Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 7
60
invalidfondens förstärkande. Månne det ej vore
skäl äfven för andra afdelningar hälst i en
liten mån följa detta exempel. Så stora
afdelningars festbestyrelser som t. ex. Helsingfors,
Abo, Viborg och Vasa, kunna mycket värka
för saken, blott intresse ej fattas. Låtom hvarje
festbestyrelse hålla som en hederssak, fastän ej
alltid stort kunde uppnås, så åtminstone hälst
i ringare män värka för framtidens betryggande
såväl för sig själfva som kollegerna. Frågans
humana karaktär borde äfven den slå på
allmänhetens impuls och på så sätt underlätta
arbetet.
Men att denna fond skulle få en betryggad
och alla tider förökande form, så fordrar den
dock, så godt sig göra låter, äfven en
obligatorisk grundval. Ty om endast den på
frivillighetens botten grundande ifvern för
besparingarna i längden kommer att afslappas, så är
det högst troligt, att denna förbundets
viktigaste fond skulle komma att förfalla. Vi
föreslå därför, att hvarje förbundsmedlem
uttaxerades med minst lO°/ 0 från allmänna
förbundskassan för säkerställandet af nämda fond.
Detta endast om frågans allmänåskådliga
natur. Dä saken kommer att underställas H:fors
afdelnings närmare öfverläggande och antagligen
sedan till förbundsstyrelsens vidare
handhafvande, hafva vi ej för denna gång gjort något
utförligare förslag.
Men fastän förslaget ej ännu hunnit få det
formliga godkännandet, så hindrar detta dock ej
de skilda afdelningar att genast fatta kraftiga
åtgärder för inbesparande af medel. Särskildt
uppmana vi bestyrelserna att oförtöfvadt träda
i handling.
O. A. N.
Tvjönpuute.
Kysymys yleisen, koko liittoa
käsittävän työttömyys-apurahaston
perustamisesta.
Se taloudellisten ja valtiollisten olojen
aiheuttama ahdinkotila, joka tätä nykyä yhä
enenevässä määrässä uhkaa riistää kirjaltajilta
aineellisen toimeentulon, on siksi huolestuttavaa,
että se velvoittaa kutakin liiton jäsentä
ajattelemaan miten parhaiden voitaisiin työttömyyttä
kärsiviä tovereitamme avustaa.
Ne rahastot, mitkä tähän tarkoitukseen
nykyään ovat liittomme käytettävinä, ovat siksi
pienet, ettei näistä ole pienintäkään turvaa vas-
taisuuden varalle. Pontevimpiin toimenpiteisiin
on ryhdyttävä. Toimenpiteisiin, jotka kaipaavat
liittomme kaikkien jäsenten voimia. Meidän
on saatava yhteinen, koko liittoa käsittävä,
pysyväinen työttömyys-apurahasto. Tosin on suuria
vaikeuksia vielä nuorella liitollamme voitettavina
niihin uhrauksiin nähden, jotka tällainen rahasto
kaipaa, mutta mahdotonta ei se kuitenkaan ole,
kunhan vain kaikki voimat tähän tarkoitukseen
saadaan kerätyksi yhdeksi kokonaisuudeksi.
Jokainen aikaansa seuraava kirjaltaja on
huomanut, että työväenrientojen tärkein päämäärä
on saavuttaa jäsenilleen varma aineellinen
toimeentulo. Siitä, että meidänkin liittomme tässä
osittain on onnistunut, on takeena se
palkkaustariffi, joka nykyään on käytännössä maamme
kaikissa kirjapainoissa. Mutta, jos täten
olemmekin ottaneet suuren askeleen tällä edistyksen
tiellä, niin on tässä kuitenkin vielä epäkohta,
joka kaipaa pikaisinta korjausta. Sillä
tasapuolinen hyöty näistä eduista lankeaa ainoastaan
niille, joille onni on suonut vakituisen
työpaikan. Mutta mitä merkitystä on näillä
riennoilla työttömiin nähden? Organisatsioonin
tärkein päämäärä on koettaa saavuttaa kaikille
jäsenilleen jotenkin ihmisellisen olemassaolon,
ja pitäköön se silloin huolta myös siitä, että
työttömänä oleva saa edes pienen osan siitä voitosta,
jonka tariffi tuottaa hänen työtätekevälle
toverilleen.
Niinä aikoina, kun työtä kaikille on
riittämään asti, ei tätä epäkohtaa ole olemassa.
Mutta tilaisuutta työnsaantiin ei kuitenkaan
kaikkina aikoina ole samassa määrässä. Tästä
huolimatta on työvoima joka aika siksi suuri, että
se kiireidenkin sattuessa riittää ilman mainittavaa
ylityöntekoa valmistamaan tarpeellisen määrän
työtä. Seuraus tästä on se, että taas niinä
aikoina, jolloin työnsaanti on niukempi, osa
kirjaltajistoa jää työttömäksi tahi, oikeammin
sanoen, leivättömäksi.
Yhteiskunnalliselta näkökannalta katsoen luulisi
oikeutetuksi sen vaatimuksen, että silloin kun
ihminen rehellisellä työnteollaan on halukas
tavottelemaan hänelle kuuluvaa osaansa elämisen
ehdoksi, mutta tämä kuitenkin työnpuutteen
muodossa häneltä kielletään, tämä samainen
yhteiskunta silloin myös ojentaisi auttavan kätensä
tuon heikompiosaisen yksilönsä avustamiseksi.
Niin oikeutettua, kuin se vaatimus onkin, että
yhteiskunta kokonaisuudessaan asetettaisiin
edesvastuuseen sen muodostaman yksilöiden
elämisen ehdoista, niin saattaa siihen vielä
kuitenkin kulua pitkiä aikoja, ennenkuin tätä aatetta
käytännössä ruumiillista työtä tekevään
luokkaan voidaan toteuttaa. Tämä kaikki riippuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
