Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
finska £ypografförbundets organ
N:0 43 (7)
5uomen kirjaltajaliiton äänenkannattaja
April
1
Huhtikuu
prenumerationspris — Cilaushinta
Helt år — Koko vuosikerta . . . . 5 m.
Halft år — Puoli vuosi......3 „
Postporlot inber. — Postimaksu siihen luettuna.
Lösnummer — Irtonaisnumero à 30 p.
.Ansvarig redaktör: Vastaava toimittaja:
O. A. Nyman
Adr.: Grilsviksg. 10. Osote: Ruoholahdenk. 10.
)\nnonspris — jlmoitushinta
Per petitrad.......^
Petiiti-rivUta.
t
^ P-
8:de årgången
1900
8:s vuosikerta
Finska Typografförbundet. Suomen Kirjaltajaliitto.
Förbundsstyrelsens meddelanden.
De medlemmar hvilka anlita reshjelpskassan
böra noga efterfölja bestämmelserna i stadgarna
och instruktionerna för resande, för att kunna
komma i åtnjutande af reshjelp.
Till afdelningsombud har utsetts:
i Tavastehus afdelning hr Aug. Boman, adr.:
Hämäläinens tryckeri, och
i Kexholms afdelning br Oskari Korhonen,
adr.: Wuoksen tryckeri.
Förbundsstyrelsen.
Tiedonantoja Liittohallitukselta.
Matka-apurahastoa käyttäville huomautetaan
että naudattaisivat tarkoin sääntöjen ja ohjeita
matkustavaisille määräyksiä, voidakseen tulla
osallisiksi matkaavasta.
Osastoasiamieheksi on valittu:
Hämeenlinnan osastossa, hra Aug. Uoman,
osote: Hämäläisen kirjapaino, ja
Käkisalmen osastossa, hra Oskari Korhonen,
osote: Wuoksen kirjapaino.
Liittohallitus.
Anmälda medlemmar. Ilmoitettuja jäseniä.
Från Åbo afdelning: — Turun osastosta:
Flis-berg, Ellen Mathilda, s.-elev, l.-opp., 2,/n 79. —
Henriksson, Agnes Ellida, s.-elev, l.-opp.,’*/* 80. — Franck,
Julia Alina, s.-elev, l.-opp., ’/,„ 78. — Ärlig, Johan
Oskar, s.-elev, l.opp., Vi
Inträdande medlemmar. Yhtyneitä jäseniä.
Från Helsingfors afdelning: — Helsingin
osastosta: 1258. Henriksson, Adriau Hjalmar. — 1259.
Lexeuberg, Moses. — 1260. Dahlman, Emil August.
— 1261. Lindblom, Axel.
Från Jyväskylä afdelning: — Jyväskylän
osastosta: 1262. Auvinen, Karl Johan. — 1263. Salmela,
Hjalmar. - 1264. Survonen, Kalle.
Aff lyftade medlemmar. Muuttaneita jäseniä.
958. Laakso, F., från Åbo till Wasa, Turusta
Waasaan.
Utgående medlemmar. Eronneita jäseniä.
149. Sihhnan, Karl Edvard, pà egen begäran,
omasta pyynnöstä. — 1203. Vinter, .1. G. W., -
-228. Judén, A. W.. upphört med yrket, eronneet
ammatista.
Förbundsstyrelsens sammanträden.
Den 17 Mars. Anmäldes att stridigheter utbrutit
a ett tryckeri i Wiborg. Beslöts afsända förmedlare.
— Frågan om taxeringens upphörande till förmån
för Reservfonden bordlades till ord. mötet.
Den 19 Mars. Ordföranden i Tammerfors
afdelning redogjorde om utbrutna stridigheter à ett
tryk-keri i Tammerfors.
Den 20 Mars. Diskuterades om meddelanden från
Wiborg.
Den 26 Mars. Upphörandet af uttaxeringen till
förmän för Reservfonden hänsköts till afdelningarnes
afgörande.
Liittohallituksen kokoukset.
17 p. Maalisk. Ilmoitetiin että rettelöitä on
syntynyt eräässä painossa YViipurissa. Asiaa
välittämään päätettiin lähettää edustaja. — Vararahastoon
lisätaksoituksesta keskusteltiin vaan päätös tehdään
ensi varsin, kokouksessa.
19 p. Maalisk. Tampereella oli syntynyt rettelöitä
eräässä painossa, osaston puheenjohtaja oli saapunut
liittohallit. kokoukseen tekemään selkoa asiasta.
20 p. Maalisk. Keskustelua tiedon antojen
johdosta Wiipurista.
26 p. Maalisk. Vararahaston taksoitus päätettiin
alistaa osastojen päätettäväksi. — Käsiteltiin
juoksevia asioita.
Tariffiasia ja isänmaallisuus.
Näin epäisänmaallisuuden alimmalla asteella
ollen tuntunee hiukan virkistävältä, että vielä
oppineissa piireissä löytyy sellaisiakin arvossa
pidettyjä kansalaisia, joilla on siksi paljon
uskallusta, että he, sanomalehdistön sekä sen
muodostamaa yleistä mielipidettä vastaan,
rohkenevat asettua meitä pannaanjuiistettuja
Suomen kirjaltajia puolustavalle kannalle.
Aikakauslehti „Valvojan" viime maaliskuun
vihossa kirjoittaa nimim. „Spectator"
asiastamme seuraavaa:
Huolestunut mieliala heräsi äkisti maamme
suuressa yleisössä, kun viime kuun vaiheissa
se uutinen levisi, että yleinen, koko maan
kirjapainot käsittävä kirjaltajain lakko suunniteltiin
toimeenpantavaksi. Oli jo ollut syytä toivoa,
että se erimielisyys, jonka kysymys kirjaltajain
palkkaustariffista oli kirjaltajain ja isäntien
välillä aiheutunut, päättyisi keskustelujen ja
molemminpuolisten myönnytysten tietä rauhalliseen
sovintoon. Mutta yhtäkkiä tämä erimielisyys,
sittenkuin se Kirjaltajaliiton viimekesäisestä
kokouksesta asti oli kytenyt, uhkasikin leimahtaa
ilmi taisteluksi, — toiselta puolen työnlakko,
loiselta työnsulku pitkin koko linjan.
Yleisön huolestuminen aiheutui siitä
kysymyksestä, miten lakon aikana kävisi
valtiopäiväin asiakirjain painatuksen, miten myöskin
sanomalehtien ilmestymisen, sanomalehtien,jotka
nykyisissä oloissa ovat päässeet yleisön
erityisen suosion esineiksi.
Mieliala kiihtyi, ja sivistynyt yleisö oli pian
valmis langettamaan arvostelunsa suunnitellun
lakon oikeutuksesta. Yleisö ei tyytynyt siihen
että se antoi siveellisen kannatuksensa
kirjapainojen isännille, uskoen kokonaan näiden
selityksiin, että kirjaltajain vaatimukset olivat
liialliset, mahdottomat ja sellaisina „lannistettavat";
se asettui oikein käytännössäkin
kirjapaino-isäntien puolelle hyväksyen innokkaasti sen
ajatuksen, että maamme sivistynyt nuoriso,
etupäässä ylioppilaat, oli asetettava lakon ajaksi
kirjasinkastien ääreen. Sivistyneen nuorison
piti isänmaallisuuden nimessä astua vähäksi
aikaa varsinaisten työmiesten sijalle, koska
lakon johdosta isänmaan asia muussa
tapauksessa joutuisi pahasti kärsimään.
Oliko sivistyneen yleisön arvostelu ja
menettely oikeutettu?
En aio tässä kajota asian taloudelliseen
puoleen, en osaa arvata, kummallako puolelta
tvön-antajainko, vai työmiesten, olisi voitu osoittaa
suurempaa myöntyväisyyttä ja varovaisuutta
jyrkkien ultimatumein esittämisessä. Koska kir-
jaltajain ehdoitUs että asia annettaisiin
sovinto-oikeuden ratkaistavaksi, ei saanut isäntien
suostumusta eikä niin muodoin riitakysymyksestä ole
olemassa puolueetonta, asialliseen tutkimukseen
perusteltua lausuntoa, on minusta syrjäisen
vaikea asettua ehdottomasti toiselle taikka toiselle
kannalle.
Mutta tästä asian taloudellisesta puolesta
riippumatta asetan kysymykseni: oliko oikein että
yleisön mielielipiteen paino asetti sivistyneen
nuorison ja ylioppilaat isänmaallisuuden
nimessä pitämään kirjapaino-isäntien puolta?
Kysymykseen ei mielestäni voi antaa kuin
yhden vastauksen. Kun työmiesten ja
työnantajain välillä erimielisyys syntyy
taloudellisten seikkain järjestämisestä, palkkojen
suuruudesta, työpäivän pituudesta y. m., niin siinä
on kysymys, jota ei, niin kauan kuin ei toinen
tai toinen riitapuoli käytä aseenaan isänmaalle
suorastaan turmiollisia keinoja, voi
isänmaallisuuden kannalta ratkaista puoleen eikä toiseen.
En voi katsoa sitä seikkaa, että kirjaltajain
lakon seuraukset olisivat voineet käydä
maallemme sangen haitallisiksi, niin yksistään
kirjaltajain vastattaviksi, että heidät sen nojalla
voisi leimata epäisänmaallisiksi. Kovin suurta
painoa en tahdo panna sille seikalle, että
kirjaltajat saattoivat tariffiehdotuksensa isäntien
tietoon jo viime lokakuussa, joten lakon ei
heidän puolestaan olisi tarvinnut lykkäytyä juuri
valtiopäiväin ajaksi. Mutta minusta joka
tapauksessa ne seuraukset, jotka yhteiskunnalle
aiheutuvat taloudellisten olosuhteiden
aikaansaamasta lakosta, eivät ole isänmaallisuuden
nimessä asetettavat lakkoa tekevän
ammattikunnan yksistään vastattaviksi, jollei ole
varsinaista syytä epäillä ammattikunnan
isänmaallista mieltä.
Maamme kirjaltajat eivät isänmaallisiin
kysymyksiin nähden ole mitenkään antaneet
aihetta syytökseen, että isänmaan onni tai
onnettomuus on heille yhdentekevä. He ovat
päinvastoin ,,näihin aikoihin" osoittaneet
isänmaallista mieltänsä niin selvästi, että heille siitä
hiljattain annettiin julkinen tunnustus.
Kun muutamia kuukausia sen jälkeen
kirjaltajat vaativat parannuksia taloudellisissa
oloissaan, niin sanomalehdet ja yleisö ovat valmiit
siihen arvosteluun, että nuo vaatimukset
asettavat kirjaltain ammattikunnan isänmaan ja
yhteiskunnan ulkopuolelle. Intoillen silloin
puhutaan niistä valtiollisista seurauksista, joita
kirjaltajain lakko tuottaisi. Mutta eipä muisteta
ollenkaan oltaa huomioon niitä seurauksia, joita
,,isänmaallinen" intoileminen saattaa tuottaa
sille yhteiskunnalle, joka muodostaa isänmaan.
Miltä mahtoikaan’ kirjaltajista tuntua, kun
heille, samoille miehille, jotka muutamia
kuukausia takaperin olivat saaneet
isänmaallisuudestaan kiitoslauseita sanomalehdiltä ja kukkia
säätyläisnaisilta, annettiin työksi latoa ja
painaa kirjoituksia, joissa heidän
isänmaallisuutensa asetettiin epäilyksen alaiseksi? Miltä
mahtoi heistä tuntua tehdä työtä sellaisten
kirjoitusten monistamiseksi, joissa mentiin niinkin
pitkälle että heidän lakkopuuhaansa julistettiin
suoraan ..Juudaksen teoksi"? Ja miltä mahtoi
heistä tuntua, kun he huomasivat, että maamme
sivistynyt nuoriso, ylioppilaat etupäässä,
isänmaallisuuden nimessä hankkiutuivat
toimittamaan heidän työtänsä, jota he muka
välinpitämättöminä isänmaasta aikoivat kavaltaaV
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
