Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
gutenberg.
N:o 60 (24)
Kirjaltajien palkankoroitusvaatimukset eivät
nykyisessä uudessa palkkaustariffissa
kuitenkaan ole vaikein kohta. Vaikein kohta on saada
isännät sopimaan keskenään visseistä hinnoista
eri seuduilla maata eli luopumaan
keskenäi-sestä kilpailustaan. Tämä kohta tulee
vaikeimmaksi kaikista, sillä työmiesten edut eri
seuduilla maata eivät koskaan tule olemaan niin
suuresti eroavia, kuin isäntien, joiden
keskuudessa vallitsee huutokauppamainen kilpailu työn
saannista, jota tapaa työmiehet eivät
milloinkaan käytä..
Tariffiasiassa tulee pääkamppailu tapahtumaan
maaseutukirjapainoissa, sillä monessa
semmoisessa tulee sen kautta täydellinen mullistus
tapahtumaan. Kaupunkien luokitus ja
oppilassuhde ovat kipeimpiä kohtia uudessa tariffissa ja
ne kohdat tulevat olemaan vaikeita selvittää.
Työmiesten palkat pysyttelevät aina eri
paikkakunnillakin visseissä rajoissa, mutta isäntien
kilpailu työn saannista ei milloinkaan ole
tiennyt mistään raja-aidasta ja kun uusi tariffi
tulee hyväksytyksi, tulee se vaikuttamaan sen,
että työt pysyvät enemmän omilla
paikkakunnilla, eivätkä lähde etsimään tekopaikkoja
toisella puolen maata. Isännät voivat kyllä
liit-toonlua, mutta heidän itsensä keskuudessa
tulee taisteluja tapahtumaan enemmän kuin
työmiesten ja isäntien välillä.
K. B—e.
Notiser. Uutisia.
— Liiton jäsenet ovat arvatenkin olleet
huolissaan sen johdosta, että tariffiehdotus ei vielä
ole ennättänyt ratkaisuunsa; vaan luoden
huomion niihin aikaavieviin kompromisseihin sekä
sovitteluehdotuksien painattamiseen, niin ei
parhaalla tahdolla ja öitten valvomisella ole
pikemmin ennätetty. Koska tämä enimmän aikaa
vievä työ kuitenkin jo on suoritettu, niin
toivokaamme asian jo pian ratkaistuksi.
— Liiton osastoille Viipurin läänissä. Arv.
ammattitoverit! Ei ainoastaan kansakuntien
olemassaolo ja niiden pystyssä pysyttäminen
vaadi kansan itsenäistä ja innokasta
yhteistoimintaa semmoisten periaatteiden toteuttamisessa,
jotka ovat välttämättömiä hyvinvoinnin ja
siveellisen katsantokannan saavuttamiseksi, vaan
samaa väsymätöntä, tarmokasta ja ripeää
yhteistoimintaa vaatii myöskin jokaisen
ammattikunnan olemassaolo ja niiden kohottaminen
siihen asemaan missä oikeutettu tyyssija on.
Meidän ammattikuntamme on näihrti asti
käynyt etupäässä kaikkia niitä, joita voimme
työväen luokkaan sijoittaa. Se on kulkenut
tasaisesti ja järjestyksenmukaisesti sitä
päämäärää kohti mistä runoilijamme on laulunsa
laulanut ja kulttuurimaiden
veljes-ammattikuntien voiton lippu on ohjannut. Parhain
todistus siitä yhteistyöstä mitä ammattikuntamme
eduksi on tehty, on liittomme, joka käsittää koko
maamme ammattikuntien keskuspisteen. Sen
perustaminen ja edelleen pysyttäminen tulee
olemaan ammattikuntamme vahvin luki, joka
voi turvata meidän jokaisen taloudellista sekä
henkistä asemaa. Sen toiminta tähtää
kaukaiseen tulevaisuuteen turvatakseen myöskin
tulevaa sukupolvea siinä tehtävässä, minkä me
kerran jätämme heille toivolla, että he edelleen
jatkavat samaa yhteistoimintaa omaksi
edukseen sekä ammattitaidon kohottamiseksi niin
korkealle kun mahdollista saattaa olla.
Mutta vielä on meillä velvollisuuksia. Vaikka
olemmekin yhteistyöstä saavuttaneet
ensimmäisen hedelmän, on meidän velvollisuutemme
jatkaa yhteistoimintaa suuremmalla innolla ja yhä
kasvavalla toivolla, saadaksemme enemmän
kypsyneitä hedelmiä ja tasaisempaa jälkeä sillä
vainiolla, missä työtä on jo tehty. Meidän
velvollisuutemme on jatkaa liittomme yhteistyötä
ja kehittää jokaista sen jäseniä täysin tajuamaan
sen suuren merkityksen mikä yhteistyöllä on
ammattikunnan olemassaololle ja sen taloudelli-
selle, henkiselle ja taidolliselle kehitykselle sekä
häviöön vievien epäkohtien poistamiselle.
Ammattikuntamme jäsenien keskinäinen
veljestvmi-nen vaatii myöskin yhteistyötä tullakseen sen
kautta tuntemaan toinen toisensa niin läheisesti
kuin veli tuntee veljensä.
Semmoiseen yhteistyöhön, jonka toiminta on
etupäässä liittomme parasta tarkoittava, kutsuu
Viipurin Kirjaltajayhdistys kaikkia kirjaltajia
Viipurin läänissä siihen Läänikokoukseen, joka
pidetään ensitulevan elokuun 4:nä p:nä vuonna
1900 Viipurin kaupungissa, paikassa ja aikana
josta lähemmin toiste ilmoitetaan.
Kun me tänään lähetämme teille tämän
kutsumuksemme, rohkenemme toivoa, että le
osastossanne ensi tilassa esitätte tämän
kutsumuksen ja otatte keskustelunalaiseksi kaikkia niitä
kysymyksiä, mitä aiotte lähettää
Läänikokouk-sessa keskusteltavaksi.
Meidän harras toivomme on, että tämä aiottu
Läänikokous, joka on ensimmäinen laatuaan
Suomessa, saisi veljellisen hengen heräämään
kaikissa Karjalan kirjaltajissa sekä kaikkialla
maassamme kokoamaan ammattiveljet
uupumattomaan ja kestävään yhteistoimintaan, siten
yhteisesti auttaaksemme kaikkia liittomme
hyviä pyrinnöitä ja sentähden toivomme teidän
runsasta osanottoanne niin hyvin osastonne
edustajien kuin myöskin keskustelukysymyksien
lähettämisessä.
Kokousta lähemmin koskevia määräyksiä
lähetämme teille ensi tilassa.
Viipurissa, tammikuulla 1900.
Läänikokouksen toimikunnan puolesta:
V. Blomqvist. «
O. Räisänen.
— Kutsumus osanottoon ensimaiseen
oppilastöiden näyttelyyn Helsingissä. Täten
kutsuvat allekirjoittaneet Helsingin Käsityö- ja
Tehdasyhdistvksen asettama komitea kaikkia
Helsingin käsityöläisiä ja tehtailijoita antamaan
oppilaidensa, heidän valmistamilla töillä ottaa
osaa näyttelyyn, joka on aijottu avattavaksi
ensi maaliskuulla myöhemmin määrättävänä
päivänä täkäläisessä Ateneumissa.
Kun näyttely tarkoittaa valaista
oppilaskehi-tyksen kantaa, ovat enemmän kuin 5 vuotia
nykyisessä ammatissaan työskennelleet henkilöt
sekä kisällinävtteen suorittaneet kielletyt
osanotosta näyttelyyn.
Näyttelyesineet on komitea ajatellut
väliaikaisesti jaetuksi seraaviin ryhmiin:
1—23. Muut ammatit-.
24. Kirjapainotyöt.
25. Kivipainotyöt.
2G. Puupiirros js kemigrafia.
27. Valokuvaustyöt.
Joka ryhmälle asetetaan eri toimikunta, johon
allekirjoittaneet valitsevat yhden työnantajan,
vastaava ammattiyhdistys yhden työntekijän ja
nämät yhteisesti kolmannen jäsenen.
Ryhmä-toimikuntien tehtävänä on kunkin alallaan
innostaa työnantajat ja oppilaat osanottoon
näyttelyyn ja muodostamaan asianomaisia ryhmiä
sekä sitten arvostelemaan ja palkitsemaan
näyttelyesineitä.
Tietoja näyttelystä annetaan vastaiseksi joka
arkipäivä klo i—2 päivällä hra v. Wrightin
liikehuoneustossa Sentraalipasaasissa, jossa joko
näyttelykomitean puheenjohtaja tehtailija v.
Wright tai näyttelyn komisaario kapteeni Eliel
Åberg ovat edellämainittuna aikana tavattavissa.
Helsingissä, 20 p. Tammikuuta 1900.
V. v. Wright.
K. V. Bergman. Berndt Kahlroth.
Hj. H. Kasten. A. Kronqvist.
F. W. Lindroos. J. W. Nummelin.
G. W. Sohlberg.
Albert Petrelius.
Pà reshjälpskassans område står det
Finska typografförbundet i ömsesidighetsförbindelse
med följande ulländska organisationer:
Svenska Typografförbundet.
Norsk Cenlralforening for Bogtrykker.
Dansk Typografforbund.
Verband der deutschen Duchdrucker.
Verband der Vereine der Buchdrucker lind
Schriftgiesser Oesterreichs.
Schweizerischer Tvpographenbund.
Verband der elsass-lothringischen Buchdrucker.
L^chdruckerverein für Kroatien und Slavonien.
Verein der Buchdrucker u. Schriftgiesser Ungarns.
Buchdruckerverein zu Luxemburg.
Serbisk typografforening.
Bulgarisk typografforening.
Buehdruckergesellschaft zu Riga.
Federation de la Suisse romande.
Fédération francaise des travailleurs du livré
Federation typographique Beige.
Federazione italiana pa i lavoratori del libro.
Federazione ticinesi pa i lavoratori del libro.
Rumænsk bogtrykkerforbund ,,Gutenberg."
Algemeen nederlandsch Tvpographenbond.
Pressburger Buchdruckerverein.
Typographenverein Fiume.
— Ett porträtt af Gutenberg. Ett högst
intressant fynd har gjorts af konsthandlaren Anton
Paris i Frankfurt a. M., nämligen ett hittills
fullständigt obekant porträtt af Gutenberg, hvilken
framställes i sin bästa mannaålder, i kroppsstorlek till
knäna. Han bär svart helskägg och är klädd i en
rik drägt med guldsnören och liknande kappa öfver
venstra skuldran samt har hufvudet obetäckt. Om
halsen bär han en Adolf ILs af Nassau gyllene kedja,
i högra handen bär ban en gåspenna, den venstra
handen är stödd mot svärdfästet. G. står bakom ett
med röd duk betäckt hord, pà hvilket ett påbörjadt
bref ligger, visande orden: „Gudi allena äran,
honom allena vare tack!" Under brefvet ligga
holländska, tyska och italienska boktryck samt de nil
förlorade handlingarna rörande Fusfska processen med
notarien Hellmanspergers underskrift och sigill.
Vidare förekomma flere pà boktryckarkonstens
utveckling syftande figurer m. in. Pà en hylla stå
folian-ter, bl. a. Biblia sacra (2 band), Psaltarium,
Catholi-kou samt Heuricus von Afterdingcn, kallad
Frowen-lob (Frauenlob medelhögtysk skald). Den sist
anförda boktiteln är särdeles märklig, dä den ej finnes
upptagen i någon förteckning öfver de första
Mainz-boktrycken. Pà väggen hänga i en rikt prydd ram
profilporträtt af Gutenberg och Fust äfvensom en
bild af Schäffer. Till höger fins en motivtafia, som
förmodas vara en afbildning af den som fins i G:s
graf i den forna Franciskankyrkan i Mainz. G:s
an-sigtsuttryck är särdeles godmodigt. Detta
öfverensstämmer ock med den uppfattning af G:s karaktär,
som man får af dc knapphändiga underrättelser om
G., som kunna inhämtas ur offentliga handlingar.
Vid jämförelse med det frän början af 1500-talet
härstammande porträttet af G. som förstördes vid
Strassburgs bombardement 1870 — af hvilket senare
porträtt en kopia togs pa 1810-talet, söm fins i Mainz
och som tjenar som förebild för alla senare
afbildningar och minnesvårdar — frapperar likheten af det
öfre ausigtspartiet.
Man förmodar, att det nyfunna porträttet
förfärdigats kort efter Gutenbergs död.
Kirjevaihtoa.
„Lapsukainen". Kirjoituksenne on saapunut. Jos
olette halukas säilyttämään sitä muistona
..lapsuutenne" ajoilta, niin on se saatavana toimituksen
paperikorista.
Svibel. — Sel<alia.
Uusi keksintö kuuluu tehdyn Tampereella, tuossa
suuresta oppilasluvustaan kuuluksi tulleessa
„Sauipo"-kirjapainossa. Painossa präntätään näet jonkinlaista
kuva-raamattua, jossa joka sivulla tekstipalstoja
eroittaa toisistaan kapea koriste, joka samalla
ylhäällä muodostaa friisin. No, ensiksikin ovat ehkä
kliseet hiukan kierot, ja toisekseen, kun oppilaat
latovat tekstin, niin arvaahan sen, kuinka hyvin talous
kestää, — lyhyesti sanoen, siitä nousee „spiisiä".
Tätä välttääksen on painon konemestari „keksin}’t."
hyvän keinon: Vormun päälle valetaan sulatettua
liimaa, joka täyttää kaikki syvennykset, kirjaimen
nenät vaan puhdistetaan. Vormu saa kuivaa, jonka
jälkeen se kestää painaa, ilman että „spiisit"
kiusaavat.
„Jest liimattu!" sanoo Sampo-kirjapainon
konemestari, ylpeänä keksinnöstään, jolle hän
arvattavasti pian hakee patentin. Kuinka vormujen
puhdistus käy päinsä, sitä en tiedä, vaan liekö sillä kovin
suurta väliäkään.
Nox.
Helsingissä 1900.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
