Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ja eräät taas teräviä kuin neulat. Joskus kuului kuin
kanuunanlaukauksia, ja silloin tiedettiin laivalla, että
joku osa oli lohjennut ja alkanut oman vaelluksensa
sulamispaikkaansa kohti.
Vielä kello kaksi päivällä paistoi aurinko täydeltä
terältään. Aurinko olisi ehkä voinut olla lämminkin,
mutta jäävuorista henki kylmyyttä, joka tunki luihin
ja ytimiin asti. Jos meri jonkin aikaa oli puhdas
jäävuorista, saattoi seuraavasta kylmästä henkäyksestä
päätellä, että uusi vuori oli tulossa näköpiiriin.
Kello kolme sivuutettiin kaksi jäävuorta.
Minnehaha muutti jälleen suuntaansa, niinkuin se oli
saanut tänä päivänä lukemattomia kertoja ennenkin
tehdä. Tällä kertaa päätti kuitenkin ensimmäinen
perämies sunnata kurssin hieman lähemmäksi ajan
säästämiseksi. Ellei hän olisi tätä päätöstä tehnyt, olisi
maailma ollut erästä merkillistä tapahtumaa köyhempi.
Höyry sihisi virkeämmin putkissa, miehet olivat jo
uskaltautuneet maalaamaan etukannelle, ja laivalla
vallitsi rauha ja tyytyväisyys.
Kunnes sitten komentosillalle yht’äkkiä kantautui
huuto, joka miltei muistutti kirkaisua. Huutaja oli
norjalaissyntyinen matruusi Rasmussen, joka tuijotti
ällistyneenä lähestyvään jäävuoreen, niin
ällistyneenä, että hänen siveltimensä oli pudonnut kannelle.
— Siellä on vene! hän huusi. — Vene ja jotain
muuta!
Perämies katsahti osoitettuun suuntaan, ja
hänenkin mielenkiintonsa heräsi, Todellakin! Jäävuori oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
