Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 3
1889
KIRJAPAI NOLE HTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
TUmifihintn: Uolalnglxflä 3 in. vuodolta.
MnrHtHnliiillfi B in. IrO p. vuodolta.
Ilmoituksin JIliailtaan 30 p:«tH potllt rivillä «uunmlai*
Hfp.Bfi ja ruotitalaiflosHa palnoknoasa
VkaitytNimmtiro: UO penniä.
Helsingissä 25 p. Maaliskuuta
Vaatuunalainan toimittaja: A. FINANDER.
li
Tilnultsia pääkaupungissa vuotaan ottavat aHiamiohci
kirjapainoina; tilaajat ja ilmoittajat
mnaaon-dullin suvaitkoot kääntyä hra E. XurtllingMu
puoleen. UulvudJtmdubiadUn kirjapaino
(Scbau-nianMii), Fabianinkatu G, Hoisinki.
....................................................................................................................
_i I f I lllll I Milli III.
............... .....
Väripainoksesta kirjapainon pikapainimissa.
Alexander Waldow’il(a.
(Jntk. edoll. n:ro»n).
T/ läitä kolmea värilajeja lähetetään joka tehtaasta niin
suurissa määrissä kuin vaan halutaan, kuivia värejä
muutamasta grammasta alkaen, josta jo voi valmistaa
jokseenkin suuren määrän jauhettua väriä; valmiiksi
jauhettuja ja taikinainaisia värejä myydään V4 kilogr. suuruisista
määristä alkaen.
Hyvin käytännöllisiä ovat pienet kokoelmat kuivia tai
taikinamaisia värejä, joita lähetetään pienissä liikkisissä
laatikoissa eli toosissa, joita säilytetään suuremmassa lukolla
varustetussa puisessa tai läkkisessä laatikossa. Tällaiset
laatikoi sisältävät paraimmat ja arvossa pidettävimmät värit,
joita helposti voi tilata uusia, jos joku laji niistä loppuisi.
Vaikka kohta me kehoitammekin pieniä kirjapainoja
hankkimaan itselleen tällaisia kokoelmia, joiden hinta
vaihtelee 25 ja öO m:kan välillä, emme kuitenkaan lalulo olla
osoittamatta miten vieläkin yksinkertaisemmilla aineilla voi
tulla toimeen.
Perusväreinä, joista kaikkia muita värejä sekoittamalla
voi valmistaa, ovat (paitsi valkoista ja mustaa) keltainen,
punainen ja sininen. Keltaista ja sinistä sekoittamalla saa
viheriäiatii hyvin kauniilla vivahduksella, punaisesta ja
keltaisesta (Uumaa orani/e-väria, punaisesta ja sinisestä
tum-manviöletti-viiriu, näistä kolmesta perusväristä on siis jo saatu
kuusi eri väriä, jotka tavallisiin väripainoksiin jo riittävätkin,
.los taas perusvärit ovat keskimmäisestä vivahduksesta, esim.
kromkeltaisla, miloriitlisinistä, niin tulevat myöskin niistä
sekoitetut värit, viheriäinen, violetti ja orange, vaaleammiksi.
.Jos tahdotaan tummempia perusvärejä, niin otetaan tummaa
kromkeltaista, tummaa miloriittisinistä j. n. e.; jos taas
tahdotaan vaaleampaa viheriäistä, violettia tahi orangea, uiin
lisätään näihin valkoista väriä aina siinä suhteessa kuinka
vaaleata väriä tahdotaan.
Sekoittamalla mustaa, jota aina löytyy saatavilla,
punaisen kanssa saadaan ruskeata, siis väriä, joka nykyään on
hyvin arvossa pidettyä ja paremmissa aeeidenssitöissä usein
käytetään mustan värin asemesta. Jos taas sekoitetaan
pääasiallisesti mustaa ja ainoastaan vähäisen punaista väriä,
saadaan tummanruskeata (mustanruskeata), ja jota enemmän
punaista käytetään, sitii punaisen-ruskeannnaksi väri tulee.
Musta ja kaltainen väri sekoitettuna tulee myöskin ruskeaksi.
Myöskin noita niin muodikkaita kuvavärejä voi itse
valmistaa sekoittamalla. Sinertäviin mustaa saadaan
sekoittamalla mustaa ja sinistä, viheriähtävän mustaa sekoittamalla
mustaa, sinistä ja keltaista, sekä violetlimustaa sekoittamalla
mustaa, sinistä ja punaista; näiden sekoituksien sijaan voi
myöskin käyttää luonnollista viheriäistä ja violetti-väriä.
Se väri, jonka lulee antaa vivahduksen, jauhetaan
ensin erikseen ja siihen sitten jauhamista jatkettaessa lisätään
mustaa väriä, jonka tulee olla hyvää accidenssiväriä.
Tärkeätä on, jos aiotaan näin harvoilla väreillä tulla
toimeen, että löytyy tarpeeksi valkoista väriä, jotta viirejä
voi saada vaaleammiksi tarpeen vaatiessa.
Parasta valkoista väriä sekoituksiin on sinklcivalkoinen.
Niinkuin jo alussa mainittiin, on värillisten värien
lukumäärä niin suuri, että niiden luetteleminen tässä on
mahdotonta. Ne ovatkin enimmäkseen ainoastaan sivulajeja
edellämainituista; niillo annetaan eri nimiä sentähden että niitä
valmistetaan eri tavalla ja eri alkuaineista tahi sekoittamalla
(eri tehtaissakin niille annetaan erilaisia nimiä).
1. ^Tönäistä. *
Punainen, puhtaana jauhettu: Zinoberi, vaalealla,
keskinkertaisen vaalealla ja tummalla vivahduksella.
Hienoimmat lajit, enimmäkseen tummalla vivahduksella, kutsutaan
tavallisesti tehtaissa Karminzinoberiksi eli Vermilloniksi.
Zinoberi on yksi raskaimpia värejä ja vaatii sentähden
hyvin huolellista jauhamista antaakseen puhtaan painoksen.
Tämän tähden on parasta pitemmän pysähdyksen jälkeen
työssä, esim. aamusilla, ottaa väri pois värisylinteristä ja
jauhaa se uudestaan, koska tämä raskas väri jähmettyy eikä
silloin kulje helposti väriveitsen lävitse. Päivällisajan jälkeen
on tarpeen hämmentää sitä hyvin värilapiolla. Niinkuin
vasfedes tulemme näkemään, jauhentuu (rilvas) tämä väri
hyvin huonosti koneissa, joissa on messinkiset sylinterit.
Tätä on kuitenkin hyvällä menestyksellä koetettu auttaa
nik-laamalla messinkisylinterejä. Tummemmalle paperille
painetaan vaalealla tahi keskinkertaisen vaalealla värillä. Mönjä
on pnnaisenkeltaista, helppoa väriä. * Antikarmiini,
Karmiini. Todellista karmiinia, karmiinilakkua, saa ostaa
hyvin erilaisilla hinnoilla. Krapplakka, * Cellosialakka,
Gera-niumlakka (Zinoberi-vivahdus), Vahvan-punaista, Rouge de
Perse, * Antizinober y. m. ovat nykyään kauppaan
ilmestyneitä värejä, jotka peittäväl hyvin ja ahtavat hyvin kirkkaan
värin. Nämä värit ovat monessa suhteessa edullisemmat
käyttää kuin zinoberi ja karmiini, koska ne helpon hintansa
ohessa antavat melkein yhtä kauniin ja vahvan väritunnun
kuin viimemainitutkin, vieläpä usein paremmankin.
Nämä uudemmat, värit eivät tosin kaikki ole
valoa-kestäviä: ne ovat tässä kirjoituksessa merkityt tähdellä. Mutta
sellaisiin painoksiin, joita ei ole aikomus säilyttää monia
* Tähdettä merkityt viirit eiviit ole viiloa kcstilviii, s. o. ne
himmenevät valossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
