Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 48-41) (12-13)
guteNbeRg
51
tariffinkaan määräämää palkkaa, koska hän
sanoi, ettei ole maksettu sanomalehden
latomisesta tariffissa määrättyä 5 °/0 korotusta, vaan
ainoastaan paikalliskorotus.
Kirjapainon nykyinen johtaja ja liikkeen
osakas hra M. Pärnänen näytti hyvinvoivalle
miehelle. Hän on käynyt painajan opin
Sortavalassa, josta sitten muutti Joensuuhun ja sieltä
Savonlinnaan.
Tilapäistöitä tehtiin siellä uusimman tariffin
mukaan, jota en ole vielä missään muualla
sattunut näkemään. Niitä annettiin latojille
saman maksuperusteen nojalla kuin rakennuksia
annetaan urakalla tehtäväksi; huutokaupalla
hutkittiin, kuka vain alhaisemmasta hinnasta
otti työn tehdäkseen. Ei sillä tavalla hinnat
korkealle kohonneet, kun oppilaat, joilla ei ollut
käsitystä työn arvosta, kilpailivat minkä
kerki-sivät sen yhden ulosoppineen kanssa, joka
varsinaisesti työskenteli sanomalehdessä, vaan
sivu-töikseen kuului ottavan tilapäistöitäkin. Yhdestä
markasta, vieläpä vähemmästäkin meni
kirjoi-tusarkin kokoinen lomake tekijälleen jossa
hyvällekin latojalle on työtä usean markan
arvosta. Menettelytapa näytti suuresti
huvittavan faktoria, kun hän tällä tavoin sai työn
ilmaiseksi, vaan minä tunsin suurinta inhoa
nähdessäni miten ala-arvoista voi työ olla kun sen
tekijät eivät ymmärrä oikeuden ja kohtuuden
rajaa. Väkisen tahtoi mieli tehdä kysymyksen
faktorille, josko häntä huvitti silloin työnhinnan
ala-arvoisuus, kun hän oli paininkoneensa
vieressä seisomassa. Sivullinen kun olin, en
sen-tähden tarttunut tahallani asiaan, vaan katselin
tyynesti siksi kun huutokauppa oli loppuun
suoritettu ja sitte vähän ajan kuluttua poistuin.
Teille, työtovereille, jotka siellä nykyisin
työskentelette ja raskaan päivätyönne suoritatte, on
pyyntöni se, että ensi tilassa, kun semmoinen
työnjako tapahtuu, yksimielisesti hylkäätte
moisen menettelyn. Siten saavutatte työstänne
kohtuullisen palkan eikä työn arvo silloin katoa
eikä se paperilappu, jossa tehtävän työn malli
on, enää tarvitse toiste punastua ala-arvoisuutta
tuntiessaan.
Rinne.
Gutenbergin 500~vuotisjuhla.
I.
Koko Mainzin kaupunki, jossa kirjapainotaito
muinen keksittiin, otti osaa Gutenbergin
„puoli-tuhatvuotisjuhlan" viettämiseen, ja kaikki
rakennukset oli koristettu, niin julkiset kuin
yksityisetkin tuoksuvilla kuusiköynnöksillä,
kukkais-kiehkuroilla ja lipuilla. Ilma oli mitä ihanin,
joka sai, lausuu muuan kirjeenvaihtaja,
mainzi-laiset huomauttamaan, että „hyvä Jumalakin
mahtaa olla mainzilainen". Lipuissa ja
väri-vaatteissa olivat tietysti vallan päällä valkoinen
ja punainen, Mainzin kaupungin värit. Mutta
niihin lojaalisesti yhtyivät valtakunnan värit ja
vieläpä kaikessa ystävyydessä Badin keltainen
ja punainen, Nassaun oranssi ja sininen, Messin
punainen ja musta, ja monta muuta väriä.
Tuomiokirkon vanhat tiilenpunaiset tornit näyttivät
ikäänkuin kurottavan itseään korkeammalle
sinistä taivasta kohti, voidakseen paremmin
kuvastua vihantarantaisen virran ,,Altvater
Rhei-nin" kalvoon. Tornien välille oli viritetty
nauhoja, joissa liehui tuhansia monivärisiä viirejä
ja nauhoja, ja tässä puvussaan tuomiokirkko
näytti tarumaiselta laivalta, joka purjehti kohti
unelmien maita. Gutenbergin tori oli koristettu
aistilla ja ymmärryksellä, jota ei aina tapaa
saksalaisten juhlissa. Gutenbergin patsas, joka
on vastapäätä teaatteria, pystytettiin v. 1837.
Se on Thorvaldsenin tekemä. Sen taa oli
juhlaksi puoliympyrän muotoon rakennettu
pylväs-rivi, joka patsaalle oli vaikuttavana taustana,
ja pylväitten väli oli koristettu köynnöksillä,
kasveilla, kukkasilla ja suihkulähteillä. Patsaan
vastapäätä oli samaan tyyliin rakennettu pieni
paviljonki, joka oli määrätty ruhtinaallisille hen-
kilöille, viranomaisille ja juhlaan kutsutuille
huomattaville henkilöille. Patsas itse sitävastoin
ja jalusta oli hyvällä aistilla jätetty koskematta
ja sen juurelle vaan asetettu isoja palmunlehtiä
ja taakse punaisia geranioita.
Juhlia kesti neljä päivää. Ensitnäinen päivä
oli omistettu typografiselle näyttelylle, joka oli
järjestetty vaaliruhtinaitten vanhaan palatsiin.
Tämä palatsi, joka on rakennettu punaisesta
graniitista, seisoo Rheinin rannalla ja käytetään
nyt kirjastoksi ja museoksi. Näyttelyn
uudenaikaisessa osassa ei ollut mitään erinomaisen
merkittävää, mutta komitea ei ollutkaan pannut
sille erityistä painoa, koska uudenaikainen
teollisuus kirjapainotaidonkin alalla on voimansa
uhrannut Pariisin näyttelylle. Mutta
historiallinen näyttely oli sitä mieltäkiinnittävämpi.
Erittäin taidokkaalla tavalla osotettiin, mihin
vanha niin sanoaksemme kirjankirjoitustaide
ennätti kehittyä, ja mistä uusi kirjanpainamistaide
liikkuvilla kirjasimilla alkoi. Näyttelyssä oli
ensinnäkin taitavain kopistien viidennellätoista
vuosisadalla kirjoittamia virsikirjoja. Näitten
käsikirjoitusten rinnalla oli ensimäiset painetut
kirjat, ja katsoja heti huomasi, kuinka niitten
tyypit ovat käsikirjoituksien kirjainten kaltaiset.
Gutenbergin tarkoitus lieneekin alkuaan ollut
vaan keksiä keino, miten tavallisimpia
hengellisiä kirjoja mekaanisella tavalla voitaisiin
jäljentää, niin että niitä nopeammin saataisiin ja
niitten hinta kävisi huokeammaksi. Hänen
tarkoituksensa oli painaa kirjoja, jotka olisivat niin
paljon kuin suinkin käsinkirjoitettujen kirjain
kaltaisia. Lasikaapeissa oli näytteillä
Gutenbergin taiteen ensimäisiä tuotteita, 42-rivinen piplia,
joka valmistui 1455, ja jota säilytetään
Fran-furtin kirjastossa, sekä 36-rivinen piplia, joka
pantiin ennen alkuun, mutta vasta myöhemmin
erään Gutenbergin oppilaan toimesta valmistui.
Sitten oli näytteillä Gutenbergin kumppanien
Fustin ja Schöfferin kirjapainotuotteita. Kaikissa
näissä painotuotteissa käytettiin goottilaisia
kirjasimia, sillä kirjanpainajat eivät uskaltaneet
niistä poiketa peläten, että he ehkä muutoin
menettäisivät käsikirjoituksiin tottuneet ostajat.
Gutenbergin keksinnön selittämiseksi oli
näyttelyssä kokoelma keksinnöitä, joita sitä ennen
oli tehty Egyptissä ja Assyriassa sekä
keskiaikaisessa Europassakin, että nimittäin puuhun
leikattiin kokonaisia lauseita, joilla sitten
painettiin monta kappaletta samaa lausetta. Tämä
keksintö oli kuitenkin niin epäkäytännöllinen,
ettei se voinut suurempaa merkitystä saada.
Gutenberg luultavasti asiaa tutki kauan salassa,
teki arvatenkin monta onnistumatonta yritystä,
ennenkuin hän keksi oikean ratkaisun,
painamisen liikkuvilla kirjaimilla. Ja hänen
keksintönsä menestys oli sitten suunnaton. Se muutti
maailman historian.
Kutsutut vieraat, joitten luku nousi noin
5,000:teen henkeen, kokoontuivat sitten
kaupungintalolle suureen juhlaan, jonka Mainzin
kaupunki antoi. Vieraitten joukossa oli
korkeimpia virkamiehiä, Saksan yliopistojen
edustajia, ynnä kirjapainotaidon ja sanomalehdistön
edustajia sekä Saksasta että ulkomailta.
Kun Hessenin suurherttua kansallishymnin
sävelten kaikuessa oli astunut saliin, kaiuttivat
laulajat ja soittoniekat, kaikkiaan noin 800
henkeä, tilaisuutta varten sävelletyn kantaatin, jota
johti itse säveltäjä Volbaeh saaden hallitsijalta
teoksensa johdosta professorin arvonimen.
Aka-deemillisen juhlapuheen Gulenbergista piti sen
jälkeen Leipzigin yliopiston professori Koster,
jonka innokas esitystapa teki syvän vaikutuksen.
Muutaman Haydnin kuoron jälkeen
muodostivat kuulijoista miespuoliset jäsenet pitkän
kulkueen, jonka etunenässä oli soittokunta ja jonka
päättivät juhlapukuiset Darmstadtin,
Heidelbergin ja Giesenin ylioppilaat. Kulkue siirtyi
verkalleen Gutenbergin torille, jonne naiset jo
edeltäkäsin oli ohjattu sitä varten rakennetuille
lavoille Gutenbergin patsaan edustalle.
Viranomaisista olivat läsnä Hessenin
suurherttua kenraalin puvussa, Mainzin piispa,
Leipzigin ja Berliinin yliopistojen rehtorit,
molemmat koristelluissa virkapuvuissaan, useita liovi-
laisia Darmstadtista, ja vihdoin kaupungin
ylipormestari Gassner kantaen virkansa
arvomerkkejä.
Kun oli laulettu eräs Neukommin kuoro, joka
esitettiin jo 1837 patsaan paljastustilaisuudessa
astui pormestari patsaan juurelle ja lausui
muutamia lauseita tähän suuntaan: ,,Ylpeillen ja
kiitollisena viettää Mainz knnniakkaan poikansa
juhlaa. Kunnia Gutenbergille, ihmisyyden
hyväntekijälle!"
Läheisen kirkon kellot soivat iloisesti ja
kaukaa kuului silloin tällöin tykin laukaus vanhasta
Mainzin linnoituksesta.
Hetki oli todella juhlallinen ja liikutus
vastustamaton. Sellaista kunnioitusta, niin naiivia
ja todellista pronssikuvan juurella, ei tekemättä
sitä naurettavaksi voi osottaa muille kuin
rauhan ja hyveen sankareille, jommoinen oli
kirjapainotaidon nerokas keksijä.
Kellojen soidessa ja tykkien paukkuessa on
Hessenin suurherttua astunut patsaan luo ja
asettanut sille ensimmäisen seppeleen, jota
seurasi sadat muut kaikilta maailman suunnilta.
Illalla vietettiin hupaisat kekkerit, seuraavana
päivänä oli loistava historiallinen kulkue ja sen
jälkeisenä retki Reinille.
Från ftirbundsonirådet. Liiton alalta.
— Helsinki. Helsingin
Kirjaltajainyhdis-tyksen johtokuntaan on — hra K. F.
Bäckmanin muutettua paikkakunnalta —
varapuheenjohtajaksi hänen sijalleen valittu hra J.
Holmberg. - —m—
Fria ord. — Vapaita sanoja.
Hämden kom, men från ett hall, som man
minst anat.
Nyligen ingick i Gutenberg under
öfverrubri-ken Fria ord, däri öfverfaktorn å Nya Pressen
förfarande gentemot en gammal tidningssättare
omtalades och anmodades typografernas
förening att taga denna liksom öfriga, å
ifrågavarande tryckeri försiggångna orättvisor till tals
på det man finge slut på dessa. Nu har
emellertid hämden kommit, men tyvärr från ett
håll man minst af alt önskat eller väntat. Nya
Pressen har, såsom bekant, för alltid indragits.
De, hvilka drabbas svårast af denna indragning
är naturligtvis tidningens aktionärer, faktorer och
personal. Den, som mest förargat sig
häröfver, är tidningens öfverfaktor, ty han drabbas
i anledning däraf af en förlust, enligt hvad
vi hört, 300 mark i månaden och har han
därför allaredan förklarat, att icke kunna hålla
semester under sommaren af denna orsak. Dock
vill han, att en familj med sex personer skall
lefva af betydligt mindre inkomster, än t. ex.
han själf, som har ingen familj att försörja och
dessutom eger en stor gård, utaf hvars hyror
en vanlig dödlig nog kunde komma till rätta.
Dessutom har han för ej altför länge sedan
skrytit, att han nog lefver, utan att behöfva
den plats han nu har. Således åter bara tomt
skryt! Yän af rättvisa.
Hvarför har fortsättningen af „Historiken från
Nya Pressen" icke ingått i Gutenberg. Dessa
borde ännu publiceras, med en liten ändring
eller också må en not angifva, hvarför
införandet blifvit fördröjdt.
Författaren.
Då red. för den svenska afdelningen i fjol
frånlämnade sin post, har den nuvarande red.
ej kunskap om vidare manuskript, berörande
nämda historik, än dessa, hvilka publicerats.
Men då berörda historiks innehåll enligt red.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
