Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
KIRJAPAINOLEHTI.
N:n 3
vuosia ja jotka eivät aina ole valolle alttiina, voi vaaratta
käyttää näitä värejä.
Miinehoner- ja Cochenillilakka, ovat myöskin karmiinin
näköisiä värejä, kuitenkin viillän tummia ja ruskealla
vivahtavia. Molempia värejä löytyy sekä vaaleampaa että
tummempaa lajia, ja saa niistä, sekoittamalla niihin vähäisen
karmiinia, kauniin värin, jota hyvin voi käyttää karmiinin asemesta.
Punaista, sekoiteltua: Vahvaa punaista saa
sekoittamalla 3 osaa zinoberia tahi geraniumlakkaa ja 1 osan
karmiinia. Geraniumlakkaa ja vähän kromkeltaista (keskilajia)
sekoiteltuna käytetään paljon koristeviivojen painamiseen.
(Jaik.)
Tarvcaincttcn käyttämisestä kirjapainoissa.
(Kirjoittanut I\ S.)
3. Vetäminen.
jämä luku on kenties larpeetoin, varsinkin jos kukin
la-toja tarkasti noudattaa ennen mainittuja ohjeita. Vaan
eihän toki liene vahingoksi jos korjausarkin vetäjällekin
esitetään huomioon oteltavia suhteita, sillä etevintäkin kohtaa
vastoinkäymiset, varsinkin kun vetämiset useimmasli ovat
kiireisiä. Etupäässä on korjausarkin vetäjän huomattava, jos
jadelma vedetään sidottuna, että sivunotsikot (kolumntitlarne)
seisovat suorana, koska ne ulostyöntäessä ja musleenpanossa
helposti etenevät ja kallistuvat; sitä pailse on hänen
varottava ett’ei nauhojen päitä jää ladelman alle eikä päälle.
Jos kehiö sen siaan suletaan ennen vetämistä on tällainen
varovaisuus tietysti tarpeeloin. Tässä tapauksessa aukaiskoon
korjausarkin vetäjä keliiön, koputtakoon hyvin ja vetäköön
siitä helposti suletussa lilassa; sillä latojan sulkuaineet eivät
tavallisuuden mukaan ole parasta laatua, jonka vuoksi
la-delma keveästi kohoaa, jos kehiö kierrettäisi kovemmin kiinni.
Suurimman huomion luokoon korjausarkin vetäjä
ke-hiöön jossa löytyy kuvia tekstin ohessa Suoran
puusyrjäk-keen (trästeg) ylitse panemalla koettakoon hän etl’ei kuviot
tai klicheel ole kirjasimia korkeammat, jossa tapauksessa ne
vetämisessä ehdottomasti menisivät pilalle; jos ne taas ovat
matalammat, pankoon hän jotakin niiden alle, sillä kuvien
pitää näkymän, vaan ci enemmän eikä vähemmän kuin on
tarpeellinen.
Säännöllinen kaadeke (deckel) on aina edullisempi kuin
mielivaltainen ja vapaa päällepano. Muutamia paperiarkkia
ynnä ohut huopa liene mukavin kaadekkeen pelmiike
kor-jausarkkipainiinissa. Huopaa älköön milloinkaan pantako
lähelle kirjasimia, josta syntyy liiaksi karkea varjostus
(schat-tering) ja kirjasinten hienot, hiusviivat loukkaantuvat.
4. Korjaus.
Korjauksessa asetettakoon sivu aina laivan oikean
puoliselle laidalle ja latoja päästäköön nauhan jos hänellä 011
korjaamista syrjissä tai ensimiiisissä ja viimeisissä riveissä.
Kirjasinten pistelemiskl käytettäköön ainoastaan harvinaisissa
sulileissa; sen siaan pistetään korjausneula virheellisen ja
sitä seuraavan kirjasimen väliin, vasemman käden
etusormella painetaan rivin päähän ja neulalla nostetaan riviä
niin korkealle etlä on sormilla mukava oltaa pois se
virheellinen kirjasin tai suluke: näin ei lainkaan loukata kirjasimia
ja tuokion harjoiteltua tullaan täten paljoa pikemmin
tarkoituksen perille kuin kirjasimia pistolemällä.
Moni latoja arastelee nauhojen pftästfimmaivaa ja
sirii-jett uudestaan sitomista, vaan ei ajattele etlä hän siinä suh-
teessa lisää työnsä vaikeuksia ja tuhlaa sentähden vielä
enemmän aikaa.
Jos korjaustyö tehdään suletuissa kchiöissä, ovat ne
kokonaan avattavat, syrjiikkeet otetaan pois vasemmalta
sivulta ja korjaus tapahtuu samalla tavalla kuin ladelman
korjaus laivallakin.
Jos joku kirjasin on merkitty huonoksi, 1111 latojan
011-sisti sitä tarkoin silmäiltävä; sillä väliin tapahtuu ettei
kirjasin ole jättänyt jälkeä paperille vaikka on muuten aivan
vir-heetöin. Todellisesti huonot kirjasimet sitä vastaan ovat
heti heitettävät tyykilaatikkoon, älköönkä niitä koottako
kastien reunoille taikka akkunalaudalle, josta no saattavat
keveästi kastiin takasin eksyä.
Korjauksessa on aina vasemman käden etusormella
tarkoin tutkittava ladelman tasaista sulkemista; tätä vastaan
rikotaan vielä yllin kyllin ja painamisessa ollaan sille
huipuille (spetsar) myytyjä miehiä. ,jMk.i
Kirjanpainajat! Yhdistykäät apukassaanne!
^rvoisa amerikalainen kirjanpainaja Benjamin Franklin
"’"f-* sanoo: Ken itseänsä auttaa sitä Jumalakin aultaa!
e) Tätä terveellistä neuvoa, joka on tullut yleiseksi
sananlaskuksi, pitäisi noudattaa. Meidän tulee nuoruuden ja
terveyden vallitessa työskennellä vanhuuden varaksi sekä
muistamaan että sairaus milloin hyvänsä saattaa voimamme
musertaa, jolloin puutteen rasitus meidät saavuttaa, jos emme
terveinä ollessamme ole mitään säästäneet. Sanan oikeassa
merkityksessä eivät toki kaikki saata rahoja koota. Toinen 011
nainut ja hänellä on lapsia, jolloin talous kuluttaa kaikki:
toinen ei saata senvuoksi säästää että hiin 011
kykenemä-töin hoitamaan rahoja j. n. e. Näille on siis parasta eltii he
kokoovat niihin säästölailoksiin, joila nimitetään apukassoiksi.
Kirjanpainajilla on myöskin apukassansa: Suomen
Kir-janpainajain ApuyluHstys. Tämä kassa, joka jo pari
vuosikymmentä on ollut olemassa, on tällä ajalla vaikuttanut
mahtavasti. Mutta omituisia on kuitenkin etfei yhdistyksellä,
ollen yleinen kaikille Suomen kirjanpainajille, ole siinä
määrässä osakkaita kuin sopisi toivoa. Ainoastaan 105 jäsentä
kuuluu siihen, joista suurin osa 011 Helsinkiläisiä, vaikka tämä
kassa jo on vaikuttanut siinä määrässä hyvää että jokaisen
yhdistykseen kuulumattoman olisi pitänyt havaitseman
hyödyn siilien liittymisestä. Useat vuodet on jo maksettu
melkoisia summia sairastusapua, monta tuhatta markkaa 011
suoriteltu hautausavuksi, sekä joukolle leskiä ja lajisia
jaetaan vuotuista eläkettä manalaan menneitten, aikanaan
huolellisten, miesten ja isien jälkeen.
Kirjanpainajat! Muistakaat sitä aikaa jolloin terveys
pakenee, kun Te tulette vuoteen omaksi, kun Teidän vaimonne
seisovat ilkien sairastusvuoteenne vieressä: suruisina
kohtalostanne ja huolestuneina rahojen puutteessa. Liittykää!
sentähden pikaisimmasti yhdistykseen, sillä onnettomuus saattaa
arvaamatta kohdata Teitä ja silloin on asia myöhäistä.
Äl-käät siis odottako huomista, vaan toimittakaat se vielä
länii-päivänä. Suoritlakaat pikaisesti ensimäinen makso — ja
vaikeus on edelleen voitettu.
Kirjanpainajat maaseuduilla! Lähettäkäät kirjeenne
>Suomen Kirjanpainajain Apuyhdistyksen Johtokunnalle
Helsingissä, J. G. Frenckellin ja Pojan konttori;. Sieltä saatto
kaikki asiaan kuuluvat selvitykset.
»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
