Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
g u t e n b e e g.
N:o 42 (6)
serade, långsamma och fataliga, hvilket i synnerhet
om söndagarna märks.j
Nymark och Stavenen-, gemenligen Stavemark
kallad, är både konditori och krog. Hvad konditoriet
beträffar, är det att märka, att lokalen är vida
snyggare och trctligare än Fazers, men pojkarne-om
möjligt ännu soligare. Varorna smaka ganska bra. Men
läget är inte så godt som Fazers.
Kroglokalen är för smal i förhållande till sin längd,
som den väldiga spegeln gör skenbart ännu större.
Men de födoämnen, som serveras, äro enligt min
ringa erfarenhet af godo. Och maten är ju halfva
födan. Hvad den andra hälften af födan beträffar,
så har man ingen anledning att klaga öfver dess
beskaffenhet & i fraga varande krog som, f. ö. ligger
lämpligt nära teatern. Måtte den blomstra!
På Catani brukar man sitta tretiden pa
eftermiddagen (emellanåt oek pä förmiddagen) och konsumera
öl oeh köttpastejer. (I), v. s. kl. 3 f. m. äter man
inte pastejer och dricker inte häller öl! den tiden på
dygnet spelar sodavattnet en icke obetydlig roll).
ÅYt lokalen motsvarar alla berättigade fordringar, är
det ett nöje konstatera! i si 11 synnerhet är
rococo-rummet trifsamt och fridfullt. Hvarför folk pä
senare tider begynt öfvergifva denna älskeliga tavern,
är icke så lätt att förstå. Faktum är, att den om
kvällarna är fåtaligt besökt. För min del föredrar
jag den framför stadens öfriga krogar, ty den är fri
frän trasgrannlåt och damkapellselände samt fullt af
angenäma minnen. I mitt tycke är det doek en
brist, att där icke serveras Cointreaus triple sec. Men
som sagt, är Catani för öfrigt en ort, där det är
ljufligt att vistas, såväl om förmiddagarna som oin
kvällarna notabene om man är i godt sällskap.
Kämpen har inte mina sympatier. Den är altför
bullersam och musikalisk. Att se en skara fula,
åldriga och sä tjockt målade kvinns, att spacklingen
och färgläggningen märks på långt häll. är inte
något vidare nöje: och höra „Giebt es kein Stuhl da"
och svenska nationalsången: kväsarvalsen (Ruffen
pratar skräp, sätt. anm.) framgnällas, kan vara
intressant engång, men man får snart nog af det. För
resten är det onödigt att tala vidaTe om Kämpen;
det förtjenar den sannerligen inte.
Fennia är numera supkrogen par préférance. Det
är den, som farit af med fatanis aftonkuuder. Grann
är lokalen, grant låta matsedlarna. Näringsmedlen
äro tjänliga och alkoholen är drickbar där liksom
annanstädes. Smårummen äro i mitt tycke icke
synnerligen trefliga, men full blir man ju också i dem,
om man öser i sig våtvaror i erforderlig myckenhet
— och det händer nog att inan gör det. Men fà se,
om kundkretsen kommer att förbli lika talrik, då
Fennia förlorat nyhetens behag. Kanske återvända
kunderna så småningom i Catanis sköte, där de
naturligen komma att bli väl emottagna.
Socis besöker jag ytterst sällan, emedan man ju
har tillgäng till angenämare krogar. Därför vill jag
icke inlåta mig på något utförligare bedömande af
fru Maexmontaus restauration.
I allmänhet tycks den dock vara föga omtykt.
Men också där får man alkohol, och det är ju en
viktig synpunkt.
Kapellet är vintertid mestadels tämligen öde, men
om sommaren öns där folk som kringlor. Och
märkligt vore det, om så icke vore fallet, ty icke alla
människor kunna rymmas på
Klippan, som är den förnämligaste af våra
som-markrogar. Maten är god, drycken är god och
utsigten är förstklassig, åt hvilket häll man än tittar.
Huru den skall kunna rymma alla sina gäster i
sommar, begriper jag „t,amme jädran" inte. Nyberg får
väl lof att plantera ut. några hundra
lifräddnings-bojar i vattnet rundt omkring Blekholmen, så att de,
som i folkträngseln blifvit trängda ut i vattnet, icke
behöfva gå till botten. Med langa slangar bör man
väl kunna leda ut alkohol till dessa vid bojarna sig
fastklängande kunder.
Alphyddan är i allo lämpad för hungriga och
törstiga vinglares behof (sommartid); dit rulla
därför också de flesta vingelkärror. Vintertid är denna
anspråkslösa hydda tack vare sitt stilla och ensliga
läge synnerligen passlig för ramastomniel. Alla vi,
som där tirade fastlagstisdagen, veta nogsamt, huru
gemytligt man där kan ha, framför allt, dä
hvartannat nummer på programmet är alkohol.
Utrymmet tillåter mig icke att inlåta mig på en
skildring af de öfriga krogarna, såsom Anglais,
Svc-dois, Stenfoten m. fl. ehuru jag nog är hemmastadd
äfven där. Sfera ids jag inte skrifva. Detta är
alldeles tillräckligt. Tavernofil."
Att „detta är alldeles tillräckligt", vilja vi
äfven tro; och då vi ännu citera följande af
nymfomani framkallad ,,kärlekspoesi", komma
vi till insikt om, i hurudant „sätteri" dessa
lättsinniga sträjkbrytare-studentskor med sina
manliga gelikar i „fosterIandsyrseln" slutligen
hamna
„Stiidentskan— Typof/raf.
Han
Hvart ilar du min sköna mö?
Hvart styr din fot, din lilla, nätta
På frusen mark, så kall af snö
Du vill väl alldrig gå och ..sätta-.
Hon
Javist, min vän, dit ämnar jag
< Ull du må gärna stå och ..glo"
Jag har ej tid med dig i dag
.Tag måste dit till — rendez — vous!
Där uppe tiuuer jag mer’ lycka
An du här nere bjuda kan,
Jag tycker om, da de mig ,,trycka1"
Den rätta ..stilen" jag där fann.
Adjös, med dig — du dummes Scliaf, —
Jag älskar vara — typograf! —
Rudi."
Notiser. Uutisia.
— Kuollut. T. k. 9 p. kuoli Turussa
kirjaltaja Oskar Aleksander Wasenius 30 vuoden
ikäisenä hivuttavaa tautia sairastettuaan.
— Käytäntö ja teoria. Kun kirjaltajat
lakko-uhkauksen ajalla m. m. koettivat saada yötyön
rajoittamisia siinä määrin, että luo
sanoma-lehtilatoja-raukka olisi edes pienen osån
saanut nauttia lepoa sillä vuorokauden ajalla,
jolloinka ruumis sitä kipeimmin kaipaa, niin
Uuden Suomettaren ,,Matti" katsoi aivan
mahdottomaksi yhtyä tähän pienen pieneen vaati- !
mukseemme, josta sanomalehtitoimistojen
nykyiselle työjärjestykselle ei olisi mitään haittaa,
kunhan vaan hyvää tahtoa olisi ollut edes
nimeksikään. M. m. lausui Matti: „Jos työ-
; väki lakolla rikkoo välit, niin työväki
puolestaan älköön mitenkään vääräksi nurkuko sitä,
jos työnantajat liittoutuvut heitä vastaan ja
tekevät tvönsulun".
Viikko tämän jälkeen, kun lakko oli
peruutettu ja tämäkin pieni toivomus niinmuodoin
jäänyt varteen ottamatta, esiintyy Matti
uudelleen siksi suurien mullistuksien esittäjänä,
ettemme me työmiehet ole tätä uskaltaneet vielä
uneksiakaan.
Näin hyvää huolta pitää Matti meistä silloin:
,,1’uheena olevan lakkohankkeen aikana on
herätetty kysymys erään epäkohdan poistamisesta,
josta kirjapainojen työväki hyvällä syyllä on
valittanut. Niinkuin tiedämme, ei kirjapainotyö
ole terveellistä työtä. Paitsi itse työn
vahingollista laatua, liittyy siihen vielä eräs
terveydellisesti varsin arveluttava seikka. Se on
yötyö, jota hyvinkin laajassa mitassa
kirjapainoissamme suoritetaan. Tämä tapahtuu
sanomalehtiä lukevan yleisön mukavuudeksi.
Useimmat sanomalehtemme ilmestyvät näet painosta
aamusella, jotenka suuri osa toimitus- ja
kirja-painotyöstä niitä varten on yöllä suoritettava.
Nämät aamulehdet tulevat monen
kaupunkilaisen käsiin jo ennenkuin he ovat makuulta
nousseet. Nyt on vaadittu, että kirjapainojen
yötyön lakkauttamiseksi aamulehtemme
muutettaisiin iltalehdiksi, s. o. ne valmistettaisiin
päivän aikana ja ilmestyisivät vasta iltapäivällä.
Oudolta tuo ehkä aluksi monesta
tottumuksiinsa pinttyneestä kaupunkilaisesta saattaisi
tuntua, multa kyllä semmoisella järjestelmällä
yleisöönkin nähden on etunsa. Se aika, joka
nyt aamusta käsin kulutetaan sanomalehtien
lukemiseen, säästyisi päivän työlle, johonka
ihmiset yöunen kautta lepääntyneinä voisivat
täysillä työvoimilla heti vuoteesta noustuaan
ryhtyä ilman että hyvät ja pahat uutiset päivän
tapahtumista olisivat heidän huomiotaan ja
mielialaansa siinä häiritsemässä. Vasta kun
päivän paras työ olisi suoritettu, saataisiin
sanomalehdet käsiin ja voitaisiin niitten
lukemiseen omistaa aikaa työn loputtua. Koko
päivän ,,komento" muuttuisi siten kaupungeissa
aikaisemmaksi ja päästäisiin täälläkin
toteuttamaan sitä kultaista sääntöä, että aamun virkku
on hyvän onnen lähde.
Maaseudulla asujille tuntuisi sanomalehtien
ilmestymisajan siirtyminen myöhemmälle päivän
aikana sitä vastoin toisella tavalla. Mitkä nyt
saavat sanomalehtensä iltapäivällä, tulisivat
silloin saamaan ne vasta seuraavana aamuna,
jotenka he joutuisivat vuorostaan samaan
asemaan kuin nykyään aamulehtiä lukeva
kaupunkien yleisö, sillä erotuksella vain, että
maaseutulaiset eivät saisi sanomalehtien julkaisemia
uutisia yhtä ,,tuoreina" kuin kaupunkilaiset.
Mutta maaseuduilla ovat ihmiset yleensä
elämäntavoiltaan aamuvirkkuja eikä niin ollen liene
varsin pelättävissä, että he sanomalehtien
lukemisen tähden luopuisivat aamutöittensä
säännöllisestä suorittamisesta.
Minusta näyttää, että kysymys
sanomaleh-tiemme muuttumisesta iltalehdiksi ansaitsee
kylläkin huomiota. Säästäisimme sen kautta
sanomalehtien toimittajain ja kirjapainojen
työväen työvoimia ja terveyttä, voisimme korjata
kaupunkilaisten myöhäisiä elämäntapoja, mutta
emme tuosta muutoksesla synnyttäisi juuri
mitään haittoja. Soisin siis, että sanomalehtiemme
johtavissa piireissä tämä asia ennen pitkää
otettaisiin harkittavaksi, jotta jo tulevan vuoden
alussa voisimme saattaa muutoksen käytäntöön".
— Täkäl. Kirjaltajayhdistyksen
Urheiluklubin hiihtokilpailu on sunnuntaina 18 p. Maalisk.
k:lo 1 2 8 aamulla Kronberg’in selällä 10 ja 5
km matkalla. Yleistä osanottoa toivotaan.
— Harv. Typografförenings Sportklubbs
skidtäflan går ur stapeln söndagen d. 18 Mars
kl. ’/2 § på morgonen å Kronberg» fjärden på
10 och 5 km bana. Deltagarena i nämnda
täflan delas i tvänne kategorier, sålunda att på
10 km bana täfla fnedlemmar öfver 18 år och
på 5 km bana medlemmar under 18 år. Som
pris utdelas silfvermedaljer och sportartiklar.
Allmänt deltagande önskvärd.
Fria ord. Vapaita sanoja.
Oikaisu.
Osa maamme sanomalehdistöä on viime
aikoina, puhuessaan uhkaavasta kirjaltajain
työlakosta, kertonut että Työväen kirjapainon
edustaja lausui ensimmäisessä kirjapainonisäntien
kokouksessa Työväen kirjapainon hyväksyneen
silloisen isännille lähetetyn tariffin „vaan siksi
aikaa kunnes yhteinen saadaan aikaan", joka
ei ole oikein, sillä lausuin että Työväen
kirjapaino on ,,hyväksynyt tariffin, mutta jos
sovitteluja tulee tehtäväksi, niin onhan luonnollista
että sekin sitten yhtyy yhteiseen".
Työväeti kirjapainon edustaja
kirjapainoisäntien ensimmäisessä kokouksessa.
Reservfonden. — Vararahasto.
Influtna medel. — Kertyneitä varoja.
Simelii arfv. tr. — Simeliuksen p. kirjap. Ui: 28.
Handelstryckeriet — Kauppakirjapaino • ■ ■ 5: —.
Finsk tidskr. tr. — Finsk tidskriftin kirjap. 2: 75.
Hufvudstadsbl. civ.s. — Hufvudstadsbl. siv.l. 2: 50.
Central tr. — Centraalipainosta ......... 2: 15.
Nya Pressens tr. — Nya Pressenin kirjap. 2: —.
Päivälehtis tr. — Päivälehden kirjap.–– 1: 10.
Hufvudstadsbl. sätt. — Hufvudstadsbl. lat. 1: —.
Saltzensteins tr. — Saltzensteinin k:p. • • • 1: —.
Tilgmanns tryckeri — Tilgmannin paino • —: 27.
Pling-Plang ............................. 9: 18.
Summa 43: 23.
»/s 1900. A. K.
Yksi nuorempi konepainaja hakee painajan
paikkaa; lähemmin liiton paikanväl. toimistossa.
A. J. Jakobsson.
Helsingissä 1900.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
