A. L. Nyman. Tilintarkastajiksi
hrat O. Lindstedt, K. Skogster ja V. Eklund
sekä heille varamiehiksi hrat W. Johansson ja
F. Pettersson. Kalustontarkastajiksi hrat V.
Jonasson, A. Lindroos ja neiti Emmi Eklund
sekä heille varajäseniksi hrat J. Helander ja
O. Eriksson.
Yhdistyksen edustajiksi ammattiyhdistysten
keskuskomiteaan valittiin hrat A. Stampell 31
äänellä, E. Frimodig 29, K. Kalenius 27 ja R.
Droekila 26 äänellä. Lähinnä ääniluvussa oli
hra Alb. Karjalainen 16 äänellä.
—m—.
Notiser. Uutisia.
— Kutsumus aksidenssilatomis-kilpailuun.
Täten kutsutaan ammattimiehiä Norjassa,
Tanskassa ja Suomessa kilpailuun
aksidenssilatomi-sessa. Kilpailuehdot ovat seuraavat:
1. Ladottava on kaksi työtä joitten
painamiseen saadaan käyttää värejä (korkeintaan
kuitenkin 5), nim. kirjeblanketin otsikko
neliö-taitteista kokga ja seuraavalla tekstillä: ,,W. C.
Fabritius & Sønner, Aktieselskab, Bogtrykkeri,
Kristiania. Grundlagt 1844. Specialitet:
II-lustrerede Værker og Kataloger, finere
Aksi-denser og Farvetryck. Telefon No. 213.
Medaljer: Kristiania 1883, Brüssel 1888,
Kjöbenhavn 1888, Paris 1889, Stockholm 1897,
Bergen 1898". Toiseksi on suoritettava dekora-
tiivisesti koristeltu nimikkosivu (tittelisivu)
ok-taavikokoa seuraavalla tekstillä: „Til
Brude-parret den lste Februar 1900".
Millekään erityiselle tyylisuunnalle ei anneta
etusijaa. Ensinmainitussa työssä luodaan
huomio käytännölliselle sovittelulle ja hyvälle
kir-jakkeen valinnalle; toisessa dekoraliiviselle
koristelulle.
2. Kilpailutuotteista on lähetettävä 25
vedosta, joista täydellinen kokoelma jaetaan
jokaiselle palkinnon saajalle ja
ammattiyhdistyksille Skandinaviassa samalla kun tulokset
ju-laistaan.
3. Kilpailijalla on oikeus ottaa osaa
useammallakin kuin yhdellä kilpailutuotteella, jolloin
kuitenkin jokaisesta erikseen on lähetettävä 25
kpletta, jotka kukin ovat erikseen suljettavat
ja merkittävät. Samalle kilpailijalle annetaan
kuitenkin vaan yksi palkinto.
4. Tuotteet ovat takasivulla varustettavat
nimimerkillä ja myötäseuraavan suljetun kirjeen
tulee sisältää osanottajan nimen ja osoitteen ja
kirjeen ulkokuoreen on merkittävä sama
sala-tai nimimerkki.
5. Palkintoja jaetaan 5 kappaletta: yksi
100 kruunun, yksi 50 kr., yksi 30 kr. ja yksi
20 kr. sekä 5:tenä palkintona yksi kple ,,Lære
og Mønsterbog for Typografer" ja yksi kple
,,Haandbog i det möderne Reklamevaesen".
Sitäpaitsi annetaan jokaiselle palkinnonsaajalle
kunniakirja. Jos useampia palkinnonansaitsevia
tuotteita ilmoitetaan, saattavat palkintotuomarit
määrätä useampien kunniapalkintojen
jakamisesta.
6. Jos vähemmän kuin 6 kilpailijaa
ilmoittautuu, saattavat tuomarit päättää yhden tai
useamman palkinnon poisjättämisestä.
7. Tulokset kilpailusta julaistaan kaikissa
Skandinavian ammattilehdissä. Kilpailijan
nimeä, joka jääpi palkinnotta, ei julaista.
8. Tuotteet ovat sisäänjätettävät ennen
Maaliskuun 1 p:vää 1900.
9. Palkintotuomareiksi ovat suostuneet
herrat kirjapainajat Mörten Johansen, Kristiania,
Jolin Grieg, Bergen, Gari Bernström Tukholma,
Martius Truelsen?( Köpenhamina, ja johtaja
Albert Kosk, Helsinki.
Kristiania, Marraskuussa 1899.
p. p. W. C. Fabritius & Sønner
Aktieselskab.
H. Scheibler.
— .,Kirjaltaja", graafillinen aikakauslehti,
ilmestyy vuonna 1900 samoin kuin ennenkin.
Toimitukseen ovat entisten lisäksi liittyneet hrt
Frithiof Bäckman ja Albin Karjalainen.
— Faktori Rob. Ahlstedt täytti t. k. 14
p:nä 50 ikävuottansa. Päivän merkityksen
johdosta kävi hra Ahlstedtin luona
kunniaterveh-dyksillä 7-miehinen lähetystö Suom. Kirj.
Seuran kirjapainon työväestön puolesta antaen
hänelle kaunismuotoisen kaikkien sanotussa
painossa työskentelevien henkilöiden
allekirjoittaman adressin sydämellisellä onnentoivotuksella,
Suomen Kirjaltajaliiton puolesta esiintoivat
faktorit J. A. Kosk ja K. Mandelin liiton
onnittelun, faktori A. Finander kiitoksen innokkaasta
työstä Suomen kirjaltajain Apuyhdistyksen
hyväksi ja johtaja V. Pettersson ,,vanhoilta
ystäviltä" taiteellisen, adressin muotoon tehdyn
salkun kiitoksella osotetusta ystävyydestä ja
työstä kirjapainotaidon hyväksi, jonka lisäksi
hänelle annettiin kaunis kukkaiskori y. m.
onnitteluja. Helsingin kirjaltajayhdistys oli
lähettänyt laulukuntansa sävelillä esiintuomaan
onnentoivotuksensa.
— Latomakilpailun pikalatomisessa
toimeenpani Jyväskylän kirjaltajayhdistys täkäläisten
kirjaltajain keskuudessa viime marrask. 28, 29
ja 30 p:nä. Ensimäisenä päivänä kilpailtiin
Gumeruksen kirjapainossa, toisena
Keski-Suo-men ja kolmantena Jyväskylän kirjapainossa.
Kilpailu tapahtui kunakin päivänä kahden
tunnin ajalla k:lo 12—2 päivällä. Kilpailuun otti
osaa 5 taituria ja 10 oppilasta.
Tulos oli seuraava:
Nimimerkki Osanottajan nimi Koko tulos Vihennettv
..Kubuus" • ■ Y. Huttunen..... 5,201 5,071
„ Köntys" ■ • • Hj. Mantere...... 4,509 4.419
„ Porho" • ■ • • A. Vepsäläinen • • • 4.240 4,125
..Ilakso" • ■ ■ ■ O. Hirvonen...... 3,751 3.541
„Tiksu" Fr. Rutanen...... 4,666 4,591
..Petit,"..... 0. Stenroos ..... 4,106 3.891
.,Heppi"–– V. Lindblad...... 3.884 3.689
„Tsugu" ■ ■ • ■ A. Manninen ■ • • 3.869 3,151 M
„St. Paulus" K. Salmelainen • ■ • 3,397 3.254’)
„ Mörkö" • • • • Y. Schultz....... 5.130 5.025
..Saku"..... W. Tamminen • ■ • 4,814 4,599 4.227
„Kesti" K. Ristonen...... 4,392
..Tonttu" • • • B. Sjöblom...... 4,139 4.009
„0n se" K. Survonen ..... 3.794 3.723
..Hulivili" ■• E. Hytönen...... 3.660 3,380
Palkinnot jaettiin seuraavasti:
I:n palk. V. Huttunen, hopeainen
ankkuri-kello; II:n palk. Y. Schultz, hopeainen
ankkuri-kello; lll:n palk. W. Tamminen, musiikkikello;
IV:s palk. Fr. Rutanen, kultainen kravattineula
(kirjalt. vaakuna); V:s palk. Hj. Mantere,
kirjateos ,,Nuori Suomi" v:lle 1899. Sitäpaitsi
antoi yhd. esimies, faktori G. I. Johansson
puolestaan lähinnä seuraavalle, K. Survoselle
Zachris-sondin, Göteborgissa toimittaman Kirjapainajain
kalenterin.
Palkintotuomareina olivat faktorit G. 1.
Johansson ja G. Svahn sekä kirjaltaja Klaus Hake.
Stoupits.
— »Paremmin myöhään kuin ei
milloinkaan" ajatteli kai kirjapainonomistaja O. B.
Blomfelt Mikkelissä vastaanottaessaan viime
kesäkuussa Liittohallituksen lähettämän, hänen
kirjapainonsa työväestölle osoitetun ristisiteen,
sisältävä yhden numeron ,,Gutenbergia" ja
Helsingin osaston sekä Liittohallituksen laatimat
tariffiehdotukset, koska mainittu ristiside
toimitettiin vastaanottajien käsiin vasta viime
joulukuun 28 p:nä (viattomain lasten päivä) —
,,Hitaat ovat herrojen kiireet". —
Muuten tämä ei ollut ensimmäinen kerta,
kun mainittu herra näin on menetellyt
työväkeänsä kohtaan. Onpa sattunut niinkin, että
hän on tykkänään pidättänyt ja ainakin kaksi
kertaa pienellä anteeksipyynnöllä, muka
erehdyksestä, tuonut yksityiselle henkilölle osoitettu
sulettu kirje — avattuna. — Sentähden ei ole
ensinkään ihmeteltävää että hänelle niin
vastenmielinen paperi, kun yllämainittu ristiside,
viipyi niin kauan matkalla konttorihuoneesta
työhuoneeseen. — Kirri.
— Sättmaskinen. Enligt ett tyskt fackblad
synes det på sättmaskinens område förestå en
betydelsefull omstörtning i det, att systemet
Thorne- och Kastenbein-sättmaskinerna —
hvarvid som bekant de vid handsättning begagnade
lösa typerna finna sin användning — åter göra
sitt intrång i marknaden. Linotype, Typograf
och Monoline äro ju strängt taget icke
s»tt-maskiner, ty dessa gjuta kompakta rader, hvilka
maskiners användande därigenom åsamka en
fullständig förändring i tryckeriernas inredning.
Det hufvudsakligaste hinder för användandet
af den egentliga sättmaskinen låg däri, att
radernas utslutning måste besörjas af en särskild
arbetare. Detta hinder skall nu hafva blifvit
afhjälpt genom en uppfinning af amerikanaren
McMillan, hvars typsättningsmaskin äfven själf
slutar ut raderna. Det har redan bildats ett
aktiebolag för den nya uppfinningen.
— „KristUlisiä ammattiyhdistyksin"
puu-liataan nykyään Tanskassa. Näille ..kristityille"
antavat hrt työnantajat tehokasta „apuaan" ja tulee
nämä yhdistykset silminnähtävästi asettautumaan
vastapainoksi nykyiselle työväen järjestölle Tanskassa.
Kaiketi koettavat sikäläiset kapitalistit tällaiseen
jesuiittamaiseen „uskonnollisuuden" kaapuun puettuina
„lyödä sokeudella" ne 60 pappia, jotka asettuivat
puolustamaan tanskalaista työväkeä silloin, kun heitä
uhattiin nälällä. Mikäli tunnemme tanskan
työväestöä, tulee näitten „kristittyjen" joukon
muodostamaan kovin „piskuinen lauma".
’) Oppilaat, jotka alle kahden vuoden ovat olleet
opissa, saivat 100 °/o alennuksen.
Helsingissä 1900.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
